Tuberkuloosin aiheuttava Mycobacterium tuberculosis -bakteeri. Kuva: NIAID / Wikimedia Commons

Maailman toiseksi tappavin tauti on juonikas sopeutuja.

Viime viikonloppuna kiertelin kotiseudullani Porin alueella. Kävin pitkästä aikaa tutustumassa myös Juseliuksen mausoleumiin, hautamuistomerkkiin, jonka porilainen liikemies rakennutti tuberkuloosin kuolleelle tyttärelleen. Akseli Gallen-Kallela maalasi rakennuksen komeat freskot kuvaamaan vuodenaikojen kiertoa ja kuolemaa.

Tuberkuloosi kuulostaa menneeltä maailmalta. Ajalta, jolloin kaikki opettajat laitettiin varmuuden vuoksi vuosittain keuhkokuvaan, jottei heillä ole oireetonta tartunttaa. Ajalta, jolloin tauti tappoi nuoria ja vanhoja.

Tuberkuloosi on kuitenkin vain näennäisesti kadonnut Suomesta. Suomessa tuberkuloosia esiintyy vuosittain noin 300 tapausta ja tällä viikolla uutisoitiinkin helsinkiläisestä tapauksesta. Maailmalla tuberkuloosi on tartuntataudeista toiseksi pahin tappaja HIV:n jälkeen: se tappaa arviolta 1,3 miljoonaa ihmistä vuodessa, pääosin köyhissä olosuhteissa. 

Gallen-Kallelan synkkiä freskoja katsellessa ymmärtää, että tuberkuloosi oli Suomessakin yleinen tappaja: vielä 30-luvulla keskimäärin yksi ihminen tunnissa kuoli tuberkuloosiin.

Isorokon sukupuuton jälkeen tuberkuloosia pidettiin yleisesti seuraavana tautina, joka pystytään poistamaan - tuberkuloosia kun ei esiinny muualla kuin ihmisissä. 1980-luvulta lähtien nopeasti yleistynyt lääkeaineresistenssi kuitenkin pilasi nämä suunnitelmat, ja tuberkuloosi on nykyään yleistymässä. Resistenssin lisäksi ongelma on - etenkin Afrikassa - se, että tuberkuloosi iskee helpommin AIDSista kärsiviin. Tuberkuloosi ei ole yleinen pelkästään kolmannessa maailmassa, vaan myös lähimaissamme, kuten Venäjällä ja Baltian maissa esiintyy paljon tuberkuloosia.

Tuberkuloositartunnoista suurin osa on oireettomia ja oireet voivat käynnistyä pitkään tartunnan jälkeen, joten monet eivät tiedä olevansa tuberkuloosin kantajia. Arvioiden mukaan noin kolmasosa maailman ihmisistä olisi jossain elämänsä vaiheessa sairastanut tuberkuloosin tai kantanut oireetonta muotoa. Onneksi vain oirehtivat ihmiset voivat tartuttaa tautia ja tuberkuloosi tarttuu heikosti. Tartunta vaatii yleensä pitkän altistumisen sairastuneelle. Sen sijaan hyvinkin pienet bakteerimäärät - muutama kymmen pieneliötä - ovat riittäviä tartunnalle.

Tuberkuloosi lisääntyy hyvin hitaasti, kopioituen noin kerran vuorokaudessa. Muut taudinaiheuttajat ovat lisääntymisessään paljon nopeampia jakautuen jopa tunnin välein. Tämä myös johtaa siihen, että tuberkuloosin itämisaika voi olla hyvinkin pitkä: tämä on yksi monista yhtäläisyyksistä HI-viruksen ja tuberkuloosibakteerin välillä.

Ottaen huomioon kuinka yleinen tappaja tuberkuloosi on, ehkäisy- ja hoitokeinomme ovat melko tehottomia. Tuberkuloosia vastaan on yksi rokote, vuonna 1921 käyttöön otettu BGC-rokote, jonka suoja on noin 20% tuberkuloositartuntaa kohtaan ja noin 70% tuberkuloosin aiheuttamaa tautia kohtaan. Suomessa rokote on nykyään käytössä vain riskiryhmillä.

Tartunnan saaneista noin joka kymmenes sairastuu tautiin ja  ilman hoitoa sairastuneista noin puolet kuolee. Tuberkuloosia voidaan hoitaa käyttämällä useampaa antibioottia kuuden kuukauden ajan, mutta potilaan on käytävä hakemassa päivittäin lääkeannoksensa terveydenhuollon pisteestä. Jos tartunnan aiheuttanut tuberkuloosibakteeri on antibioottiresistentti, hoito voi kestää 24 kuukautta.

