Lalao, yksi koe-eläimistäni. Kuva: Tuomas Aivelo

Eläinkokeiden suorittamisesta ja niiden hyödyistä pitää puhua avoimesti ja rohkeasti.

Niin kauan kuin eläinkokeita on tehty, niitä on myös vastustettu. Valitettavasti väittely eläinkokeista on ollut aina hyvin mustavalkoista. Eläinkokeita pidetään joko välttämättömänä pahana tai täysin turhana eläinten kiduttamisena. Vastaavasti kuva, joka koe-eläimistä annetaan, on jakautunut: koe-eläimet ovat ihmishenkien pelastajia tai hitaasti hengiltä kidutettavia uhreja.

Suomessa eläinkoevastustus on ollut perinteisesti pientä. Esimerkiksi Animalian kampanjan hento tavoite on vähentää koe-eläinten käyttöä ja lisätä vaihtoehtoisten menetelmien tutkimuksen rahoitusta. Enpä tiedä montaa tutkijaa, jotka olisivat näistä tavoitteista eri mieltä. EU:ssa aiheesta puhutaan jyrkemmin äänensävyin: kansalaisaloite eläinkokeiden kaikenlaiseksi kieltämiseksi on menossa Euroopan parlamentin käsittelyyn. Monet ovat siirtyneet myös puheista tekoihin: monet tutkijat ovat kohdanneet häirintää, koska he tekevät eläinkokeita, ja aktivistit ovat tunkeutuneet koe-eläinlaitoksiin.

Järkevän keskustelun ylläpitämiseksi on parasta että eläinkokeista puhutaan avoimesti. Esimerkinomaisesti voin kertoa omasta tutkimuksestani, sillä teen eläinkokeita kädellisillä. Tämä on hyvin harvinaista, ja suomalaiset, jotka tällaisia kokeita tekevät, voinee laskea yhden käden sormin.

Olen käynyt nyt kolmasti keräämässä aineistoa väitöskirjaani Madagaskarilla, jossa tutkin hiirimakien suolistoloisyhteisön muutoksia. Käytännössä siis kerään ulostenäytteitä noilta kymmensenttisiltä yöaktiivisilta puoliapinoilta ja tunnistan geneettisin menetelmin ulosteista löytyvien loislajien munat.

Tutkimus on pääsääntöisesti eläinkoe, jos siinä aiheutuu pääjalkaiselle tai selkärankaiselle vähintään neulanpistoon verrattava kipu. Eläinkokeeni ovat suhteellisen tyypillisiä ekologisia tutkimuksia: seuraan samaa hiirimakipopulaatiota ja tarkkailen muutoksia populaatiossa. Käytännössä viritän iltaisin ansat, joihin laitan syötiksi banaaninsiivun, ja käyn muutaman tunnin päästä tarkastamassa saaliini. Uusille yksilöille annan nimen ja laitan niille niskaan ihon alle mikrosirun, jotta tunnistan ne myöhemminkin. Kaikista yksilöistä otan näytteitä – mukaan lukien hammasvaloksen ja karvanäytteen. Mikrosiru on ainut invasiivinen, eli elimistön sisälle ulottuva, toimenpide – en ota esimerkiksi verinäytteitä.

Omat eläinkokeeni eivät näy suomalaisissa tilastoissa, koska suoritan kenttäkokeita Madagaskarilla enkä myöskään siksi tarvitse suomalaista koe-eläinlupaa. Olen saanut lupani paikallisilta viranomaisilta, mutta koska monin paikoin kehitysmaiden viranomaiset eivät ehkä aina tee päätöksiä – miten sen sanoisi – tieteellisin ja eettisin perustein, minulla on myös Helsingin yliopiston eettisen toimikunnan lausunto.

Mielelläni ajattelen, että hiirimakini – kaikki 139 eri yksilöä – ovat tulleet mukaan tutkimukseen omasta halustaan. Käytän samanlaisia Sherman-ansoja, joita käytetään myyrätutkimuksessa. Ne ovat sangen näyttäviä ilmestyksiä sademetsän pensaiden oksilla. Vaikka yleisesti pidän madagaskarilaisia eläimiä sangen tyhminä, en usko, etteivätkö hiirimakit oppisi välttämään ansaa ensimmäisen kokemuksensa jälkeen. Monet eivät kuitenkaan vältä. Napoleon, joka on saanut mikrosirun niskaansa vuonna 2006 (ja joka ainakin pari kuukautta sitten oli vielä elossa) on tullut vuosien mittaan ansaan lähes 500 kertaa. Banaanin vetovoimaa ei pidä väheksyä!

Jokaisella tutkijalla on omat eettiset rajansa. Itse en tekisi vankeudessa elävillä kädellisillä tutkimusta, tai mitään tutkimusta jossa minun pitäisi lopettaa näitä eläimiä. Rottien, tai muiden laboratoriojyrsijöiden, kanssa en ole koskaan työskennellyt, joten en oikeastaan tiedä missä rajani menisivät. Muurahaisia tutkiessa opin arvostamaan pesien kuningattaria, mutta työläiset oli helpommin uhrattavissa olevia.

Pelkkä kipuaistimuksiin ja piikkeihin keskittyvä arviointi on kuitenkin sangen pintapuolista. Valitettavasti kenttäkokeiden etiikka on monesti jätetty huomiotta.

Kädellisten käyttäytymistutkimukseen – jossa tyypillisesti ei kosketa eläimiin lainkaan – kuuluu usein eläinten totuttaminen ihmisiin. Tutkijat seuraavat viikkoja eläimiä, kunnes ne eivät enää hätkähdä ihmisten läsnäoloa. Tästä on tietenkin ongelmia: eläimet eivät pelkää niin paljon myöskään saalistajia ja toisaalta salametsästäjien on helpompi napsia eläimiä. Myös turistit pääsevät helposti lähemmäs eläimiä. Täysin eläimet eivät kuitenkaan totu: tutkijoiden - ja erityisesti turistien, jotka eivät aina osaa käyttäytyä - läsnäolo saattaa stressata eläimiä.

Monet taudit voivat tarttua tutkijoilta tutkimuskohteille. Gorillat ovat tyyppiesimerkki (pdf) lajista, joka kärsii monista antroponooseista, eli ihmisiltä eläimiin tarttuvista taudeista, kuten ripulia ja hengitystieinfektioita aiheuttavista taudinaiheuttajista. Pannoittaminenkaan ei ole ongelmatonta: hiirimakeille seurantapanta on järjestään aiheuttanut suurta kuolleisuutta. Suomessakin GPS-pannat ovat aiheuttaneet ongelmia suurpedoille. Kaiken lisäksi kenttätutkimuksen luotettavuus voidaan aina kyseenalaistaa, koska tottuttaminen muuttaa eläinten käyttäytymistä. Esimerkiksi apinat ovat huomattavasti rohkeampia ihmisten läsnäollessa - nähtävästi ne tietävät, ettei pedoista, kuten leopardeista, ole vaaraa, jos ihmiset ovat paikalla.

Nyt pakollinen eettinen arviointi kuuluu vain selkärankaisille ja pääjalkaisille, mutta eikö selkärangattomillakin ole oikeutensa? Eivätkä eettiset ongelmat eivät rajoitu eläimiin. Kuinka merkittävää ympäristön muokkausta voivat esimerkiksi kasvibiologit tehdä? Kenttäbiologit kohtaavat usein samoja eettisiä ongelmia kuin luontoturistit tai esimerkiksi luontokuvaajat: epämääräinen eliöiden häirintä on vaikeampi tulkittava kuin esimerkiksi neulanpisto.

Tutkimuksen vaikutuksista tiedetään vielä suhteellisen vähän, mutta asian tiedostaminen on ensimmäinen askel.

Tutkijat eivät kiusakseen tee eläinkokeita. Tutkijat haluavat tuottaa uutta tietoa, ja muulla tavoin se ei (ainakaan vielä) onnistu. En usko, että oma vapaana elävien hiirimakien suolistoloisten tutkimus tulee vielä pitkään aikaan onnistumaan muuten kuin eläinkokeena. Pidän kuitenkin hiirimakeille aiheutuvaa suhteellista haittaa niin pienenä, että tutkimukseni on hyväksyttävä.

