Metalliyökkösen toukka tajuaa mikä siihen iski vasta liian myöhään. Kuva: Frank Peairs / Wikimedia Commons

Identtiset sisarukset voivat huolettaa uhrautua.

Nyrkkisääntönä yhdestä munasta kasvaa aina yksi aikuinen. Toisinkin voi käydä: kun yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta tulee useita yksilöitä, kyseessä on polyembryonia. Polyembryonia on jännä suvullisen ja suvuttoman lisääntymisen yhdistelmä. Lisääntymiseen vaaditaan hedelmöitys, joten kyseessä on suvullinen lisääntyminen. Toisaalta jälkeläisillä on tällöin sama perimä, ne ovat toistensa klooneja.

Ihmisellä polyembryonia on suhteellisen harvinaista, mutta mahdollista. Identtiset kaksoset ovat esimerkki tahattomasta polyembryoniaasta. (Kun seuraavan kerran sinulta kysytään esimerkkiä suvuttomasta lisääntymisestä, muista identtiset kaksoset!) Muilla eläimillä sen sijaan saattaa tapahtua hyvinkin tavoitteellista useamman yksilön kasvamista samasta yksilöstä.

Yhdeksänvyövyötiäisellä hedelmöittyy vain yksi munasolu, mutta alkionkehityksen aikana se jakautuu neljäksi eri yksilöksi. Vyötiäiselle syntyy siis identtiset neloset. Lisääntymistapana tämä on omituinen, koska vyötiäinen joutuu maksamaan lisääntymisen kustannukset, mutta saa rajallisesti etua, koska kaikki jälkeläiset ovat samanlaisia. Miksi vyötiäinen sitten tekee niin? Ainoa järkevä ehdotus vaikuttaa olevan, että sukuelinten rakenteen takia vyötiäisellä vain yksi munasolu pystyy hedelmöittymään ja siten munasolun jakautuminen useaksi yksilöksi mahdollistaa nopeamman lisääntymisen. Vyötiäinen lienee siis evoluutiohistoriansa vanki.

Selkeämpi syy polyembryoniaan löytyy parasitoideilla. Tehokas polyembryonia on tehnyt Copidosoma floridanum -pistiäisestä maailmanlaajuisen menestyksen. C. floridanum -naaras etsii metalliyökkösen toukan ja munii siihen yhden tai kaksi munaa. Munan alkavat kehittyä ja aikaisessa vaiheessa jakautuvat jopa pariksi tuhanneksi uudeksi munaksi.

Vaikka C. floridanumin munat ovat klooneja, ne kehittyvät kahdeksi eri joukoksi. Osa niistä kehittyy sotilaiksi, jotka hyökkäävät muiden yökkösen toukassa olevien parasitoidien munien kimppuun, ja osa kehittyy aikanaan aikuisiksi pistiäisiksi. Pistiäistoukkasotilaiden leukarauhaset erittävät aineita, jotka estävät muiden parasitoidien kehittymisen yökkösen toukan sisällä.

Pistiäisen munien kloonautumisen hyöty on siinä, että kaikilla munilla on samat geenit. Tällöin sotilaat voivat uhrata oman lisääntymisensä, koska tismalleen samoilla geeneillä varustetut sisarukset pystyvät lisääntymään paremmin. Oikean elämän klooniarmeija antaa komean valintaedun pistiäisille.

Kommentit (0)

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Zürichin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014