Kirjoitin aiemmin antibioottiresistenssin kehittymisestä. Tuberkuloosi on yksi huolestuttavimpia antibioottiresistenssiä kehittäviä taudinaiheuttajia. Pitkän antibioottihoidon tarkoituksena on tappaa varmasti kaikki tuberkuloosibakteerit ja useampia antibioottejä käytetään, jotta hoidon aikana ei pystyisi syntymään uusia resistenttejä kantoja.

Tuberkuloosi eroaa monista muista taudinaiheuttajista sillä, että se ei saa resistenssiä horisontaalisella geeninsiirrolla muilta mikrobeilta, vaan resistenssi kehittyy aina mutaatioiden kautta. Tässäkin mielessä tuberkuloosi on jälleen kuten HI-virus. Tämä saattaa tehdä rokotteen kehittämisestä myös vaikeampaa.

Nopeasti muuntuvia taudinaiheuttajia, kuten HI-virusta, vastaan käytetään useita lääkkeitä. Tällöin mahdollisesti hoidon aikana syntyvä resistenssi yhtä lääkettä vastaan ei pilaa hoitoa ja uusien resistenttien kantojen syntyminen vähentyy. Resistenssin ehkäisemiseksi on tärkeää, että myös oireettomat tartunnan kantajat hoidetaan mahdollisimman nopeasti ja että kaikki lääkekuurit syödään loppuun asti.

Tuberkuloosi on kuitenkin kehittänyt laajan resistenssin lääkkeitä kohtaan. Esimerkiksi Venäjän vankilajärjestelmä on antibioottiresistentin tuberkuloosin tyyssija. Noin joka kymmenennellä venäläisellä vangilla on aktiivinen tuberkuloositartunta, ja yli puolet näistä tuberkuloosikannoista on antibioottiresistenttejä. Näitä tapauksia vastaan käytetään ns. toisen linjan lääkkeitä, jotka ovat kaikin puolin vaikeampia: ne ovat kalliimpia, vähemmän tehokkaita ja aiheuttavat enemmän haittavaikutuksia. Ja koska tuberkuloosi on neuvokas bakteeri, se on kehittänyt resistenssin myös monia näitä lääkkeitä kohtaan.

Tehokas tuberkuloosirokote tekisi maailmasta paljon paremman paikan, mutta siihen lienee vielä matkaa.

Isä Juselius kuoli lopulta lapsettoman ja hänen omaisuutensa turvin perustettiin Sigrid Juseliuksen säätiö, joka on nykyään Suomen suurin yksityinen lääketieteellisen tutkimuksen tukija: tuki tutkimukselle on viime vuosina ollut 15 miljoonan euron luokkaa.

Kirjoituksen kuvat ovat Gallen-Kallelan esitöitä freskoihin Kevät, Rakennus ja Tuonelan virran varrella Ateneumin kokoelmista. Kuvat hankittu Wikimedia Commonsista.

Lisätietoa tuberkuloosista löytyy esimerkiksi Hengitysliiton sivulta: http://tuberkuloosi.fi/

Kommentit (5)

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2234

T.A.:"Tuberkuloosi eroaa monista muista taudinaiheuttajista sillä, että se ei saa resistenssiä horisontaalisella geeninsiirrolla muilta mikrobeilta, vaan resistenssi kehittyy aina mutaatioiden kautta."

Tuo on vähän yllättävä tieto ja hämääväkin. Hämäävä koska: Bakteerien näkökulman sisällä ei horisontaalista geenisiirtoa, mutta uhrille se on usein kuitenkin horisontaalista siirtymää - toiselta potilaalta. Eli hän kuitenkin usein saa valmiiksi resistentin..

Ymmärsinkö siis oikein ? T-bakteeri ei saa toisilta t-bakteereilta resistenssiä ?

 

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25018
AIVELO TUOMAS: Isorokon sukupuuton jälkeen tuberkuloosia pidettiin yleisesti seuraavana tautina, joka pystytään poistamaan - tuberkuloosia kun ei esiinny muualla kuin ihmisissä.

