MERS-koronaviruksen rakenne. Kuva: NIAID / Wikimedia Commons

Kamelit ja sairaalahoidot kertovat nousevasta elintasosta, mutta altistavat riskille

Viime kuukausina MERS (Middle Eastern Respiratory Syndrome, eli Lähi-Idän hengitystiesairaus) on jälleen noussut otsikoihin. Alun perin pääasiassa Saudi-Arabian alueella esiintynyt tauti on levinnyt Koreaan, jossa maanantaihin mennessä 33 ihmistä on kuollut tartuntaan.

MERS löydettiin vasta kolme vuotta sitten. Se on zoonoosi, eli eläimistä ihmisiin siirtynyt tauti, ja hyvin samanlainen kuin kymmenen vuotta aiemmin ihmisiin siirtynyt, myös koronaviruksen aiheuttama SARS. Oireet ovat samantyyppisiä: vakavia hengitystieinfektioita, jotka keuhkojen laajan tulehduksen kautta voivat johtaa kuolemaan.

Kuolleisuus MERSiin on ollut tähän mennessä noin 33%. Tämä on luultavasti yliarvoitu luku, koska monille tauti ei muodosta mitään oireita. Oireettomat tapaukset eivät nähtävästi myöskään levitä tautia eteenpäin.

Alun perin MERSin epäiltiin siirtyneen ihmisiin lepakoista, mutta nyt tiedämme, että kamelit olivat taudin lähde. Nähtävästi MERS on esiintynyt kameleissa jo pitkään ja sitä esiintyy kamelialueella aina Kanariansaarilta Arabian niemimaalle. Käytännössä kaikki kamelit saavat MERS-tartunnan suhteellisen nuorena. (Eläinlääkärituttavani vertasi tätä hevosinfluenssaan, joka leviää samalla tavoin hevosten keskuudessa.)

Miten MERS sitten siirtyy kameleista kaupunkeihin? Tämä tunnetaan vielä heikosti, mutta arviolta yksi promille saudiarabialaisista kantaa vasta-aineita MERSiä kohtaan, eli heillä on ollut todennäköisesti vähintään oireeton tartunta. Kamelipaimenilla ja teurastamotyöntekijöillä tämä luku on muutaman prosentin luokkaa. Tauti tarttuu siis heikosti kameleista ihmisiin.

Saudi-Arabiassa tyypilliseksi on noussut esiintymistapa, jossa MERS leviää suurena epidemiana yhdessä sairaalassa ja tämän jälkeen muutamassa muussa sairaalassa syntyy jälkiepidemia. Tämän jälkeen epidemia sammuu. MERSin R0, eli lisääntymisluku, on selvästi alle yhden: yksi sairastunut keskimäärin sairastuttaa selkeästi vähemmän kuin yhden ihmisen. Epidemia siis yleensä kuolee heti alkuunsa. Tauti siis tarttuu myös hyvin heikosti ihmisestä toiseen.

Lohdullinen seuraus: MERS ei tule aiheuttamaan pandemiaa, maailmanlaajuista tartuntaa. Tältä osin vertaus SARSiin ontuu, sillä se tarttuu huomattavasti helpommin ihmisten välillä (joskaan SARSkaan ei ole mikään tehotarttuja). Virukset ovat kuitenkin nopeita mutatoitumaan ja on mahdollista, että MERS jossain vaiheessa muuttuu paremmin ihmisten välillä tarttuvaksi. Siksi on kansanterveydenkin näkökulmasta tärkeää, että MERS-tapauksien määrä pysyy mahdollisimman matalana: riski viruksen sopeutumisesta ihmiseen kun on sitä suurempi mitä enemmän sitä ihmisissä esiintyy.

Miksi MERS synnyttää sitten suuria sairaalaepidemioita? SARSin tapauksessa osa tautikeskittymistä on huomattu syntyneen, kun taudista kärsinyt potilas intuboitiin, ja virukset pääsivät leviämään ilman kautta tehokkaasti tekohengityksen kautta. Samaa on epäilty MERSin korealaisen epidemian suhteen. Sairaalat luovat loistavan levittäytymisalustan MERSille: virukset pääsevät liikkeelle hengitysteistä varomattoman hoidon ansiosta ja löytävät uhreja ruuhkaisilta käytäviltä ja täyteen ahdetuista huoneista. Toisaalta, tehokkaat ehkäisykeinot MERSin leviämisen estämiseksi ovat olemassa. Korea todisti tämän saamalla epidemian hallintaan, kun ymmärrettiin, että kyse on MERSistä.

Kaikki tämä kertoo, että MERS on eläinlääkinnällinen ongelma ja ihmisille pääasiassa sairaalatartunta. Paras tapa hankkiutua MERSistä eroon on kehittää rokote ja rokottaa kaikki kamelit. Ennen kuin tässä on onnistuttu, Lähi-Idän asukit kohtaavat luultavasti vuosittain yksittäisiä kuolemantapauksissa ja mahdollisesti pieniä sairaalaepidemioita.

Mikä sitten aiheutti MERSin nousun esiin juuri nyt? Bonnin yliopiston virologian laitoksen johtaja Christian Drosten spekuloi, että yksi tekijä voisi olla Persianlahden alueen nouseva elintaso. Nuorille arabeille kamelin tai muutaman omistaminen on statussymboli, ja ihmisten ja kamelien välinen vuorovaikutus on yleistynyt. Samalla kameleita kuljetetaan enemmän rajojen yli ja niitä pidetään suuremmissa talleissa, joissa on enemmän kameleita.

MERSin taustalla on siis kasvava kameleiden määrä ja sairaalahoito. Elintason nousu voi siis myös johtaa uusiin tautiriskeihin.

Kommentit (0)

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Zürichin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014