Eettisessä pohdinnassa pitäisi tasapainottaa eläimille aiheutuva haitta ja toisaalta kokeesta saatava hyöty. Tämä on kaikkea muuta kuin helppoa. Tutkimukseni on biologista perustutkimusta, jolla on vaikea nähdä suoria yhteyksiä esimerkiksi ihmisten terveyteen. Suojelubiologialle merkittävää tietoa ehkä kerääntyy, mutta ei tutkimukseni siihenkään suoraa tietoa tuota. Mikä on tiedon arvo verrattuna eläinten arvoon?  

Eläinkoelautakunta julkaisee nettisivuillaan yleistajuisia lyhennelmiä eläinkoeluvista. Tiede-lehti on kirjoittanut koe-eläimistä useasti: Hiiri - tieteen suuri sankari, Solut töihin - eläimet eläkkeelle ja Kuinka vapauttaa koe-eläimet?

Olen saanut Juliana von Wendtin rahaston apurahan eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien konferenssiin osallistumiseksi.

PS. Hiirimakeista kuulee lisää Helsingin yliopiston ThinkFesteillä, jossa olen mukana puhumassa tutkimuksen tulevaisuudesta ja omista haaveistani perjantaina 5.9.2014.

Kommentit (46)

MikkoKolkkala
Liittynyt23.12.2010
Viestejä10

Muistelen, että kaverini olisi joskus halunnut teettää kenttäkurssilla opiskelijoilla harjoitustyön, jossa olisi ongittu ahvenia mato-ongella ja etsitty niistä sitten loisia tai jotain vastaavaa, mutta se jäi turhan vaivalloisena, koska ahventen onkiminen tutkimustarkoitukseen olisi ollut eläinkoe ja vaatinut koe-eläinluvan.

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27230

Minusta kaikki eläinkokeet, joissa eläimille aiheutetaan neulanpistoa vakavampaa kipua tulisi kieltää. Kieltää tulisi myös kaikki eläinkokeet, joissa käytetään vangittuja eläimiä ja joiden päämäärä on muu kuin sellaisen sairauden tutkiminen, joka lyhentää ihmisen elinajanodotetta enemmän kuin viisitoista vuotta tai joka heikentää ihmisen elämänlaatua vakavasti kroonisen kivun vuoksi, joka on asteikoltaan 6 tai enemmän.

Hämmentää.

DedMoroz
Liittynyt16.3.2005
Viestejä18361
Vatkain

Minusta kaikki eläinkokeet, joissa eläimille aiheutetaan neulanpistoa vakavampaa kipua tulisi kieltää. Kieltää tulisi myös kaikki eläinkokeet, joissa käytetään vangittuja eläimiä ja joiden päämäärä on muu kuin sellaisen sairauden tutkiminen, joka lyhentää ihmisen elinajanodotetta enemmän kuin viisitoista vuotta tai joka heikentää ihmisen elämänlaatua vakavasti kroonisen kivun vuoksi, joka on asteikoltaan 6 tai enemmän.

Myös eläinten sairauksia tutkitaan noilla eläinkokeilla. Niitäkö ei saisi tutkia lainkaan?

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Heksu
Liittynyt16.3.2005
Viestejä5462

Eläinkokeiden tekemisessä on toki edelleen eettisiä ongelmia, mutta onhan asiassa edetty valtavasti eteenpäin. Ennen wanhaan pelkkä fysiologian perustutkimus oli todella brutaalia toimintaa. Jos tutustuu vähän tarkemmin lääketieteen suuriin saavutuksiin ja siihen, minkälaisin menetelmin niihin on päästy, ei voi välttyä vatsanväänteiltä. Ennen wanhaan kun ei tunnettu sen enempää puudutus- kuin nukutusaineitakaan ja eläimillä ei yksinkertaisesti ollut minkään valtakunnan oikeuksia. Suhtautuminen eläimen kärsimykseen saattoi olla täydellisen välinpitämätöntä. Esimerkiksi Galenos oli sitä mieltä, että kurkunpään hermojen toimintaa kannattaa demonstroida eläimellä, joka huutaa kaikista kovimpaa. En liene kovin väärässä, jos väitän, että kaikki nykyään itsestäänselvyyksinä pidetyt fysiologian perusasiat (verenkierto, hermosto, sisäelinten perustoiminnot jne) on kaivettu esiin brutaalilla eläinrääkkäyksellä. 

Animalia & co on ihan oikealla asialla. En pidä eläinkokeista, mutta jotain suhteellisuudentajua pitää silti olla. Eläinten oikeuksia kannattaa myös tarkastella historian valossa, nykyään eletään ihan erilaisessa maailmassa kuin parisataa vuotta takaperin. Eläinkokeiden täyskielto vaikuttaa huonolta ajatukselta. Eläinten oikeudet riippuu vallitsevasta ajasta ja kulttuurista. On parempi, että eläinkokeita tehdään kulttuurissa, jossa eläimillä on edes jonkunlaiset oikeudet ja niiden toteutumista valvotaan. Täyskielto saattaisi yksinkertaisesti siirtää eläinkokeet johonkin sellaiseen maahan, jossa paikallinen kulttuuri viis veisaa eläinten oikeuksista. 

Aweb
Liittynyt16.3.2005
Viestejä41238

Niin. Kyllä mielestäni laboratoriohiiren tai -rotan olemassaolo on huomattavasti perustellumpi kuin turkiseläimen olemassaolo. Silti kallistun kyllä Vatkaimen suuntaan siinä, että jos eläimillä jotain testataan, ja etenkin jos testaus aiheuttaa niille kärsimystä ja vahinkoa, kantimien on syytä olla todella hyvät.

 

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

DedMoroz
Liittynyt16.3.2005
Viestejä18361

Heksu. Asettelit sanasi varsin mallikkaasti. 

 

Ainakin vielä tovi sitten uuden lääkkeen lanseeraamista edelsi rottakokeet... ja kädellisten kautta ihmistestauksiin, ennen kuin luvat heltisi. Tiedä sitten miten tänä päivänä tuo protokolla kulkee. Itse ainakin henkilökohtaisesti haluan luottaa siihen pilleriin ja sen vaikutuksiin, jos ja kun sellainen tilanne eskaloituu, että sitä pilleriä tarvitsen. Esim. tuossa tilanteessa täyskielto voisi olla varsin hankala, kun vapaaehtoisia ihmisiä on hankala löytää. Ja jos testauksesta alettaisiin maksaa osallistujille, niin aika valikoitunutta voisi se ihmisryhmä olla.

 

Niin kuin Mikko aloituksessa totesi, niin Suomessa tilanne on sellainen, että kaloja saa onkia ja verinäytteitä ottaa, kunhan se ei liity tutkimukseen. Mikäli liittyy, niin vaaditaan koe-eläinlupa. Humaanipuolella on samankaltainen tilanne, sairaaloissa ymv. kerättyjä verinäytteitä ei saa käyttää tutkimukseen, vaan tutkimuksessa käytettävät verinäytteet on kerättävä erikseen. 

 

Mutta joo... maailma etenee:

 

UUSIA KÄSITTEITÄ KOE-ELÄINALALLE

EU:n direktiivin 2010/63/EU säännökset on siirrettävä kansalliseen lainsäädäntöön 1.1.2013 mennessä. Tästä syystä koe-eläintoiminnasta annettu laki ja asetus ovat uusittavana. Lainsäädäntöön ja toimintaan tulee uuden lain myötä uusia käsitteitä. Muun muassa nykyisen lain käsitteitä ”eläinkoe” ja ”koe-eläin” ei uudessa laissa käytetä. Laissa puhutaan direktiivin mukaisesti  ’eläinten käyttämisestä tieteellisiin tai opetuksellisiin tarkoituksiin’,  ’hankkeista’ ja  ’toimenpiteistä’.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

DedMoroz
Liittynyt16.3.2005
Viestejä18361
Aweb

(nips) jos eläimillä jotain testataan, ja etenkin jos testaus aiheuttaa niille kärsimystä ja vahinkoa, kantimien on syytä olla todella hyvät.

 

Jos saan kysyä, näin jotenkin kuitenkin aiheeseen perehtyneenä, että mikä saa sinut epäilemään, että noin ei Suomessa olisi?

