Laubenstein, Karen - U.S. Fish and Wildlife Service

Miten sisäinen sieni taltutetaan?

Palaan tässä postauksessa hieman taaksepäin. Kirjoitin hiljattain tutkimuksesta, jossa tutkijat osoittivat ensimmäisen kerran suolistobakteerien hajottavan kasvimyrkkyjä. Eipä kestänyt kauan, kun brittiläiset ja kanadalaiset tutkijat osoittivat, että hirvet ja porot tekevät saman syljellään.

Oikeasti pitäisi ehkä sittenkin puhua sienimyrkyistä. Hirvet ja porot syövät kesäaikana runsaasti nataheiniä, kuten punanataa. Noin 20-30 prosenttia punanadoista kantaa sisällään kuitenkin endofyyttisieniä. Nämä mikroskooppiset sienet elävät kaikenlaisten kasvien lehdissä ja varressa eivätkä yleensä aiheuta kasville mitään haittaa. Päinvastoin, suhde on usein symbioottinen. Sieni löytää tiensä myös kasvin siemeniin, ja näin se jatkaa elämäänsä kussakin uudessa sukupolvessa.

Endofyyteistä on kasveille monenlaista hyötyä. Useissa tutkimuksissa endofyytit ovat edistäneet kasvien kasvua. Toisissa tutkimuksissa endofyytit ovat lisänneet kasvin vastustuskykyä erilaisia stressitekijöitä kuten kuivuutta vastaan.

Viime vuosina on tutkittu jonkin verran sitä, voivatko endofyytit auttaa heiniä taistelussa kasvinsyöjiä vastaan. Siitä on kysymys tuoreessa Biology Letters -sarjassa julkaistussa tutkimuksessa. Punanadassa elävä sieni, Epichloe festuca, nimittäin tuottaa sienimyrkkyä nimeltä ergovaliini. Se on sukua torajyvän sisältämille alkaloideille, ja aiheuttaa esimerkiksi karjassa kouristelua ja pahoinvointia.

Hirvet ja porot syövät paljon punanataa, mutta ne eivät näytä kärsivän ergovaliinista samalla tavalla kuin nautakarja. Tuore tutkimus vahvistaa, että syy on hirvieläinten syljessä. Syljen jokin ainesosa näyttää estävän ergovaliinin tuotantoa. Tutkijat simuloivat laidunnusta leikkaamalla natakasvustoja ja käsittelemällä ne joko hirveläinten syljellä tai vedellä. Sylki kerättiin Toronton eläintarhan hirviltä ja poroilta, ja pakastettiin välittömästi.

Tulokset osoittivat, että syljellä käsiteltyihin kasvustoihin muodostui ergovaliinia 40-70 prosenttia vähemmän kuin kontrollikasvustoihin.

Heinien ja hirvien välisessä taistelussa hirvi näyttää siis olevan hieman voitolla. Mutta hirvi ei ole ainoa kasvinsyöjä, joka syö heinää. Suomessa MTT:n professori Kari Saikkosen ryhmä on tutkinut miten endofyyttisienet vaikuttavat heiniä syöviin myyriin. Hänen tutkimuksensa ovat osoittaneet, että meikäläiset jyrsijät ovat yleisesti ottaen sopeutuneet melko hyvin endofyyttien tuottamiin toksiineihin. Metlan Otso Huidun johtamassa tutkimuksessa löydettiin kuitenkin kiertotie, jolla endofyytit voivat lisätä myyrien kuolleisuutta mutkan kautta. Endofyytit vaikuttivat myyrien virtsan UV-heijastavuuteen siten, että petolinnut havaitsivat myyrät paremmin. Monet petolinnut paikantavat myyrät virtsajälkien UV-heijastuksen perusteella.

Endofyyteistä opitaan varmasti tulevina vuosina lisää. Hiljattain on esimerkiksi havaittu, että joidenkin kasvien lääkeaineet eivät olekaan peräisin itse kasvista, vaan sen sisällä asuvasta endofyyttisienestä.

Myös  sylki on kiehtova tutkimuskohde. Hirven syljen tiedetään esimerkiksi kiihdyttävän pajujen kasvua ja lampaan sylki nopeuttaa ruohon kasvua.

Vuonna 2006 ihmisten syljestä löydettiin kipua hillitsevä ainesosa, opiorfiini, joka rottakokeissa on vaimentanut kipuaistimusta kuusi kertaa tehokkaammin kuin morfiini. Eikä opiorfiini ole pelkästään kipulääke – sillä on suuri rooli myös erektiossa. Ongelmat opiorfiinin säätelyssä voivat johtaa priapismiin, eli tunteja kestävään kivuliaaseen erektoon. Vastaava oma "kipulääke" on löydetty myös rotilta, nimeltään sialorfiini, ja silläkin on paljon tekemistä rottien erektiossa. 

Kommentit (0)

Seuraa 

Käsikopelolla

Jani Kaaro on tiedetoimittaja ja tietokirjailija, joka tekee havaintoja tieteen maailmasta ja sen liepeiltä. Jani odottaa lukijoilta vinkkejä mielenkiintoisista tutkimuksista ja toivoo myös yhteydenottoja tieteentekijöiltä, jotka haluavat esitellä omia töitään.

Teemat

Kategoriat