Malaria on tyypillinen tauti, jonka tartunnoissa on usein mukana monia erilaisia malariakantoja. Yhdysvaltain tartuntatautiviraston kuvassa malarialoisioita maksakudoksessa.

Hieman haitallinen loinen voi suojata pahemmalta, tappavalta, loiselta.

Monarkkiperhosen toukalla on vaarallinen loinen. Loiskärpäsiin kuuluva Lespesia archippivora mielellään laskeutuu toukan päälle ja munii toukan sisään oman jälkikasvunsa, joka sitten syö toukan elävältä. Lespesia on siis parasitoidi.

Loistutkimuksessa on nykyisin trendikästä tutkia useampien loisten yhteisvaikutusta, koska todellisessa maailmassakin lajit yleensä kohtaavat useita loisia. Monarkkiperhonen antaa hyvän esimerkin siitä, miksi tämä on tarpeellinen tutkimuskohde. Tyypillisesti Lespesia tappaa uhrinsa - jos kärpäsen toukat kuoriutuvat perhostoukan sisällä, toukka on mennyttä. Tilanne muuttuu kuitenkin, jos perhosella on toinen loinen, protisteihin kuuluva Ophryocystis elektroscirrha. Jos perhosella on tämä yksisoluinen sisäloinen, perhonen selviää todennäköisemmin kärpäsen munimisyrityksestä.

Nähtävästi loiset taistelevat keskenään: protistin loru on loppu, jos toinen loinen onnistuu tappamaan toukan. Oman lisääntymisensä vuoksi protistin kannattaa kaikin puolin estää parasitoidin tappoyritykset. Se, miten protistit pystyvät vastustamaan parasitoiditoukkia, ei ole tiedossa.

Loisten maailmassa yksi plus yksi ei ole kaksi, vaan usein vähemmän kuin yksi. Jos linnulla on kahden eri malarialajin tartunta, lopputulos voi olla vähemmän haitallinen kuin kumpikaan malarialaji yksikseen.

Evoluution kieroudesta todistaa se, että joskus loiset tarvitsevat toistensa kilpailua. Kuten aiemmin kerroin, nopeasti isäntänsä tappavan loisen täytyy levitä nopeasti, sillä sitä odottaa sukupuutto, jos se tappaa isäntänsä nopeammin kuin tartuttaa uusia. On kuitenkin mahdollista - en tiedä onko tällaisia loisia tai tauteja oikeasti olemassa - että yksinään sukupuuttoon kuoleva loinen säilyy monen taudinaiheuttajan järjestelmässä. Tällöin monen taudinaiheuttajan välille voi syntyä kilpailu, jolloin loppuvaikutus isännälle on merkittävästi pienempi kuin kummankaan taudinaiheuttajan vaikutus yksinään.

Miten tämä sitten vaikuttaa ihmisten elämään? Meilläkin on usein monia tauteja samaan aikaan, ja esimerkiksi malaria on usein monien eri malariakantojen tartunta. Jos hankkiudumme eroon taudeistamme, meidän pitää olla varmoja siitä, että tilalle ei tule jotain pahempaa.

Alkuperäinen monarkkiperhonen-kärpänen-protisti tutkimus julkaistiin kolme vuotta sitten Infection, Genetics and Evolution -lehdessä.

Kommentit (3)

jesper
Liittynyt4.3.2009
Viestejä609

En tiedä oliko se tarkoituksena, mutta itselleni tuli tästä kirjoituksesta heti mieleen myös yhteiskunnan ja kulttuurin kysymykset. Avoimessa yhteiskunnassa on monenlaisia toisilleen vastakkaisia puolia ja voimia. Jos yksi puoli poistetaan, mitä jää jäljelle?

Esimerkiksi uskontoja monet pitävät haitallisina, mutta muuttaisiko uskontojen nitistäminen yhteiskunnan inhimillisemmäksi? Tuskinpa. Toinen selvä esimerkki on mielestäni talous. Valtioiden sekaantumista talouteen moni vastustaa voimakkaasti, mutta mitä jäisi jäljelle, jos valtioiden vaikutus poistettaisiin? Vapaa talous se ei ainakaan olisi, jos nykyiset talouden valtarakenteet täyttäisivät valtioiden paikan.

Heed not my earthly lot, for it hath little of earth in it.
- Edgar Allan Poe

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1110

http://www.saunalahti.fi/arnoldus/vaccinia.html

Yksi mahdollisuus varmaan on "lievemmän" loisen aiheuttamat "vasta-aineet", jotka toimivat myös "vakavamman" loisen aiheuttamaa häiriötä vastaan.

Analoginen tapahtuma olisi isorokkoa muistuttavan, mutta joka suhteessa vähemmän haitallisen lehmärokon aiheuttama immuniteetti isorokkoa vastaan.

Ja tosiaan, jesperin  esittämä analogia yhteiskunnan suureksi osaksi selvittämättömiin mekanismeihin vaikuttavien "loisten" kohdalla  tuntuu hyvinkin mielekkäältä. Täytyypä miettiä, löytyisikö lisää vastaavia..

MooM
Liittynyt29.6.2012
Viestejä3808
jesper

En tiedä oliko se tarkoituksena, mutta itselleni tuli tästä kirjoituksesta heti mieleen myös yhteiskunnan ja kulttuurin kysymykset. Avoimessa yhteiskunnassa on monenlaisia toisilleen vastakkaisia puolia ja voimia. Jos yksi puoli poistetaan, mitä jää jäljelle?

Esimerkiksi uskontoja monet pitävät haitallisina, mutta muuttaisiko uskontojen nitistäminen yhteiskunnan inhimillisemmäksi? Tuskinpa. Toinen selvä esimerkki on mielestäni talous. Valtioiden sekaantumista talouteen moni vastustaa voimakkaasti, mutta mitä jäisi jäljelle, jos valtioiden vaikutus poistettaisiin? Vapaa talous se ei ainakaan olisi, jos nykyiset talouden valtarakenteet täyttäisivät valtioiden paikan.

Mulla tuli mieleen diktatuurit ja niiden kaatuminen. Esimerkiksi Saddamin kukistaminen antoi tilaa ja vapautta liikkeille, jotka aiemmin pysyivät kurissa. Samaa näkyy myös  arabikevään jäljiltä. Ja vallankumouksissa yleensäkin.

Kestää aikansa, että uusi tasapaino löytyy eikä se aina ole parempi kuin edellinen, Jos nyt edes parhautta aina edes voi yksiselitteisesti määritellä. Sama kai se on loisten kanssa. Ja muutenkin, suojaahan esimerkiksi anemiaa aiheuttava sirppisoluisuus malarialta.

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Zürichin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014