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Aweb
Liittynyt16.3.2005
Viestejä41238
DedMoroz
Aweb

(nips) jos eläimillä jotain testataan, ja etenkin jos testaus aiheuttaa niille kärsimystä ja vahinkoa, kantimien on syytä olla todella hyvät.

 

Jos saan kysyä, näin jotenkin kuitenkin aiheeseen perehtyneenä, että mikä saa sinut epäilemään, että noin ei Suomessa olisi?

Enpä ole tainnut tuollaista epäilyä esittää.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27230
DedMoroz
Vatkain

Minusta kaikki eläinkokeet, joissa eläimille aiheutetaan neulanpistoa vakavampaa kipua tulisi kieltää. Kieltää tulisi myös kaikki eläinkokeet, joissa käytetään vangittuja eläimiä ja joiden päämäärä on muu kuin sellaisen sairauden tutkiminen, joka lyhentää ihmisen elinajanodotetta enemmän kuin viisitoista vuotta tai joka heikentää ihmisen elämänlaatua vakavasti kroonisen kivun vuoksi, joka on asteikoltaan 6 tai enemmän.

Myös eläinten sairauksia tutkitaan noilla eläinkokeilla. Niitäkö ei saisi tutkia lainkaan?

Ehkä niitäkin voi jossain mitassa tutkia. Esim. tuotanto- ja lemmikkieläinten joitain sairauksia tai sellaisten villieläinten, joiden populaatiota jokin tietty sairaus uhkaa. Mutta niissä vetäisin rajat kyllä vielä tiukemmalle kuin ihmisten eläinkokeissa.

Hämmentää.

Kosh
Liittynyt16.3.2005
Viestejä21228
Vatkain

Minusta kaikki eläinkokeet, joissa eläimille aiheutetaan neulanpistoa vakavampaa kipua tulisi kieltää. Kieltää tulisi myös kaikki eläinkokeet, joissa käytetään vangittuja eläimiä ja joiden päämäärä on muu kuin sellaisen sairauden tutkiminen, joka lyhentää ihmisen elinajanodotetta enemmän kuin viisitoista vuotta tai joka heikentää ihmisen elämänlaatua vakavasti kroonisen kivun vuoksi, joka on asteikoltaan 6 tai enemmän.

Jummarran hyvin kielteiset näkemykset eläinkokeista. Toisaalta tällaisissa ehdotuksissa on omat ongelmansa. Esimerkiksi se, että nuo rajat ovat lopulta aina keinotekoisia ja jonkinlaisia kompromisseja sekä yleistyksiä ja parhaimmillaan jopa ironisesti itsensä kanssa ristiriitaisia. Esim. jos vakava tauti onnistutaan eläinkokeiden avulla hoitamaan niin että vakavuuden kriteeri ei enää täytykään, silloinhan eläinkoe itse tavallaan tekee itsensä laittomaksi. Ja estää taudin uusien hoitomuotojen kehittämisen myös.

Periaatteessa vastustan itsekin kosmetiikkaan jne liittyvää tutkimusta, mutta ymmärrän senkin, että siitä nousee melkoinen älämölö mikäli testaamatonta tököttiä käyttäessään joku viaton ihmiskokeen uhri pudottaa esim. naamansa riekaleina lattialle. Siitähän seuraa pahimmillaan sellainen elämälle haittaa pysyvästi tuottava ja kivulias vamma. Sitten kysellään, kuka vastaa, kuka maksaa ja miten tämä on mahdollista.

Sitten on se ikuinen kysymys, että milloin tiedettä voi arvottaa hyötynäkökulmasta. Jokin pitkälle soveltava tutkimus, tähdäten tiettyyn tuotteeseen kuten vaikkapa spesifisen taudin parantavaan lääkkeeseen, on vielä helpoimmasta päästä. Mutta on myös perustutkimusta joka ei sinänsä pyri mihinkään nimenomaiseen lopputulokseen vaan pikemminkin vain uuden tieteellisen tiedon kartuttamiseen. Se puolestaan voi aikanaan johtaa mitä suurimpiin mullistuksiin ja läpimurtoihin. Eli siis tahdon sanoa, että sitä viimeisen metrin soveltavaa tutkimusta ei välttämättä koskaan päästä tekemään ilman alan perustutkimusta, josta niitä hyötynäkökulmia on turha hakeakaan. Monessa tapauksessa eläinkokeet ovat välttämättömiä tai erittäin hyviä ja tehokkaita keinoja tehdä sitä tutkimusta. Ihmiskokeet kun eivät yleensä tule kyseeseen.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27230

^Itse olen sitä mieltä, että mikään asia ei ole niin pyhä, että sillä voitaisiin puolustella kärsimyksen aiheuttamista yhtään millekään. Esimerkiksi tiede, tai edistys tai innovaatiot tai mahdollinen potentiaalinen kärsimyksen lievittäminen tulevaisuudessa eivät itsessään ole mitään niin suurta, että niiden nimissä voitaisiin oikeuttaa primaarin kärsimyksen tuottaminen tällä hetkellä. Sanon primaarinen siksi, että minusta sellainen kärsimys on sekundaarista, joka kärsitään siksi että joku toinen ei ole ensiksi kärsinyt. On toissijaista tuleeko joku ihminen ehkä kärsimään sairauden vuoksi joskus siihen nähden, että joku eläin kärsii nyt.

Lähtökohdaksi ei voida ottaa sitä, että kärsimyksen aiheuttaminen on joissain tilanteissa sallittua. Vaan lähtökohdan pitää olla se, että kärsimyksen aiheuttaminen on kiellettyä ja jos siitä joustetaan, niin hyödyt ja haitat on pohdittava tapauskohtaisesti eikä siten, että ku tuoki sai.

Toisekseen eläimen kärsimys ei voi mennä ihmisen hyvinvoinnin edelle aina. Esimerkiksi jos johonkin kivulloiseen ja parantumattomaan sairauteen keksitään lääke, joka auttaa potilasta elämään noissa mainitsemissani rajoissa, niin silloin se on riittävä peruste lopettaa eläinkokeet niiltä osin. Hoitoja voi edelleen kehittää, mutta ei eläinkokein. On oltava raja sille paljonko kärsimystä ihminen voi toiselle tuottaa ja mikä määrä kärsimyksestä hänen tulee kantaa itse. Mielestäni ei voi olla niin, että ihminen jalostaa kärsimysvapaata elämää toisten elollisten kärsimyksen kustannuksella.

Mitä tulee kosmetiikkateollisuuteen, niin kun eläinkokeet 1990-luvulla kiellettiin, niin hyvin on siitä huolimatta tullut uusia naamarasvoja ja ripsivärejä markkinoille.

On vain hyväksyttävä se, että aina kun puhutaan moraalista ja etiikasta, sallitusta ja kielletystä, kaikki rajat ovat keinotekoisia, ihmisen sopimia kompromisseja. Ja kuten tiedämme, nämä myös muuttuvat aikojen saatossa. Näin ollen mitään kategorista näistä asioista ei voi sanoa muuta kuin yrittää keskustellen löytää se siihen aikakauteen sopiva tapa toimia.

Eläinkokeista tuskin koskaan tullaan pääsemään yksimielisyyteen. Sitten kun ne tulevaisuudessa kielletään kokonaan, tulee olemaan advokaatteja, jotka haluavat käyttää niitä edelleen ja silloin tämä sama keskustelu käydään toisesta perspektiivistä.

Mutta koska olen kuitenkin järkevä ja rationaalinen ihminen sen lisäksi että olen empaattinen ja humaani, niin hyväksyn eläinkokeet jossain määrin. Fanaattisuutta en kannata tässä.

Hämmentää.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä24921
Vatkain

Minusta kaikki eläinkokeet, joissa eläimille aiheutetaan neulanpistoa vakavampaa kipua tulisi kieltää. 

Minä olen käyttänyt itseäni eläinkoekaniinina kokeissa joista on tullut suurempaa kipua. 

 

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844

Silloin kun on kyse eläinkokeista joissa aiheutetaan kärsimystä ja pyritään löytämään uusia lääkkeitä ihmisille tulee huomioida se ettei ihmisen keho välttämättä toimi samalla tavalla kuin rotan, koiran, tai edes apinan. Mitä hyötyä sellaisista kokeista on joiden tulos on epäluotettava?

Tulevaisuudessa varmaankin tullaan entistä enemmän hyödyntämään tutkimuksissa ihmiskudosta, ja hyvä niin.

