Miten pienillä aivoilla ihminen pärjää?

Viime viikolla uutisoitiin erikoisesta aivoanatomisesta poikkeavuudesta. 24-vuotias kiinalainen nainen oli mennyt lääkäriin pitkään jatkuneen pahoinvoinnin vuoksi. Lääkärit kuvasivat varmuuden vuoksi hänen aivonsa ja saivat kokea elämänsä yllätyksen. Naisella ei ollut lainkaan pikkuaivoja.

Nainen oli motorisesti kömpelö, mutta muuten hän oli elänyt normaalia pikkuaivotonta elämää.

Tämä tapaus kuitenkin kalpenee Lancetissa vuonna 2007 julkaistun tapauskertomuksen rinnalla. Se sai alkunsa kun 44-vuotias ranskalainen mies tuli lääkärin vastaanotolle Marseillessa. Hänen terveydentilansa oli muuten normaali, mutta hänen vasen jalkansa oli yllättäen tullut heikoksi.

Neurologi Lionel Feuillet päätti kuvata hänen aivonsa ja tällä kerralla yllätys oli sanoinkuvaamattoman suuri. Aivoneste täytti käytännössä koko hänen kallonsa ja aivokudos oli vetäytynyt ohueksi kerrokseksi kallon sivuille, hieman kuin patjat pehmustetussa kopissa. Feuillet ei mitannut aivojen tilavuutta, mutta hänen arvionsa oli, että aivoista saattoi puuttua jopa 75 prosenttia.

Miehen lääketieteellinen historia osoitti, että hän oli kärsinyt lapsuudessaan vesipäästä. Hänelle oli rakennettu shuntti, jonka avulla liiallista aivonestettä ohjattiin pois kallon sisästä. Viimeinen tällainen tyhjennysoperaatio oli tehty miehen ollessa 14-vuotias. Koska mies ei tämän jälkeen kärsinyt erityisistä neurologisista ongelmista, ei uusille operaatioille ilmeisesti nähty tarvetta ja mies vain jatkoi elämäänsä.

Kallon sisällä neste kuitenkin lisääntyi vähitellen ja pakotti aivot kutistumaan. Salaisuus on ilmeisesti siinä, että kaikki tapahtui niin hitaasti, että aivot kykenivät sopeutumaan muutokseen. Feuillet itse totesi Naturen haastattelussa, ettei hän ole koskaan nähnyt niin vakavaa vesipäisyyden tapausta. Sitä vasten miehen neurologinen normaalius oli uskomatonta.

Uskomatonta se on myös siihen nähden, että aivokirurgiassa millimetrin heitto väärään suuntaan voi viedä puhekyvyn tai tehdä ihmisen liikuntakyvyttömäksi. Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta.

Lue lisää:

Nature: http://www.nature.com/news/2007/070716/full/news070716-15.html
 
New Scientist: http://www.newscientist.com/article/dn12301-man-with-tiny-brain-shocks-doctors.html#.VBbFveehMy5

Kommentit (12)

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27231

Olen tehnyt sellaisen havainnon, että vesipäisyys näyttää usein liittyvän alhaiseen älykkyysosamäärään. Aiheuttaako vesipäisyys testeillä mitattavan älyn alenemaa vai onko vesipäisyyden ja pienemmän älykkyysosamäärän takana jokin kolmas yhteinen tekijä?

Hämmentää.

Vaihdokas
Liittynyt13.9.2013
Viestejä2243

^Aiheuttaa. Se nesteen paine tuhoaa aivoja. Vesipäisyyshän oli ennen yksi kehitysvammaisuuden syistä, mutta nykyään kaikille asennetaan se shuntti, joka vie sitä nestettä pois, joten tuo on harvinaista. Itse tiedän yhden tapauksen, jossa sitä shunttia oli yritetty asentaa useamman kerran, mutta epäonnistuttu, joten ihminen kärsi vesipäisyydestä. Tämä ihminen oli syvästi kehitysvammainen, liikunta- ja kommunikointikyvytön. Elinikäodotus oli matala. (En siis oikeasti tiedä miten paljon näitä on vaikka Suomessa, itselleni on tosiaan tuo yksi noin paha tullut vastaan parissakymmenessä vuodessa.)

