Päätäi (Pediculus humanus). Kuva: Dennis D. Juranek/CDC

Kun kyseessä ovat ihmisen loiset, uutiset eivät ole kovin luotettavia

Iltapäivälehtien tiedeuutiset seuraavat samaa kaavaa. Ensin pieni lehti jossain päin maailmaa uutisoi jostain ilmiöstä. Pian Daily Mail huomaa asian ja tekee siitä UUTISEN. Viiveen, joka on yleensä päivästä viikkoon, jälkeen Daily Mailin juttu käännetään melko suoraan, entisestään yksinkertaistettuna, suomalaiseen iltapäivälehteen. Lopulta Suomen kansa jakaa Facebookissa linkkiä uutiseen, jossa väitetään, että ryhmäselfiet lisäävät täiden leviämistä.

Toimittaja olisi voinut käyttää klassista faktojen varmistamismenetelmää ja laittaa Google-hakuun sanat 'selfie' ja 'täi'. Hän olisi huomannut, että saman konsernin lehti IT-Viikko oli viikkoa aiemmin tuottanut kuvaavasti otsikoidun jutun: ”Täit tarttuvat ryhmäselfiestä? Tuskin sentään

Täit ovat armoitettu uutislähde. Viime vuonna kuohuntaa herätti tarina siitä, kuinka brasilialainen vahaus johtaa satiaisten sukupuuttoon. Uutinen seurasi samaa kaavaa: Daily Mailista iltapäivälehteen ja lopulta vieläpä Tiede-lehteen. Huuhaata tämäkin tarina.

Jos kuitenkin tapanasi on ottaa ryhmäselfietä ja sinulla sattuu olemaan täitä, mahdollisuus pienimuotoiseen tutkimukseen on ilmeinen. Tarvitset suurennuslasin ja pinsettien lisäksi vain Hennes & Mauritzin kynsilakkaa.

Kollegani Sarah Zohdy merkitsi hiirimakien korvissa majailevia täitä eri värikoodeilla – H&M:n kynsilakka sopi parhaiten tähän tarkoitukseen - ja vapautti makit takaisin metsään. Myöhemmin kiinniotetuista makeista tutkittiin täit ja katsottiin oliko täitä siirtynyt yksilöiltä toisille. Olihan niitä.

Päivitys 5.3.2014, klo 14.33: Kohderyhmä tuntuu suhtautuvan uutiseen asian vaatimalla vakavuudella Demi-lehden keskustelussa.

Kommentit (4)

Mikko Puttonen
Liittynyt26.11.2013
Viestejä14

Tiede-lehteen väite satiaisen sukupuutosta ei päätynyt iltapäivälehdestä vaan evoluutioekologian tutkijan haastattelusta. Kirjoittamassani jutussa satiaisten sukupuuttouhka tulee esiin tässä yhteydessä, jossa esitetään lisätukea olettamukselle, että loisten aiheuttama valintapaine olisi johtanut ihmisen karvojen menetykseen:

”Tehokkain tapa häätää kirput ja täit pois oli poistaa ihokarvat. Sen vuoksi armeijoissakin on leikattu tukka lyhyeksi.

– Nyt satiainen on kuolemassa sukupuuttoon, kun on muotia ajaa häpykarvat pois, Rantala huomauttaa.”

Huomautus voi iltapäivälehtien sijasta perustua tähän tiedejulkaisun artikkeliin Did the Brazilian kill the pubic louse?, jossa yhteys satiaisten vähenemisen ja vahauksen väillä todettiin. Artikkelin tekijät kirjoittajat näin: “Our findings confirm a recent fall in prevalence of pubic lice, and show that in women this coincided with the emergence of the “Brazilian.” There are obviously many important methodological flaws in this study such as not having the rates of pubic hair removal in the patients.” Myös The Guardianissa brittiläinen hyönteistieteilijä kommentoi, että tutkimus on puuttellinen mutta piti sukupuuttoakin periaatteessa mahdollisena, joskin silloin ajelumuodin pitää levitä koko maailmaan.

Sana sukupuutto on tietysti värikäs kärjistys ilmiöstä. Asiayhteydessään tämä oli minusta joka tapauksessa kiinnostava havainto tuoda esiin. Logiikkahan siinä on selvä: jos satiaisen elinympäristöt katoavat, otus on vaarassa kadota itsekin. Havainto myös tukee Rantalan teoriaa, että karvattomuus on tehokas keino päästä eroon loistaakasta. 