Eläinkokeet eläinten itsensä vuoksi (psykologiset testit ja pyrkimys eläinten sairauksien parantamiseen ja uhanalaisten eläinlajien säilyttämiseen) ovat ihan ok, jos eläimet eivät kärsi.

Heksu
Liittynyt16.3.2005
Viestejä5462
Vatkain
^Itse olen sitä mieltä, että mikään asia ei ole niin pyhä, että sillä voitaisiin puolustella kärsimyksen aiheuttamista yhtään millekään. 

...

Lähtökohdaksi ei voida ottaa sitä, että kärsimyksen aiheuttaminen on joissain tilanteissa sallittua. Vaan lähtökohdan pitää olla se, että kärsimyksen aiheuttaminen on kiellettyä ja jos siitä joustetaan, niin hyödyt ja haitat on pohdittava tapauskohtaisesti eikä siten, että ku tuoki sai.

Kaunis, mutta jokseenkin naiivi ajatus. Esimerkiksi kipulääkkeiden ja puudutusaineiden kehittäminen on jokseenkin mahdotonta ilman, että jollekin subjektille aiheutetaan kipua. Kivun aistimisen, välittämisen ja muiden perusmekanismien ymmärtäminen edellyttää sekin kivun aiheuttamista. Pitäisikö siis kipulääkkeiden kehitys mielestäsi lopettaa? Tai ylipäänsä minkä tahansa muun lääketieteellisen alan? Voiko nykyisen tieto- ja kehitystason kuitenkin hyväksyä sellaisenaan, vaikka se perustuukin eläinkokeisiin?

Nykyajan lääketieteestä on toki helppo ja mukava nauttia, kun joku muu on jo tullut tehneeksi likaisen työn ja kaivanut kirjaimellisesti kiduttamalla perustiedon irti eläimistä. Mikäs se on mennessä vaikkapa hammaslääkäriin kun lekuri osaa pistää puudutuspiikin juurikin oikeaan kohtaan ja paikkaa taidokkaasti reiän myrkyttömällä muovipaikalla. Toimenpiteen aikana voi mukavasti rentoutua ja kuluttaa aikaansa vaikkapa jeesustelemalla eläinkokeista.

No, tuossa oli jo vähän provosoinnin makua, mutta minkä kirjoitin, sen kirjoitin. ;-)

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27230
Heksu
Vatkain
^Itse olen sitä mieltä, että mikään asia ei ole niin pyhä, että sillä voitaisiin puolustella kärsimyksen aiheuttamista yhtään millekään. 

...

Lähtökohdaksi ei voida ottaa sitä, että kärsimyksen aiheuttaminen on joissain tilanteissa sallittua. Vaan lähtökohdan pitää olla se, että kärsimyksen aiheuttaminen on kiellettyä ja jos siitä joustetaan, niin hyödyt ja haitat on pohdittava tapauskohtaisesti eikä siten, että ku tuoki sai.

Kaunis, mutta jokseenkin naiivi ajatus.

Tiedän. Naivius on adjektiivi, jonka olen ennenkin kuullut yhteydessäni mainittavan.

Heksu
Esimerkiksi kipulääkkeiden ja puudutusaineiden kehittäminen on jokseenkin mahdotonta ilman, että jollekin subjektille aiheutetaan kipua. Kivun aistimisen, välittämisen ja muiden perusmekanismien ymmärtäminen edellyttää sekin kivun aiheuttamista.

Kipua voidaan tutkia muutenkin kuin aiheuttamalla kipua. Mutta jos kipua on pakko aiheuttaa, niin älkööt se olko neulanpistoa vakavampi. Tai sitten käytettäköön valmiiksi kivuliaita eläimiä.

Heksu
Pitäisikö siis kipulääkkeiden kehitys mielestäsi lopettaa?

Ei pitäisi, mutta eläinkokeiden käyttöä niissä pitäisi tutkailla uudelleen. Esim. perusburanoita meillä on jo hyllyt täynnä.

Heksu
Tai ylipäänsä minkä tahansa muun lääketieteellisen alan?

No ei kai nyt se sentään sitä tarkoita että jonkin tutkiminen halutaan kieltää jos vaaditaan tiukennusta eläinkokeiden käytölle? Se tarkoittaa vain sitä, että korvaavien menetelmien kehittelyyn on panostettava entistä enemmän. Ja toisaalta myös sen hyväksymistä, että kaikkea vaan ei voida tutkia. Niin sanotusti uhrata tiedon alttarille.

Heksu
Voiko nykyisen tieto- ja kehitystason kuitenkin hyväksyä sellaisenaan, vaikka se perustuukin eläinkokeisiin?

Totta kai voi. Se perustuu myös natsien suorittamiin julmiin ihmiskokeisiin.

Heksu
Nykyajan lääketieteestä on toki helppo ja mukava nauttia, kun joku muu on jo tullut tehneeksi likaisen työn ja kaivanut kirjaimellisesti kiduttamalla perustiedon irti eläimistä. Mikäs se on mennessä vaikkapa hammaslääkäriin kun lekuri osaa pistää puudutuspiikin juurikin oikeaan kohtaan ja paikkaa taidokkaasti reiän myrkyttömällä muovipaikalla. Toimenpiteen aikana voi mukavasti rentoutua ja kuluttaa aikaansa vaikkapa jeesustelemalla eläinkokeista.

Näin on. Olen myös sitä mieltä, että raipparangaistus tulee palauttaa viipymättä, aborttioikeus kumota ja muutenkin lakata kehittämästä tätä yhteiskuntaa, moraalia ja etiikkaa mihinkään suuntaan, koska olemme jo saavuttaneet täydellisyyden näissä asioissa 1400-luvulla.

Heksu
No, tuossa oli jo vähän provosoinnin makua, mutta minkä kirjoitin, sen kirjoitin. ;-)

Candida pro causa ense candido.

Hämmentää.

Heksu
Liittynyt16.3.2005
Viestejä5462

Lainaus:
Kipua voidaan tutkia muutenkin kuin aiheuttamalla kipua. Mutta jos kipua on pakko aiheuttaa, niin älkööt se olko neulanpistoa vakavampi. Tai sitten käytettäköön valmiiksi kivuliaita eläimiä.

Kivun tutkimuksen keskeisimpiä ongelmia on se, että mistä voi tietää, onko eläin kivulias vai ei. Esimerkiksi kehitettäessä särkylääkkeitä pitäisi siis löytää eläimiä, joilla sattuu olemaan esimerkiksi saatanallinen hedari. Mutta miten sellaisen voi löytää, kun ei net mokomat osaa puhua? 

Eläimillä on vielä usein sellainen katala käyttäytymismalli, että ne pyrkivät peittämään kipunsa jos kokevat olevansa uhattuina. Joku särky on luonteeltaan ihan erilaista kuin esim. vamman aiheuttama akuutti kipu, joten sen objektiivinen havaitseminen voi olla kovin vaikeaa. Kipututkijat ovatkin joutuneet kehittämään menetelmiä, joiden avulla eläimen kokemaa kipua pyritään arvioimaan eläimen käyttäyttymistä seuraamalla. Kun seuraavan kerran otat buranaa, tulet hyötyneeksi tällaisista tutkimusmenetelmistä.

Eräs kivun tutkimiseen erikoistunut labra havaitsi mielenkiintoisen ilmiön tehdessään tilastollista analyysiä tutkimustuloksistaan. Ilmeni, että kokeita suorittavan laborantin sukupuoli vaikutti eläimen kokemaan kivun määrään. Labrassa pystyttiin osoittamaan, että eläimeen ihan oikeasti sattui vähemmän, jos laborantti oli mies. Tarkempi tutkimus osoitti, että minkä tahansa koiraspuolisen (peto)eläimen hien haju vähensi eläimen kokemaa kipua: kyseessä lienee miljoonia vuosia vanha sopeutuma, joka parantaa selviytymismahdollisuuksia. Kivulias eläin jää helpommin saaliiksi.

Miten tämä liittyy aiheeseen - ilmeisesti on niin, että kipulääkkeiden tutkimustuloksissa on ollut vuosikymmeniä virhetekijä, jota kukaan ei ole huomannut eikä älynnyt ottaa huomioon. Valtava määrä tutkimuksia pitää mitä ilmeisemmin tehdä uusiksi. Vai pitääkö? Pitäisikö kipulääkkeiden tutkimiselle ja kehittämiselle viheltää peli poikki, notta nyt meillä on ihan riittävän hyvät kipulääkkeet?

