Soluviljelmä. Kuva: Umberto Salvagnin / Wikimedia Commons

Suomen huippuosaaminen biotieteissä pitää saada tuottavaan käyttöön

Aalto-yliopisto ei ole noussut kansainvälisessä yliopistorankingissa erityisen korkealle. Työttömiä tohtoreita on eniten biokemian ja biologian aloilta. Suomalaisen teollisuuden tuotekehitys ja vienti sakkaa. Yksi Aalto-yliopiston piirre selittää näitä kaikkia: siellä ei tutkita ja opeteta biologiaa.

Kansainvälisessä vertailussa Aalto on omalaatuinen. ”Johtavat” teknilliset yliopistot – puhutaan sitten MIT:stä, Zürichin teknillisestä yliopistosta, Tanskan teknillisestä yliopistosta, Ecole Polytechniquesta tai Tukholman kuninkaallisesta yliopistosta - ovat usein monialaisia yliopistoja, joissa tehdään laajalti luonnontieteiden perustutkimusta ja yhä useammin myös humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Korkealaatuinen perustutkimus tarkoittaa nousua rankingeissä: niissä palkitaan korkeatasoisista julkaisuista, joita perustutkimus tuottaa. Biologian alalla tämä tarkoittaa usein juuri molekyylibiologiaa ja genetiikkaa, aloja joilla on rutkasti potentiaalia luoda hyödyllisiä ja rahakkaita sovellutuksia.

Aalto-yliopisto on intoutunut ottamaan varovaisia askeleita, sillä osa opetuksesta osuu lähelle biologiaa: bioinformaatioteknologia, jota mainostetaan insinööritieteiden ja bio- sekä terveystieteiden yhdistämisellä vaikuttaa esittelyn mukaan laskennalliselta molekyylibiologialta. Kemiantekniikan alaisuudessa toimii muun muassa mikrobiologia ja molekyylibiotekniikka. Monilla aloilla, kuten neurotieteessä, yliopistolla on aktiivista yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa. Vaikuttaa kuitenkin, että esimerkiksi Tampereen teknillinen yliopisto on aktiivisemmin osallistunut biotekniikan opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen.

2000-luvusta on puhuttu biotieteiden vuosisatana, joskin suomalaiset ovat olleet hitaita lämpeämään uudelle vuosisadalle. Suomessa lääketiede on ollut itseoikeutettu tienraivaaja bioalan innovaatioille: lääketieteessä liikkuu tietenkin suurimmat rahat ja Suomessa on pitkään ollut sekä laadukasta biolääketieteellistä tutkimusta että onnistuneita tuotteistamisia. Lääketiedekin tuntuu kärsivän tutkimuslöytöjen liian vähästä tuotteistamisesta: esimerkiksi Turun yliopiston professori Jukka Westermarck on valitellut sitä kuinka vaikea Suomessa on saada jatkettua menestyksekästä perustutkimusta voitokkaaseen lääkekehitykseen.

Muilla aloilla biotekniikan esiinmarssi on ollut hitaampaa. Vaikka yliopistoissa tehtäisiin huippututkimusta, niiden kyvyt ja taidot tuotteistamiseen ovat heikkoja. Valtion sektoritutkimuslaitokset tuntuvat olevan jatkuvasti keksimässä itseään uudelleen, jonka johdosta ne eivät ihan tarkalleen tunnu tietävän mitä niiden pitäisi tehdä. Lopputuloksena on surkea kohtaanto-ongelma: biotieteestä löytyy avaimet moniin tulevaisuuden teknisiin läpimurtoihin ja meillä on suuri joukko koulutettua ja osaavaa työvoimaa, mutta varsinainen primus motor kehityksen luomiseen puuttuu.

Niinpä, Aalto-yliopisto, mites olis? Suomen teollisuus pyörii diplomi-insinööreille ja kauppatieteen maistereilla. Aalto-yliopiston merkitystä ei pidä väheksyä. Tässä olisi tie tieteen huipulle ja siinä sivussa saataisiin myös Suomi nousuun. Ottakaa biologia vakavasti ja rakentakaa perustutkimuksesta silta biotieteiden sovelluksille. 

Kommentit (8)

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27241

Siis Suomen teollisuus sakkaa, koska Aallossa ei opeteta biologiaa? Wtf? Vai tajusinko jotenki väärin?

Hämmentää.

HuuHaata
Liittynyt8.11.2012
Viestejä3647

Sinänsä voi hyvinkin olla niin, että biotieteissä(kin) Suomessa ei osata rahastaa tutkimustuloksia. Mutta sitä saa mitä tilaa. Kun Suomen asenneilmapiiri on mitä on, niin yliopistojen todellinen suhtautuminen yritysmaailmaan on lähinnä vihamielinen.

 

Kansantalouden kannalta tohtoreilla ei ole juuri merkitystä. Mikäli biotieteen huippututkimusta kaupallistava yritys palkkaa lähinnä tohtoreita ja muutamia muita ei kansantaloudellisia vaikutuksia juuri tule. Merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia tulisi vain, jos yritys palkkaisi suuren määrän ihmisiä erityyppisillä koulutustaustoilla. Talouskasvu seuraa tuottavuuden kasvusta väestötasolla, ei niinkään siitä että marginaalinen eliitti tuottaa hieman enemmän.

MooM
Liittynyt29.6.2012
Viestejä3817

Jotenkin tuntuu, että pienessä massa ei kannata samaan kaupunkiin pystyttää kovin monta massiivista saman alan tutkimusinfraa. HY:n biopuoli on kuitenkin aika kattava. Toisaalta yliopistotason opetushenkilökuntaa ei ole helppo hankkia ilman alan tutkimuspuolta. Yhteistyön (ja yleisemmin tietoisuuden muiden tekemisistä) lisääminen on varmaan se tehokkain ratkaisu.

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Zürichin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014