 

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä189

Kyllähän sitä satiaiset katoavat, jos kaikki poistamme häpykarvat, epäilemättä. Eiköhän maailmaan kuitenkin niin monta häpykarvoitusta mahdu, että uhka ei ole millään tasolla todellinen.

Tosiasiassa satiaisista tiedetään hyvin vähän - esimerkiksi niiden prevalenssi ja infektiotehokkuus ovat hyvin huonosti tunnettuja. Eikä yksikään tutkimus yhdistä toisiinsa vahausta ja satiaisten määrän vähenemistä: kuten tuon artikkelin tekijätkin kirjoittavat, heillä ei ole näyttöä häpykarvoituksen poistamisen yleisyydestä. Ylipäänsä luotettavia havaintoja satiaisten vähenemisestä ei ole. Miten se menikään - "faktat usein pilaavat hyvän tarinan".

PS. Karvojen poistaminenkaan ei ole vaaratonta (maksullinen artikkeli).

/dev/null
Liittynyt30.7.2013
Viestejä82

Täi ja satiainen lienevät varsin harmittomia asukkeja - jos näitä nyt sattuu lemmikikseen saamaan. Parasta niissä on kuitenkin helppo hävitettävyys hyönteismyrkkyihin kuuluvilla pyretriinivalmisteilla. Jos siis suosittelee karvojen ajelua sillä perusteella, että nuo kaksi ökkömönkijäistä haluaisi tappaa sukupuuttoon, niin ollaan kyllä pahasti hakoteillä. Iho on tärkein suoja pahaa maailmaa vastaan. Siinä kasvaa karvoja erittäin perustellusta syystä pitää ihon pinta ilmavana ja estää hiertymiä kävellessä. Karvojen jälkeen tulee rasvan ja veden peittämä emulsio, suunnilleen pH 5.5:n vahvuinen happovaippa, minkä tarkoitus on pitää monenmoiset ihon ns. "normaaliflooraan" kuuluvat bakteerit ja hiivat kurissa. Jos tätä ihmisen ensimmäistä puolustusmekanismia menee sörkkimään, niin kyllä alkaa varmasti karkelot ihottumien, bakteeritulehdusten ja hiivasieni-infektioiden muodossa. En siis missään nimessä suosittelisi sheivailua. Au naturell on parhautta. Hengenvaarallista touhua tuollaiset turhat kotkotukset.

jeremia2
Liittynyt2.3.2009
Viestejä1039
/dev/null

Täi ja satiainen lienevät varsin harmittomia asukkeja - jos näitä nyt sattuu lemmikikseen saamaan. Parasta niissä on kuitenkin helppo hävitettävyys hyönteismyrkkyihin kuuluvilla pyretriinivalmisteilla. Jos siis suosittelee karvojen ajelua sillä perusteella, että nuo kaksi ökkömönkijäistä haluaisi tappaa sukupuuttoon, niin ollaan kyllä pahasti hakoteillä. Iho on tärkein suoja pahaa maailmaa vastaan. Siinä kasvaa karvoja erittäin perustellusta syystä pitää ihon pinta ilmavana ja estää hiertymiä kävellessä. Karvojen jälkeen tulee rasvan ja veden peittämä emulsio, suunnilleen pH 5.5:n vahvuinen happovaippa, minkä tarkoitus on pitää monenmoiset ihon ns. "normaaliflooraan" kuuluvat bakteerit ja hiivat kurissa. Jos tätä ihmisen ensimmäistä puolustusmekanismia menee sörkkimään, niin kyllä alkaa varmasti karkelot ihottumien, bakteeritulehdusten ja hiivasieni-infektioiden muodossa. En siis missään nimessä suosittelisi sheivailua. Au naturell on parhautta. Hengenvaarallista touhua tuollaiset turhat kotkotukset.

Joskus on tullut mieleen kuinka nuo ötökät  kestää tukankuivaajan kuumaa ilmaa, kun karvat kuivaa kuuman kipurajalla (lyhyt aikainen), luulisi niillä ötököillä olevan vielä kuumempaa, jopa grillaustilassa?

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Zürichin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014