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27230
Heksu
Kipua voidaan tutkia muutenkin kuin aiheuttamalla kipua. Mutta jos kipua on pakko aiheuttaa, niin älkööt se olko neulanpistoa vakavampi. Tai sitten käytettäköön valmiiksi kivuliaita eläimiä.

Kivun tutkimuksen keskeisimpiä ongelmia on se, että mistä voi tietää, onko eläin kivulias vai ei. Esimerkiksi kehitettäessä särkylääkkeitä pitäisi siis löytää eläimiä, joilla sattuu olemaan esimerkiksi saatanallinen hedari. Mutta miten sellaisen voi löytää, kun ei net mokomat osaa puhua?

Minä oon luullu, että se mitataan aivoaalloista ja veren stressihormonipitoisuuksista.

Heksu
Pitäisikö kipulääkkeiden tutkimiselle ja kehittämiselle viheltää peli poikki, notta nyt meillä on ihan riittävän hyvät kipulääkkeet?

Minä olen sitä mieltä, että jossain määrin kyllä pitää, kuten edellä olen todennut.

Hämmentää.

Heksu
Liittynyt16.3.2005
Viestejä5462

Lainaus:
Minä oon luullu, että se mitataan aivoaalloista ja veren stressihormonipitoisuuksista.

Itse asiassa ei. Miten voi mitata kipua ja stressiä, jos pelkkä mittausmenetelmä aiheuttaa kipua ja stressiä?

DedMoroz
Liittynyt16.3.2005
Viestejä18361

Olisin nyt kysynyt, että montako kipulääketutkimusta on oikeasti nyt menossa vai onks noi lähinnä spekulatiivisia juttuja?

 

Tänä päivänä nuo koe-eläinluvat ja niihin liittyvät tutkimuksen on julkista tietoa... 

Koe-eläinten suojelua ohjaa korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaate eli niin sanottu 3R-periaate (Replacement, Reducement, Refinement). Eläinkokeen saa suorittaa vain, jos tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi ei ole käytännössä mahdollista käyttää muuta tieteellisesti luotettavaa menetelmää, joka ei edellytä eläimen käyttöä. Joe eläimiä joudutaan käyttämään, niitä käytetään niin vähäinen määrä kuin mahdollista ja eläimille aiheutuvaa kipua, tuskaa, kärsimystä ja pysyvää haittaa pyritään vähentämään pienimpään mahdolliseen.

Luvan eläinkokeeseen voi myöntää valtioneuvoston asettama hankelupalautakunta, joka arvioi jokaisen eläinkoelupahakemuksen. Eläinkokeen saa suorittaa vain tarpeellisista ja tärkeistä syistä ja kokeesta odotettavan hyödyn on oltava hyväksyttävässä suhteessa eläimille koituvaan haittaan. Kaikista eläinkoeluvan saaneista hankkeista julkaistaan yleistajuinen tiivistelmä yleisön nähtäville. Osasta hankkeita tehdään myös takautuva arviointi hankkeen päätyttyä. Lähde: MMM

Maa- ja metsätalousministeriö jakaa käsittääkseni myös apurahoja vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittämiseksi.

 

 

 

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27230
Heksu
Minä oon luullu, että se mitataan aivoaalloista ja veren stressihormonipitoisuuksista.

Itse asiassa ei. Miten voi mitata kipua ja stressiä, jos pelkkä mittausmenetelmä aiheuttaa kipua ja stressiä?

Jossain kokeessa ne totutettiin niihin sensoreihin, ne vaan eli niitten kanssa ja sitte ne oli silleen että dippadii. Toisaalta taas jos eläintä käsiteltäessä stressitaso verestä on X, niin eikö sitä voi päätellä, että kipu on X+n? Luotettavammalta tämä tuntuu kuin se, että nyt aamulla Miirulainen söi 4 grammaa vähemmän kuin yleensä, taitaa olla kipuja. Mutta joo, sama kai se näille kun eivät liity aiheeseen.

Hämmentää.

Kosh
Liittynyt16.3.2005
Viestejä21228
Vatkain

^Itse olen sitä mieltä, että mikään asia ei ole niin pyhä, että sillä voitaisiin puolustella kärsimyksen aiheuttamista yhtään millekään.

Niin, ei varmaan kannata käyttää niin latautuneita sanoja kuin "pyhä". Siitä saa jotenkin väärän käsityksen tässä yhteydessä, en ainakaan itse pidä tiedettä tai mitään sillä lailla pyhänä. En toisaalta pidä pyhänä myöskään mitään kärsimättömyyden ihannetta. Eettisiä periaatteita ja sääntöjä tietenkin tulee olla ja riman korkealla, mutta reaalisessa maailmassa harvoin mikään ideaali voi toteutua, kunvaikuttavia tekijöitä ja erilaisia tavoitteita on enemmän kuin yksi tai yksiulotteisnen asteikko.

Vertaukseksi tämä ehkä on huono, mutta koetan havainnollistaa kuitenkin sitä, mitä ajattelen, vertauksella sotaan terrorismia vastaan. Ottamatta kantaa mihinkään nimenomaiseen todelliseen valtioon tai terroristijärjestöön vaan ihan periaatetasolla. Terroristit tuppaavat tappamaan ja pelottamaan ihmisiä. Kun valtio tai muu virallinen turvallisuusorganisaatio käy sotaan heitä vastaan, tulee helposti tilanteita, usein terroristien tarkoituksella luotuja, joissa sivullisia uhreja ei voida välttää. Vaikka onkin eettisesti ehdottoman väärin tappaa viattomia sivullisia, niin joudutaan lopulta tekemään hyöty-haitta -analyysi, joka voi päätyä siihen, että pieni määrä sivullisia uhreja on parempi kuin antaa terroristien tehdä moninkertaista tuhoa.

Vastaavasti tutkimus voi tuottaa niin suuria hyötyjä, että kun' pannaan kärsimykset samalle mitta-asteikolle, voi koe-eläinten tai -ihmisten mahdollinen kärsimys olla mitätön saavutettavaan hyötyyn (kärsimyksen poisto maailmasta) nähden.

Em. asia onkin helppo mitallistaa ja arvottaa jossain tietyssä soveltavassa tutkimuksessa, kuten nimenomaisten lääkkeiden tai hoitojen tutkimus. Kuten itsekin esitit; sinähän lipsuit periaatteestasi hetimiten määrittelemällä tiettyjä kriteereitä hyväksyttäville eläinkokeille niiden mahdollisesti tuottaman hyödyn perusteella.

Vatkain

On vain hyväksyttävä se, että aina kun puhutaan moraalista ja etiikasta, sallitusta ja kielletystä, kaikki rajat ovat keinotekoisia, ihmisen sopimia kompromisseja. Ja kuten tiedämme, nämä myös muuttuvat aikojen saatossa. Näin ollen mitään kategorista näistä asioista ei voi sanoa muuta kuin yrittää keskustellen löytää se siihen aikakauteen sopiva tapa toimia.[..]

Mutta koska olen kuitenkin järkevä ja rationaalinen ihminen sen lisäksi että olen empaattinen ja humaani, niin hyväksyn eläinkokeet jossain määrin. Fanaattisuutta en kannata tässä.

Juuri niin. Se on sitten loputon vääntö, että mitkä ovat sopivia kriteereitä sallitulle ja kielletylle. Esitit yhden mallin, joka on selkeä mutta toisaalta varsin yksioikoinen ja kapealle sektorille rajaava. Ja kaiketi tämä palsta on yksi, vaikkakin merkityksetön, paikka jossa ihmiset nyt voivat näkemyksiään rajanvedosta esittää. Se, mitä itse tahdoin sanoa, on se, että vaikka hyötynäkökulma on relevantti mittarina, niin se ei voi olla kuitenkaan täydellinen, koska suuri osa eläinkoeiden skaalasta ei yksinkertaisesti ole enumeroitavissa tällaisella suoralla hyödyllä mitattavaksi. Luulisin. En ainakaan itse rohkenisi mennä nimeämään mitään tiettyä tieteellistä tietoa hyödyttömäksi ainakaan kovin laajalla kategorisella leimasimella.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Heksu
Liittynyt16.3.2005
Viestejä5462
Ded Moroz
Olisin nyt kysynyt, että montako kipulääketutkimusta on oikeasti nyt menossa vai onks noi lähinnä spekulatiivisia juttuja?

