Monimuotoisuutta ei tarvitse etsiä sademetsästä asti, ihminenkin on ekosysteemi. Kuva: Tuomas Aivelo

Ihminen on suunnaton ekosysteemi.

Viimeisen muutaman vuoden aikana mikrobiomi - isäntäyksilön bakteerilajisto - on noussut keskeiseen asemaan niin ekologisessa kuin terveydenkin tutkimuksessa. Käänteen takana on kaksi merkittävää muutosta: sekvenointitekniikan kehittyminen ja sen tajuaminen, että seuralaisbakteereilla on suunnaton vaikutus kehitykseemme. Mikrobiomiuutisia tuleekin nykyään viikoittain. Nopea haku tiede.fi:stä paljastaa, että seuralaisbakteerit vaikuttavat ainakin: painoon, oppimiskykyyn, masennukseen, ravinnonkäyttöön ja allergioihin.

Niinpä monet tutkijat puhuvatkin, että ihminen (tai mikä tahansa muukin isompi eliö) on holobiontti: ei yksilö, vaan useiden lajien ja yksilöiden muodostama ekosysteemi. Lisäksi olemme enemmän kuin omien seuralaistemme summa, valtava vuorovaikutusten verkko. Bakteerit vaikuttavat kehitykseemme monin tavoin ja toisaalta me muokkaamme omaa mikrobiomiamme. Holobiontilla on tietenkin oma hologenomi – meidän ja seuralaistemme yhteinen perimä. Ihmisillä geenejä on melko pieni määrä, mutta kun laskemme yhteen kaikkien bakteeriemme geenit, pääsemme aivan eri mittaluokkaan. Olemme aivan alkutaipaleella tämän intiimin suhteen merkityksen selvittämisessä.

Miksi mikrobiomi on sitten merkittävä tekijä? Miksei riitä, että tutkimme pelkäää ihmistä? Koska koko kehityshistoriamme olemme kehittyneet yhdessä seuralaistemme kanssa. Olemme tottuneet toisiimme. Olemme sopeutuneet toisiimme. Olemme varautuneet toisiimme ja solutasolla oletamme, että seuralaisemme pysyvät mukana. Ruumiimme toimii jatkuvasti olettaen, että mukanamme on monimuotoinen seuralaisjoukko. Bakteerit ovat merkittävin, muttei ainoa osa seuralaisiamme. Kuten kulkusirkkauutinen osoitti, ekosysteemiin kuuluvat myös loiset.

Kuukausi sitten uutisoitiin kuinka nykyihmiset ovat perineet neandertalilaisilta  muun muassa Crohnin tautiin altistavia geenejä. Itselleni mieleen tuli heti loiset. Looginen ketju on pitkä, mutta kokeillaan avata se.

Crohnin tauti on autoimmuunitauti, joka tarkoittaa sitä elimistön immuunipuolustus hyökkää elimistön omia soluja vastaan. Mistä tämä tuhoisa reaktio johtuu? Yleensä siitä, että immuunipuolustus on turhautunut: sillä ei ole riittävästi oikeita kohteita, joita vastaan taistella. (Esimerkiksi allergia saattaa johtua siitä, että kun lapamatoja ei ole, immuunipuolustus alkaa pitämään koivun siitepölyä varteenotettavana uhkana.) Neandertalilaiset olivat tiettävästi erityisesti lihansyöjiä, kun taas nykyihmiset olivat sopeutuneempia kasvinsyöntiin. Koska loiset leviävät helposti erityisesti lihansyöjille, neandertalinihmisillä saattoi olla enemmän loisia. He olivat myös luultavasti sopeutuneet loistaakkaan ja puolustautuivat loisia vastaan tehokkaasti. Nykyihminen peri juuri nämä geenit neandertaleilta, koska samaan aikaan ihminen alkoi syödä enemmän lihaa ja kohtasi enemmän loisia. Nyt maailman puhdistuessa tästä on kuitenkin muodostumassa taakka: loisia ei enää ole ja yliampuva puolustusinto hyökkää omaa ruumista kohtaan. Crohnin tauti yleistyikin ihmisillä vasta, kun lapamadosta oli päästy eroon.

Myönnän, hieman kaukaa haettua. Mutta mahdollista, koska olemme jatkuvasti muuttuva ekosysteemi.

Otsikko on lainattu tutkimusryhmässämme vierailevan FiDiPro-professori Scott Gilbertin julkaisusta (pdf). Lisää seuralaisbakteereista muutaman vuoden takaisessa Tieteen jutussa.

Kommentit (6)

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä241

Ja vielä muutama vuosi sitten ei tällaisesta tiedettykään. Kerron tässä vain yhden asian. Miksi lääketiede ei täysimittaisesti käytä esim. suolen bakteeriston manipulointia, kun sillä voitaisiin saada hyviä hoitotuloksia monissa terveys- ja toimintaongelmissa? Eräs amerikkalainen lääkäri totesi, että kyseessä on lääketieteelle olennainen viiden vuoden viive.. (Siitä on nyt pari vuotta kulunut).