Tässä maintaan näin:

Animal Models of Tuberculosis: Guinea Pigs

Abstract

The progression of the disease that follows infection of guinea pigs withMycobacterium tuberculosis displays many features of human tuberculosis (TB), and the guinea pig model of TB has been used for more than 100 years as a research tool to understand and describe disease mechanisms. Changes in the bacterial burden and pathology following infection can be readily monitored and used to evaluate the impact of TB interventions. Demonstration of the protective efficacy of vaccines in the low-dose aerosol guinea pig model is an important component of the preclinical data package for novel vaccines in development, and there is a continual need to improve the model to facilitate progression of vaccines to the clinic. Development of better tools with which to dissect the immune responses of guinea pigs is a focus of current research.

http://perspectivesinmedicine.cshlp.org/content/5/5/a018572.abstract

Immunopathogenesis of Pulmonary Granulomas in the Guinea Pig after Infection with Mycobacterium tuberculosis

Pulmonary tuberculosis in guinea pigs is similar to the disease in humans and is accordingly widely used as a model to test tuberculosis vaccines.

http://iai.asm.org/content/71/2/864.abstract

Marsulla ja ihmisellä on ainakin yksi yhteinen muuttuja/geenimutaatio.  

The Genetics of Vitamin C Loss in Vertebrates

Vitamin C (ascorbic acid) plays important roles as an anti-oxidant and in collagen synthesis. These important roles, and the relatively large amounts of vitamin C required daily, likely explain why most vertebrate species are able to synthesize this compound. Surprisingly, many species, such as teleost fishes, anthropoid primates, guinea pigs, as well as some bat and Passeriformes bird species, have lost the capacity to synthesize it. Here, we review the genetic bases behind the repeated losses in the ability to synthesize vitamin C as well as their implications. In all cases so far studied, the inability to synthesize vitamin C is due to mutations in the L-gulono-γ-lactone oxidase (GLO) gene which codes for the enzyme responsible for catalyzing the last step of vitamin C biosynthesis.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3145266/

Asia muuttuu mielenkiintoisemmaksi kun lisätään tämä:

Vitamin C Kills Mycobacterium tuberculosis

The new work builds on the long-standing observation that vitamin C is toxic to M tuberculosis, a Gram-positive bacterium. Experiments in the 1930s showed that only 6% of guinea pigs exposed to the bacteria and given tomato juice became infected compared with 70% of guinea pigs not given the vitamin C–rich juice. In vitro experiments conducted in 1950 confirmed the effect of the vitamin on bacterial cultures, and a study in 2011 correlated vitamin C content of various medicinal plants with antibacterial effects.

In the current study, Catherine Vilcheze, PhD, from the Department of Microbiology and Immunology, Howard Hughes Medical Institute, Albert Einstein College of Medicine, Bronx, New York, and colleagues conducted dose–response experiments, determining that 2 mM is the bactericidal level for drug-sensitive, MDR, and XDR bacteria. The effect was not seen when the bacteria were cultured in an anaerobic chamber.M tuberculosis is much more sensitive to the prooxidant effects of the vitamin than other Gram-positive and Gram-negative bacteria.

Analysis of transcription patterns revealed that the vitamin-exposed cells accumulated ferrous ions, which is consistent with the known bactericidal mechanism of vitamin C. The vitamin reduces ferric to ferrous iron, and the ferrous ions react with oxygen to produce hydroxyl radicals, which are a type of reactive oxygen species. The hydroxyl radicals damage guanine residues in DNA, causing cell death.

On the basis of these data, the researchers suggest that adding vitamin C to treatment regimens might shorten the time that chemotherapy is necessary, which is currently from 6 to 24 months. Noncompliance with chemotherapy fuels selection of drug-resistant bacterial strains. The findings also suggest that drug developers might look for the prooxidant effects of drug candidates.

"The dramatic killing of drug-susceptible, MDR and XDR M. tuberculosis strains by [vitamin C] in vitro argues for further studies on the benefits of a high [vitamin C] diet in TB-treated patients and on the development of bactericidal drugs based on [reactive oxygen species] production," the researchers conclude.

http://www.medscape.com/viewarticle/804647

Mielestäni asiaa kannattaisi tutkia kliinisillä suonesisäisillä C-vitamiinitrialeilla, marsuilla ensin, ko tavalla 2mM tasot verenkierrossa on mahdollista saavuttaa. Suun kautta nautittuna ko tasot verenkierrossa ei onnistu, saturoituu maksimissaan noin 0.45mM tasoilla.

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä189
MrKAT

T.A.:"Tuberkuloosi eroaa monista muista taudinaiheuttajista sillä, että se ei saa resistenssiä horisontaalisella geeninsiirrolla muilta mikrobeilta, vaan resistenssi kehittyy aina mutaatioiden kautta."