En tiedä onko suomessa, mutta ainakin jos googlaa "pain research lab" niin pelkkään kivun perustutkimukseen keskittyvää labraa näyttää olevan aika paljon.

Toki otin kivun esille lähinnä esimerkkinä lääketieteellisestä aiheesta, jota on mahdotonta tutkia aiheuttamatta kipua ja kipulääkkeet on näin saatujen tutkimustuloksen yksi sovelluskohde.

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27230
Kosh

Kuten itsekin esitit; sinähän lipsuit periaatteestasi hetimiten määrittelemällä tiettyjä kriteereitä hyväksyttäville eläinkokeille niiden mahdollisesti tuottaman hyödyn perusteella.

Semantiikkaa ehkä, mutta periaatteesta lipsumista ei ole periaatteensa esittäminen. Vai enkö nyt ymmärtänyt? Jos minusta eläinkokeet on sallittuja olosuhteissa X, niin ei kai siinä mitään lipsuta kun siinä määritellään.

Hämmentää.

Vanha jäärä
Liittynyt12.4.2005
Viestejä1508

Minusta maailmasta pitäisi ensiksi lopettaa massiiviset kokeet elävillä ihmisillä. Ihmiskokeista on biologeille ja lääketieteilijöille kylläkin tarkat eettiset säännöt, mutta ne eivät näköjään koske teologeja tai yhteiskunta- ja taloustieteilijöitä.

Vanha jäärä

o_turunen
Liittynyt16.3.2005
Viestejä8006

Minä tein kaikenlaisia jänniä kokeita natiaisella, kun se oli pieni. Nykyään en oikein uskalla, kun natiainen tekee kaikenlaisia jänniä kokeita minulla. Pyytää stilisoimaan väitöskirjaa etc. Hankalaa.

 

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.

käyttäjä-7688
Liittynyt28.2.2015
Viestejä3

Kerrtoit tutkineesi kädellisten suolistoloisia ulostenäytteistä. Onko olemassa muita menetelmiä, kuin hankala ja ilmeisesti myös otusten munimissyklistä johtuen epävarma keino, todeta suoliston loisia? Entä jos vaikkapa maksassa on imumato? Kuinka sen jäljille päästään, vai päästäänkö lainkaan?

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä24921
Vatkain

Minusta kaikki eläinkokeet, joissa eläimille aiheutetaan neulanpistoa vakavampaa kipua tulisi kieltää. 

Muuta näkökulmaa, montako eläintä syöt vuoden aikana, minkälaista kipua ne kokee kun ne kasvatetaan ruoaksi ja lahdataan?

Jos jättäsit syömättä koska kipu ja kärsimys eläimille? Ethän sinä niitä lihoja todella tarvi itsellesi, olisit terveempi ilman niiden lihojen syömistä?

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä189
Kustaa Vaasa

Kerrtoit tutkineesi kädellisten suolistoloisia ulostenäytteistä. Onko olemassa muita menetelmiä, kuin hankala ja ilmeisesti myös otusten munimissyklistä johtuen epävarma keino, todeta suoliston loisia? Entä jos vaikkapa maksassa on imumato? Kuinka sen jäljille päästään, vai päästäänkö lainkaan?

Ainoa varma tapa tietää suolistoloisten läsnäolosta on tutkia suolisto. Tämä ei onnistu, koska - noh - kädellisten tappaminen ei oikein ole suotavaa ja toisaalta teen pitkäaikaisseurantaa samoilla yksilöillä. Uloste on sikäli ainoa mahdollisuus. Veren vasta-aineilla periaatteessa saa selville mitä suolistoloisia on ollut, mutta tällöinkin pitää ottaa invasiivinen verikoe, eikä vasta-aineista tiedä onko infektio päällä juuri nyt vai joskus aiemmin.

Mutta, kuten sanoit, munien tunnistamisen heikkous on runsaasti vaihteleva munamäärä - loisten määrä ei pysty arvioimaan - ja juuri tuo, että joskus loiset eivät vain muni. Toisaalta, munat kertovat siitä kuinka paljon madot onnistuvat tuottamaan jälkeläisiä.

Imumadot yleensä päästävät munansa suoliston kautta. Esimerkiksi lampaanmaksamato syö ensin maksaa ja menee sitten sappitiehyeeseen munimaan ja saa munansa tätä kautta ulosteisiin.

käyttäjä-7688
Liittynyt28.2.2015
Viestejä3

Jotkut madot, kuten hakamodot ja suolinkaiset, ilmeisesti munivat vain verenkiertoon. Löytyvätkö niiden munat virtsasta, vai päätyykö osa silti ulosteeseen. Kuinka ne munimisensa tekevät. Onko niillä pistin suolen seinämään tökättäväksi, vai kaivautuvatko pienemmät verenkiertoon?

 Olisi "mukava" saada sinulta kirjoitus suolistoloisista. Olisi myös mienkiintoista tietää, onko esim. patologeilla tilastoja siitä, kuinka moni kyseisiä otuksia sisällään kantaa. Tuskinpa olemme aivan niin vapaita niistä täällä lansimaillakaan. Asiaa tuntuu myös vaivaavan vaikenemisen ja hyssyttelyn kulttuuri ja siksi luotettavaa tietoa ei tunnu juuri olevan saatavilla. Eläinten loisten leviäminen ihmisiin tuntuu myös olevan tabu. Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä lajit voivat ihan oikeasti elää myös ihmisessä.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä24921
Vanha jäärä

Minusta maailmasta pitäisi ensiksi lopettaa massiiviset kokeet elävillä ihmisillä. Ihmiskokeista on biologeille ja lääketieteilijöille kylläkin tarkat eettiset säännöt, mutta ne eivät näköjään koske teologeja tai yhteiskunta- ja taloustieteilijöitä.

Mitä luulisit esim tässä tapauksessa olevan vastuut vaikkapa statiineja valmistavilla. yirityksillä?

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan korkean kolesterolin hoitoon käytettävät statiinit lisäävät 46 prosenttia riskiä saada tyypin 2 diabetes. 
http://www.iltalehti.fi/diabetes/2015030619309888_di.shtml

 

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä189
Kustaa Vaasa

Jotkut madot, kuten hakamodot ja suolinkaiset, ilmeisesti munivat vain verenkiertoon. Löytyvätkö niiden munat virtsasta, vai päätyykö osa silti ulosteeseen. Kuinka ne munimisensa tekevät. Onko niillä pistin suolen seinämään tökättäväksi, vai kaivautuvatko pienemmät verenkiertoon?

 Olisi "mukava" saada sinulta kirjoitus suolistoloisista. Olisi myös mienkiintoista tietää, onko esim. patologeilla tilastoja siitä, kuinka moni kyseisiä otuksia sisällään kantaa. Tuskinpa olemme aivan niin vapaita niistä täällä lansimaillakaan. Asiaa tuntuu myös vaivaavan vaikenemisen ja hyssyttelyn kulttuuri ja siksi luotettavaa tietoa ei tunnu juuri olevan saatavilla. Eläinten loisten leviäminen ihmisiin tuntuu myös olevan tabu. Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä lajit voivat ihan oikeasti elää myös ihmisessä.

Laitan ehdotukset muistiin! Lähitulevaisuudessa on tulossa ulos tutkimus hiirimakien suolistoloisista, niin tämän ympärille voin rakentaa.

Ei-vektorivälitteiset madot munivat aina suolistoon - eihän niille ole verenkierrosta mahdollisuuksia päästä pois. Jotkut, esimerkiksi tiehytmadot, ovat maksassa, mutta sieltähän pääsee munimaan sappitiehyeeseen. Useat madot kiertävät verekierron kautta, mutta vain koska se on helppo tie päästä suolistoon (verekierto -> keuhkot -> henkitorvi -> nielu -> mahalaukku -> suolisto). Jos loinen hakeutuu jonnekin muualle elimistöön, se yleensä muodostaa kystan ja odottaa, että isäntä syödään, jotta se pääsee seuraavan isännän suolistoon.