Mutta onpa meillä HUS:issa lääkäri, joka osaa tehdä suolen sisällön siirtoja ja tekeekin niitä. Tarvittaisiin vain lisää sellaisia lääkäreitä (no, onhan niitä jokunen..) 

Olento
Liittynyt27.2.2014
Viestejä1

Onko muuten näyttöä, että juuri lapamadot ehkäisevät suoliston tulehdussairauksia? Ainakin koukkumatoja on jo asian tiimoilta kai tutkittu. Hypoteesi on ymmärtääkseni, että madot moduloivat ihmisen immuunisysteemiä (esim. vaikuttamalla T-solujen tuotantoon) tavalla johon elimistö on nimenomaan satojen tuhansien vuosien aikana sopeutunut.

Suhde madon ja ihmisen välillä lähenee siis symbioosia. Tätä hypoteesia kutsutaan joskus nimellä "old friends hypothesis". Tosiasia on, että monet näistä madoista ovat lähes täysin harmittomia ja niiden aiheuttama hysteria nykyihmisessä on irrationaalista.

 

 

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä189

Piiskamadot (Trichuris sp.) on ainakin Yhdysvaltain puolella käytössä suolistosairauksien hoidossa käytössä Suurin osa tutkimustuloksista koskee myös piiskamatoja, mutta on koukkumadoillakin tehty tutkimusta. Lapamadoista en nopealla etsimisellä löytänyt ihmisten kliinisiä kokeita, ainoastaan rottakokeita. Tässä yhteydessä ne oli joka tapauksessa esimerkin omaisesti, en osaa ottaa kantaa eri suolistomatojen suhteelliseen vaikutukseen.

Crohnin tautihan oli pitkään enemmän juutalaisten tauti, ja monet pitävät syynä sitä, etteivät he syö sianlihaa. Tällöin mahdolliset vaikuttavat madot voisivat olla muut heisimadot. Mutta tietenkin sioista voi saada myös monia sukkulamatoja, kuten ao. piiskamadot.

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä241

http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/art-1288658967960.html

Suomessa on meneillään erittäin merkitsevä Parkinsonin taudin syiden tutkimus, jossa Parkinson-potilaiden suoliston (ja mahdollisesti nenän) mikrobistossa on havaittu tiettyä bakteerilajia paljon vähemmän kuin verrokeilla.

Jännittävä olisi nyt koe, jossa vapaaehtoisten Parkinson-potilaiden suoliston mikroflooraan lisättäisiin kyseistä bakteeria. Saman tien voitaisiin paranella suolistoflooran yleistä kuntoa esim. dieetin ja runsaan probioottimäärän avulla

http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=the-guts-microbiome-changes-diet

Yleensä kai on arveltu, että suoliston mikrobiotan muuttuminen esim. dieetin ansiosta on suhteellisen hidas. Ihmiskokeita ei ole juurikaan tehty. Uusi koe (raportoitu Naturessa) osoittaa, että dieetti voi saada aikaan mullistuksen mikrobiotassa jo muutamassa vuorokaudessa.

Esimerkiksi suolistobakteerien määrä ei juurikaan muutu, mutta niiden geenit alkavat koodaamaan erilaisia proteiineja.

Näin nopea muutos tuotettujen proteiinien laadussa perustuu varmaan äsken keksittyyn genomissa piilevään toiseen koodijärjestelmään, jonka löytämistä on viivästyttänyt sen oleminen "kirjoitettuna" geenien ennestään tunnetun järjestelmän päälle.

Naturen raportti ei kuitenkaan ota kantaa erilaisten dieettien paremmuuteen..

http://www.tiede.fi/keskustelu/57253/ketju/suolen_mikrobiota_avain_sairauksiin_ja_mieleen/sivu/10

Tarja

Kuinka varteenotettava vaihtoehto suolistosairauksien lisääntymiselle on vauvojen imetyksen vaikutus? 60-70-luvuilla alkoi lastenruokateollisuus kasvaa ja rintamaidon korvikkeet keksittiin. Vauvoille suositeltiin annettavan hedelmiä ja perunaa jo muutaman kuukauden iässä. Toki ongelmana oli myös tiukka aikataulutus, jolloin vauva ei luontaisesti tarpeensa mukaan pääse tekemään lisätilausta maidosta. Näin ollen imetys loppui liian aikaisin ja tilalle annettiin lehmän maitoa. Ennen korvikkeiden laajempaa tuloa lapsi oli pakko imettää jos sen halusi säilyvän hengissä. Onko kukaan kuullut mummosta, jolla on suolistotairaus tai gluteeniton ruokavalio?

Nykyisin Suomessa täysimetyssuositus on 6kk.

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Zürichin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014