Tuo on vähän yllättävä tieto ja hämääväkin. Hämäävä koska: Bakteerien näkökulman sisällä ei horisontaalista geenisiirtoa, mutta uhrille se on usein kuitenkin horisontaalista siirtymää - toiselta potilaalta. Eli hän kuitenkin usein saa valmiiksi resistentin..

Ymmärsinkö siis oikein ? T-bakteeri ei saa toisilta t-bakteereilta resistenssiä ?

 

 

Mykobakteereilla on nähtävästi omanlaisensa konjugaatio, joten ne ehkä voivat jakaa geenejä: http://www.the-scientist.com/?articles.view/articleNo/36410/title/Bacterial-Gene-Transfer-Gets-Sexier/ Tätä ei kuitenkaan tunneta vielä M. tuberculosisilla.

Resistenssin kehittymisen kannalta mutaatiot vaikuttavat olevan merkittävästi tärkein tekijä. Mutta kuten sanottu, tunnemme huonosti tuberkuloosin.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25018

C-vitamiini yhdistettynä tuberkuloosilääkkeiden kanssa.

"Combination of anti-tuberculosis drugs with vitamin C or NAC against different Staphylococcus aureus and Mycobacterium tuberculosis strains.

Abstract

BACKGROUNDS:

 THepatotoxicity due to anti tuberculosis drugs, rifampin and isoniazid, is a major problem in tuberculosis ‎patients.Vitamin C, an antioxidant, and N-acetyl cysteine (NAC), a scavenger of active metabolites, reduce the hepatotoxicity. The aim of present study was to investigate the effect of vitamin C and NAC individually on the antibacterial activity of anti tuberculosis drugs against Mycobacterium tuberculosis and Staphylococcus aureus strains.

METHODS:

The MICs of each compound against all strains were determined in 96 wells plate. Rifampin was tested at serial two fold concentrations alone or in combination with NAC or vitamin C.

RESULTS:

The MIC of rifampin against different strains of S. aureus was 0.008-0.032 μg/ml. The MIC of rifampin and isoniazid against M. tuberculosis strains were 40 and 0.2 ‎μg/ml, respectively‎. Vitamin C and NAC had no antibacterial activity against all strains. MIC of rifampin was reduced two fold by combination with vitamin C for all S. aureus strains, while NAC did not affect the antibacterial activity of rifampin. Vitamin C and NAC had remarkable effects on the antibacterial activity of anti-tuberculosis drugs against M. tuberculosis.

CONCLUSIONS:

Synergistic effects were observed between rifampin or isoniazid and vitamin C against all tested strains. However, combination therapy of rifampin and isoniazid with NAC was not being effective. This study highlighted the advantages of combination of anti-tuberculosis drugs and vitamin C to eradicate the microbial infections."

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26602814

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25018

Tuomas Aivelo kirjoitti:
MrKAT

T.A.:"Tuberkuloosi eroaa monista muista taudinaiheuttajista sillä, että se ei saa resistenssiä horisontaalisella geeninsiirrolla muilta mikrobeilta, vaan resistenssi kehittyy aina mutaatioiden kautta."
Tuo on vähän yllättävä tieto ja hämääväkin. Hämäävä koska: Bakteerien näkökulman sisällä ei horisontaalista geenisiirtoa, mutta uhrille se on usein kuitenkin horisontaalista siirtymää - toiselta potilaalta. Eli hän kuitenkin usein saa valmiiksi resistentin..
Ymmärsinkö siis oikein ? T-bakteeri ei saa toisilta t-bakteereilta resistenssiä ?

Mykobakteereilla on nähtävästi omanlaisensa konjugaatio, joten ne ehkä voivat jakaa geenejä: http://www.the-scientist.com/?articles.view/articleNo/36410/title/Bacterial-Gene-Transfer-Gets-Sexier/ Tätä ei kuitenkaan tunneta vielä M. tuberculosisilla.
Resistenssin kehittymisen kannalta mutaatiot vaikuttavat olevan merkittävästi tärkein tekijä. Mutta kuten sanottu, tunnemme huonosti tuberkuloosin.

Oliko noissa liittämissäni jotain josta ei saa keskutella?

Seuraa 

Kaiken takana on loinen

Tuomas Aivelo on ekologian ja evoluutiobiologian tutkija Zürichin yliopistossa. Hän karkaa arjestaan tutkimaan punkkeja ja metsämyyriä Alpeille, pohtimaan biologian oppimista tai ihan vain ihastelemaan loisia.

Teemat

Blogiarkisto

2015
2014