Verenkierrossa elävät loiset ovat sitten useimmiten jonkun verenimijähyönteisen tai muun eläimen välityksellä leviäviä.

Jäärä
Liittynyt6.9.2006
Viestejä3251

Eläinkokeita vastaan on kaikista helpointa olla aikuisena ja terveenä. Mutta monella meistä ei tarvitse olla isokaan räkninki, niin heti on käsi pilleripurkilla.

Paatuneimmallekin eläinkokeiden vastustajalle tulee paha tilanne silloin, kun oma lapsi sairastuu vakavasti. Siinä vaiheessa on valmiimpi uhraamaan vaikka kuusi navetallista nautoja että tilanne korjaantuisi.

Itse olen sitä mieltä, että tarpeetonta kärsimystä tulee aina välttää ja eläinkokeissa tulisi käyttää niin kivuttomia menetelmiä kuin mahdollista. Myöskin koe-eläinten muuhun elämänlaatuun tulisi kiinnittää huomiota, kun se kerran on mahdollista. Onneksi näihin on kuitenkin kiinnitetty nykyään paljon enemmän huomiota. Täysin koe-eläin vapaaseen lääketieteeseen tuskin päästäneen kuunaan.

Eläinhän saa eläimelle tehdä tasan mitä huvittaa, ei siinä kysellä kärsimyksen perään. Tosin nälkään on pakko syödä. Mutta opettelisivat syömään heinää, niinhän ne moni muukin. Ei kun lihan perässä vaan pitää juosta, kun Eucalyptus tai Timotei maistuu paskalle. Kuka opettaisi eläimille eettistä tarkastelua lajitoveriensa kärsimyksistä?

Joku urosleijonakaan ei paljon muuta tee kuin syö ja bylsii. Joskus syö jonkun naaraan pennutkin, että pääsisi bylsimään. Mutta on se eläinten kuningas jotenkin silti. Mulkku se on ja sovinisti ihan täysin! Olisiko eettisempää tehdä eläinkokeita sellaisella mulkulla eläimellä, kun söpöillä ja kivoilla?

 

Nimimerkki Jäärä, vaihtaisiko allekirjoituksesi. Kiitos.

MooM
Liittynyt29.6.2012
Viestejä3805
Jäärä

Itse olen sitä mieltä, että tarpeetonta kärsimystä tulee aina välttää ja eläinkokeissa tulisi käyttää niin kivuttomia menetelmiä kuin mahdollista. Myöskin koe-eläinten muuhun elämänlaatuun tulisi kiinnittää huomiota, kun se kerran on mahdollista. Onneksi näihin on kuitenkin kiinnitetty nykyään paljon enemmän huomiota. Täysin koe-eläin vapaaseen lääketieteeseen tuskin päästäneen kuunaan.

Näitä oikeutuksia ja muita eettisiä juttuja ei ratkaista huutoäänestyksillä eikä nettipaltoilla, vaan asiasta on lainsäädäntö:

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elaimet/koeelaimet.html (jossa linkki lakiin)

"Koe-eläinten suojelua ohjaa korvaamisen, vähentämisen ja parantamisen periaate eli niin sanottu 3R-periaate (Replacement, Reducement, Refinement). Eläinkokeen saa suorittaa vain, jos tavoitellun tuloksen saavuttamiseksi ei ole käytännössä mahdollista käyttää muuta tieteellisesti luotettavaa menetelmää, joka ei edellytä eläimen käyttöä. Joe eläimiä joudutaan käyttämään, niitä käytetään niin vähäinen määrä kuin mahdollista ja eläimille aiheutuvaa kipua, tuskaa, kärsimystä ja pysyvää haittaa pyritään vähentämään pienimpään mahdolliseen."

"Luvan eläinkokeeseen voi myöntää valtioneuvoston asettama hankelupalautakunta, joka arvioi jokaisen eläinkoelupahakemuksen. Eläinkokeen saa suorittaa vain tarpeellisista ja tärkeistä syistä ja kokeesta odotettavan hyödyn on oltava hyväksyttävässä suhteessa eläimille koituvaan haittaan. "

Pari tuollaista lupa-anomusta kirjoittaneena tiedän, että kyse ei ole mistään muodollisuudesta. Hakemuksia oikeasti luetaan tarkasti, menetelmät ja valinnat on perusteltava ja esimerkiksi tuo oletettu kivun määrä ja sen lievitykseen käytettävät keinot on kuvattava. Suunnitelmaa joutuu usein täydentämään ja muokkaamaan lautakunnan kommenttien mukaan. Tiedän myös tapauksen, jossa lupaa ei myönnetty odotetun stressaavuuden vuoksi ollenkaan (kipua tutkimukseen ei liittynyt ollenkaan, vain pelottava ympäristö). Ja hyvä niin. 

Koe-eläimiä käyttävä tutkimus on sen verran kallista ja hankalaa, että ei sitä kukaan tee, jos on vaihtoehtoja. Yleensä edetään soluviljelmien yms. kanssa niin pitkälle kuin mahdollista, mutta ikävä kyllä esim. lääkkeet tai hoidot jotka toimivat soluissa tms. eivät välttämättä toimi elävässä eläimessä tai tuottavat sivuvaikutuksia. Minusta olisi epäeettistä jättää koe-eläinvaihe pois tuosta välistä ennen ensimmäisiä ihmisllä tehtyjä kokeita. Mutta minun etiikassani ihminen tulee ennen eläintä (tilanteissa, joissa haitta on samaa tasoa, ja kyllä aika pitkälle eritasoisillakin haitoilla). Jollain toisella ehkä on tasa-arvoisempi ajatustapa.

(Useimmat silti tappavat sen ampiaisen/lutikan kotoaan tai listivät keittiöön pesiytyneen hiiren)

 

Jäärä
Liittynyt6.9.2006
Viestejä3251
MooM
Jäärä

Itse olen sitä mieltä, että tarpeetonta kärsimystä tulee aina välttää ja eläinkokeissa tulisi käyttää niin kivuttomia menetelmiä kuin mahdollista. Myöskin koe-eläinten muuhun elämänlaatuun tulisi kiinnittää huomiota, kun se kerran on mahdollista. Onneksi näihin on kuitenkin kiinnitetty nykyään paljon enemmän huomiota. Täysin koe-eläin vapaaseen lääketieteeseen tuskin päästäneen kuunaan.

Näitä oikeutuksia ja muita eettisiä juttuja ei ratkaista huutoäänestyksillä eikä nettipaltoilla, vaan asiasta on lainsäädäntö:

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elaimet/koeelaimet.html (jossa linkki lakiin)

Niin kuin ei ratkaista pääsääntöisesti mitään asioita.

Nimimerkki Jäärä, vaihtaisiko allekirjoituksesi. Kiitos.

MooM
Liittynyt29.6.2012
Viestejä3805
Jäärä
MooM
Jäärä

Itse olen sitä mieltä, että tarpeetonta kärsimystä tulee aina välttää ja eläinkokeissa tulisi käyttää niin kivuttomia menetelmiä kuin mahdollista. Myöskin koe-eläinten muuhun elämänlaatuun tulisi kiinnittää huomiota, kun se kerran on mahdollista. Onneksi näihin on kuitenkin kiinnitetty nykyään paljon enemmän huomiota. Täysin koe-eläin vapaaseen lääketieteeseen tuskin päästäneen kuunaan.

Näitä oikeutuksia ja muita eettisiä juttuja ei ratkaista huutoäänestyksillä eikä nettipaltoilla, vaan asiasta on lainsäädäntö:

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elaimet/koeelaimet.html (jossa linkki lakiin)

Niin kuin ei ratkaista pääsääntöisesti mitään asioita.

:D ei vai.

Mutta halusin vain tuoda keskusteluun sen pointin, että tuollainen tutkimus ei tosiaan ole yksittäisten tutkijoiden tai lääkefirmojen päätäntävallassa, vaan sitä säädellään lakitasolla ja valvotaan aktiivisesti. 

Muuten olen samaa mieltä siitä, että on helppoa olla moraalinen ja ehdoton asioissa, jotka eivät ns. kutita omaa persettä. 

