Naegleria fowlerin erilaisia muotoja. Kuva: Yhdysvaltain tartuntatautivirasto

Naegleria elää yleisesti lämpimissä vesissä. Tuntemattomasta syystä se voi joskus iskeä ihmiseen ja syödä keskushermoston.

Vesi on täynnä yksisoluista elämää, josta suurin osa on harmitonta. Vedessä on myös paljon elämää, joka on suurimman osan ajasta harmitonta, mutta joka voi aiheuttaa suuria ongelmia.

Yksi näistä yleisistä, mutta arvaamattomista, pöpöistä on Naegleria fowleri. Se on protisti, eli yksisoluinen aitotumallinen, joka kuuluu ekskavaattien joukkoon. N. fowleri elää mieluiten lämpimässä vedessä ja se esiintyy nähtävästi ympäri maailmaa erilaisissa lämpimissä vesissä, kuten lämpimissä lähteissä, uima-altaissa tai teollisuuden lauhdevesissä.

Protisti elää vapaana vedessä, mutta joskus se voi tartuttaa ihmisen - hyvin harvoin, sillä N. fowleri -tartuntoja on ollut maailmanlaajuisesti vain joitain satoja. Protisti seikkailee uimassa olevan uhrinsa nenään, tarttuu hajuhermoon ja taistelee tiensä aivoihin. Siellä N. fowleri syö keskushermostoa, kunnes uhri kuolee. Kun protisti on päässyt aivoihin, hoitoa ei enää ole - kuolleisuus on yli 95%.

Mikä saa sitten vapaana elävän Naeglerian tunkeutumaan aivoihin? Sitä ei tiedetä. On muutamia epäilyksiä, että esimerkiksi geenin Nfa1 koodaama proteiini olisi tässä merkittävä tekijä, mutta varmaksi asiaa ei tiedetä.

Naegleria ei ole ainut valikoiva taudinaiheuttaja. Parhaiten tutkittu osa-aikainen häirikkö on ihmisen normaaliflooraan, eli tyypilliseen bakteeriyhteisöön, kuuluva Escherichia coli. Usein E. coli ei aiheuta ongelmia, mutta osa kannoista voi aiheuttaa taudin. Kannat eroavat vaarallisuudellaan, esimerkiksi O157:H7 on hyvin vaarallinen E. coli -kanta. Jokaisella kannalla on omat geeninsä, jotka määrittävät sitä pystyykö laji tunkeutumaan suolistosta kehon sisälle, tuottaako bakteeri myrkkyjä ja miten nopeasti bakteeri lisääntyy.

Tekijöitä, jotka edistävät mikrobien taudinaiheuttamiskykyä, kutsutaan virulenssitekijöiksi. Virulenssitekijät voivat edesauttaa mikrobien tarttumista isäntäsoluihin, isännän immuunipuolustuksen välttämistä tai immuunipuolustuksen heikentämistä. Osa virulenssitekijöistä voi liittyä solumyrkkyjen erittämiseen. Tekijät voivat löytyä mikrobien kromosomista tai ne voivat olla liikkuvia geenejä, esimerkiksi plasmideissa tai bakteriofageissa, bakteereita tartuttavissa viruksissa. Liikkuvien geenien ansiosta esimerkiksi bakteerilajit voivat siirtää virulenssitekijöitä lajista toiseen. Esimerkiksi antibioottiresistenssi on yksi tiukkaan lajien välillä siirtyvistä ominaisuuksista.

Tämä onkin yksi keskeisistä tautien evoluution kysymyksistä: Miten virulenssitekijät leviävät taudinaiheuttajien välillä? Miten tietyistä kannoista tulee vaarallisia ja toiset ovat vaarattomia? Miten me voisimme vaikuttaa siihen, että vaarallisia kantoja syntyy entistä vähemmän?

Kommentit (3)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1107

http://www.sciencedaily.com/releases/2014/10/141006084917.htm

Läheskään kaikkia genomin ominaisuuksia ja ulottuvuuksia, joista osa lienee yleisiä, osa lajikohtaisia, ei liene vielä keksitty.

Esimerkiksi suuri osa joidenkin virusten genomia voi käydä läpi faasitransition, olomuodonmuutoksen, muuttuen kiinteästä aineesta nesteeksi.

Tämä lisää ilman muuta viruksen toimintamahdollisuuksia. Voidaan pohtia, olisiko sillä  tekemistä virulenssin kanssa. Joku tekijä tunkeutumisen kohteena olevassa solussa esimerkiksi voi edistää tai estää faasitransition tapahtumista.

Jopa C- tai D-vitamiinin pitoisuus kudoksissa voi jollakin ihmisyksilöllä olla faasitransition reunaehto.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1107

Virulenssiin vaikuttava syy voi olla paitsi hyökkääjän, myös uhrin ominaisuus. Aivan ensimmäisenä tulee mieleen suoliston mikrobiston vaikutus. Joku tekijä (esim. jonkun bakteerin runsaus tai vähäisyys) mikrobistossa voi altistaa uhrin hyökkääjän pahoille vaikutuksille, kun taas sen puuttuminen voi tuntuvasti lisätä vastustuskykyä.

Suoliston mikrobiotan tutkimus on laajentunut valtavasti kymmenisen vuotta sitten tehdyistä ensi oivalluksista ja laajenee yhä kiihtyvästi, kts. esim.

 http://www.tiede.fi/keskustelu/4002267/ketju/mikrobiomista_uutta/sivu/1#comment4125022

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä189
aggris aggris

Virulenssiin vaikuttava syy voi olla paitsi hyökkääjän, myös uhrin ominaisuus. Aivan ensimmäisenä tulee mieleen suoliston mikrobiston vaikutus. Joku tekijä (esim. jonkun bakteerin runsaus tai vähäisyys) mikrobistossa voi altistaa uhrin hyökkääjän pahoille vaikutuksille, kun taas sen puuttuminen voi tuntuvasti lisätä vastustuskykyä.

Uusimmassa Naturessa oli kirjoitus taudinaiheuttaja-termin problematiikasta: http://www.nature.com/news/microbiology-ditch-the-term-pathogen-1.16502 Paljon hyviä pointteja, mutta käsiteanalyysi oli vähän sekava.