Jäärä
Liittynyt6.9.2006
Viestejä3251

Ihmisen ja eläimen suhde on kait useimmiten vähän "perverssi" ja ihmisen ehdoilla rakennettu. Oli se sitten koe-eläin, tuotantoeläin, lemmikki tai mitä näitä nyt on. Tietenkin jos joku kettu käy päivittäin pihalla seuraa pitelemässä ja rapsuteltavana se olisi kaiketi tilanne, jonka molemmat olisivat omaehtoisesti todenneet olevan ihan ok. Vähän sellaista kai tapahtuu.

Esim. koiranäyttelyt. Äkkisältään kun kelaa, niin vaikuttaa ihan ok harrastukselta ja luontevalta, nykyäänhän joka toisella on koira ja siellähän ne laukkaavat useimmat koiraihmiset joskus. Mutta kun asiaa syventyy pohtimaan, niin jotain hyvin mielenvikaista siinäkin puuhassa kyllä on. Siksi en useinkaan syvenny.

Jos koira olisi vielä villi ja niillä olisi älli kuten ihmisiltä ja kysyttäis että lähtisitkö tuollaiseen puuhaan, saisit ruokaa ja kattoa pään päälle vastineeksi. Bylsimään pääsee aniharva kuunaan. Kyllä joku kapinen piski varmaan voisi viittilöidä, että no ok, jos kerran mätöt ja takkatulet, kyllä siihen hintaan voi vähän illistellä narun päässä jossakin kehässä.

Nimimerkki Jäärä, vaihtaisiko allekirjoituksesi. Kiitos.

MooM
Liittynyt29.6.2012
Viestejä3805
Jäärä

Esim. koiranäyttelyt. Äkkisältään kun kelaa, niin vaikuttaa ihan ok harrastukselta ja luontevalta, nykyäänhän joka toisella on koira ja siellähän ne laukkaavat useimmat koiraihmiset joskus. Mutta kun asiaa syventyy pohtimaan, niin jotain hyvin mielenvikaista siinäkin puuhassa kyllä on. Siksi en useinkaan syvenny.

Aika moni puuha menee kategoriaan mielenvikaista, jos liian pitkään miettii. 

Minä en näe mielekkäänä miettiä, mitä se koira haluaisi, jos nyt perustarpeet on ok kuitenkin. Koira haluaa olla porukkansa jäsen, ei yleensä sen ihmeempää, ja sitten on hupi erikseen. Jos koiran luonne sopii näyttelykehään, niin siitä sitten, jos omistaja sitä haluaa. Hassua touhuahan se on näin melko ulkopuolisen silmin, ja kaukana jostain luonnossa elävän suden arjesta, mutta niin useimmat ihmisten touhut joka tapauksessa. 

Jäärä
Liittynyt6.9.2006
Viestejä3251
MooM
Jäärä

Esim. koiranäyttelyt. Äkkisältään kun kelaa, niin vaikuttaa ihan ok harrastukselta ja luontevalta, nykyäänhän joka toisella on koira ja siellähän ne laukkaavat useimmat koiraihmiset joskus. Mutta kun asiaa syventyy pohtimaan, niin jotain hyvin mielenvikaista siinäkin puuhassa kyllä on. Siksi en useinkaan syvenny.

Aika moni puuha menee kategoriaan mielenvikaista, jos liian pitkään miettii. 

Minä en näe mielekkäänä miettiä, mitä se koira haluaisi, jos nyt perustarpeet on ok kuitenkin. Koira haluaa olla porukkansa jäsen, ei yleensä sen ihmeempää, ja sitten on hupi erikseen. Jos koiran luonne sopii näyttelykehään, niin siitä sitten, jos omistaja sitä haluaa. Hassua touhuahan se on näin melko ulkopuolisen silmin, ja kaukana jostain luonnossa elävän suden arjesta, mutta niin useimmat ihmisten touhut joka tapauksessa. 

Lähinnä vähän se, että jos on vinot hampaat niin et pääse ykköspesälle koskaan. Narttujen takapuolia pääset kyllä koirapuistossa haistelemaan, kunhan et vaan pukille hyppää. Sitä lelua voit sitten valeraskauksissasi kanniskella ympäri huushollia ja ihmiset voivat sitten siihen että "voi toista" ja pai pai. Ja jos jonkun vieraan lahjetta nylkytät niin torutaan ja hätistellään. Joku voisi sanoa että aika julmaa. Mutta 99% suhtautuu asiaan juuri kuten sanoit, ei näe kovin mielekkäänä miettiä mitä se koira haluaisi. Sehän on ihmisen paras ystävä kuitenkin. Eikö sen luulisi jo riittävän?

Nimimerkki Jäärä, vaihtaisiko allekirjoituksesi. Kiitos.

DedMoroz
Liittynyt16.3.2005
Viestejä18361

Elikot, siis lemmikit/kotielukat, harvemmin pääsee ykköselle, vaikka olis suoratkin hampaat. 

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Jäärä
Liittynyt6.9.2006
Viestejä3251
DedMoroz

Elikot, siis lemmikit/kotielukat, harvemmin pääsee ykköselle, vaikka olis suoratkin hampaat. 

No näin taitaa olla. Mutta ehkä se ei ole perustarve kuitenkaan nisäkkäälle, ilmankin elää. 

Nimimerkki Jäärä, vaihtaisiko allekirjoituksesi. Kiitos.

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27230
Jäärä

Lähinnä vähän se, että jos on vinot hampaat niin et pääse ykköspesälle koskaan.

Riippuu vähän rodusta. Vinohampaista, tai muulla tavoin ei-priimaa koiraa voidaan käyttää kyllä jalostukseen jos se muuten täyttää rotumääritelmän. Tällöin kuitenkin vastinkappaleeksi on valittava koira sukulinjasta, jossa vastaavaa vaivaa ei esiinny.

Joillain roduilla muuten pentujen rekisteröinti edellyttää vanhempien näyttelyssä käyttöä.

Hämmentää.

Paul M
Liittynyt16.3.2005
Viestejä8558

Minäkin tein eläinkokeen kädellisillä. Enkä kadu pätkääkään.

http://www.tiede.fi/keskustelu/4003105/ketju/arduino

Kädelliset osoittautuivat pääosin asiallisiksi ja asiantuntijoiksi. Objektiivisuus nousi esiin. Subjektiivisuus jäi selvään puristusotteeseen.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

o_turunen
Liittynyt16.3.2005
Viestejä8006
Paul M

Minäkin tein eläinkokeen kädellisillä. Enkä kadu pätkääkään.

http://www.tiede.fi/keskustelu/4003105/ketju/arduino

Kädelliset osoittautuivat pääosin asiallisiksi ja asiantuntijoiksi. Objektiivisuus nousi esiin. Subjektiivisuus jäi selvään puristusotteeseen.

Jos olet tehnyt jonkinlaisen otusrekisterin, niin kaikilla rekisteröidyillä on oikeus tutustua siihen.

Nyt rekisteri esiin. On aivan turha esittää viatonta.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.

käyttäjä-7688
Liittynyt28.2.2015
Viestejä3

Entä vain verenkierrossa viihtyvät madot , kuten bilhatsia, tai sydänmato. Päätyväkö niiden munat vain virtsaan, vai oleilevatko ne myös suoliston puolella ja munisivat näin myös sinne?

Paul M
Liittynyt16.3.2005
Viestejä8558
o_turunen
Paul M

Minäkin tein eläinkokeen kädellisillä. Enkä kadu pätkääkään.

http://www.tiede.fi/keskustelu/4003105/ketju/arduino

Kädelliset osoittautuivat pääosin asiallisiksi ja asiantuntijoiksi. Objektiivisuus nousi esiin. Subjektiivisuus jäi selvään puristusotteeseen.

Jos olet tehnyt jonkinlaisen otusrekisterin, niin kaikilla rekisteröidyillä on oikeus tutustua siihen.

Nyt rekisteri esiin. On aivan turha esittää viatonta.

Rekisterien salassapitoon on tiukat määräykset. Miten voisin julkistaa yhtään mitään?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Reifengas
Liittynyt30.5.2010
Viestejä2902

Ihmisen rooli on nykyisessä maailmanjärjestyksessä tappaminen.

Elikoiden hommana on kuoleminen.

Rääkkääminen ei tuota mitään.

Rinnan rikkahat ajavat,
käsityksin köyhät käyvät.

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Zürichin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014