Mutta aivot on kyllä jännät, ja niiden kyky siirtää toisten osien tehtäviä toisille osille ja kompensoida puutteita, vaikka aivokasvaintapauksissa. Ei toki aina mutta toisinaan - olisko avainasemassa tosiaan tuo muutoksen hitaus? Esim. Anja Kohosen kirja Nerokas nolla on aika jänskä kertomus tästä. Kirja on sen verran vanha, etten nyt ainakaan tähän hätään löydä mitään järkevää kuvausta netistä, mutta tuosta nyt saa vähän käsitystä: http://viidesrooli.wordpress.com/2008/09/14/hailyva-todellisuus/

asdf
Liittynyt16.3.2005
Viestejä10404

Vesipäisyyden syynä voi olla ainakin aivokasvain tai keskushermoston kehityshäiriö, joten eiköhän noihin monessa tapauksessa liity äo:n alenemaa.

Ot, mutta minä olen vastaavasti havainnut, että kusipäisyys ei - yllättävää kyllä - liity alhaiseen älykkyysosamäärään.

Vaihdokas
Liittynyt13.9.2013
Viestejä2243

^No just, vaivoin sain hillittyä itseni ja kirjoitettua asiallisesti mainitsematta tota kusipäisyyttä, niin joku sanoo sen heti seuraavassa viestissä.. :)

Teppo T
Liittynyt5.1.2014
Viestejä3

Pisti sekä hymyilemään, että pelotti tuo lopussa mainittu "Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä..."

Niin siis Ranskanmaalla.

Jotenkin tuntuu siltä, että Suomenkin virkamieskunnassa on liian monta sellaista joiden ÄÖ on "normaalin alarajoilla". Puhumattakaan sitten asdf:n mainitsemasta variantista, eli k-päisyydessä. Onkohan virkamieskunnasta tehty koskaan kunnon tutkimusta asian varmistamiseksi? Olisikohan sieltä suunnalta löydettävissä tilastollisesti merkittävä yliedustus sekä v- että k- -päitä?

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27231

Tulis nyt palstan virallinen virkamies harmaassa solmiossaan keltainen lyijykynä terävänä selvittämään. Eli miten on, Anomalia?

Hämmentää.

Puuhevonen
Liittynyt9.1.2011
Viestejä5275

Kiinassa löytyi 24-vuotias terve nainen, joka oli syntynyt ilman pikkuaivoja ja tämä jäi huomaamatta. Lapsuudessa motorinen kehitys oli muutaman vuoden ikäisiään hitaampaa, mutta muuten ei sen enempää siitä huolehdittu. Tämä kertoo hyvin aivojen kyvystä plastisuuteen ja uudelleenmäärittämään motorisia tehtäviä aivokuorelle, jos Cerebellum on vaikka poissa pelistä.

Kuvassa kiinalaisen naisen aivot. Oikealla normaalit aivot pikkuaivojen (Cerebellum) kanssa. 

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27231
Puuhevonen

Kiinassa löytyi 24-vuotias terve nainen, joka oli syntynyt ilman pikkuaivoja ja tämä jäi huomaamatta. Lapsuudessa motorinen kehitys oli muutaman vuoden ikäisiään hitaampaa, mutta muuten ei sen enempää siitä huolehdittu. Tämä kertoo hyvin aivojen kyvystä plastisuuteen ja uudelleenmäärittämään motorisia tehtäviä aivokuorelle, jos Cerebellum on vaikka poissa pelistä.

Kuvassa kiinalaisen naisen aivot. Oikealla normaalit aivot pikkuaivojen (Cerebellum) kanssa. 

"Viime viikolla uutisoitiin erikoisesta aivoanatomisesta poikkeavuudesta. 24-vuotias kiinalainen nainen oli mennyt lääkäriin pitkään jatkuneen pahoinvoinnin vuoksi. Lääkärit kuvasivat varmuuden vuoksi hänen aivonsa ja saivat kokea elämänsä yllätyksen. Naisella ei ollut lainkaan pikkuaivoja.

Nainen oli motorisesti kömpelö, mutta muuten hän oli elänyt normaalia pikkuaivotonta elämää." Hän aloitti bloginsa

Hämmentää.

Puuhevonen
Liittynyt9.1.2011
Viestejä5275

siis oikeesti, pitääks näitä juttuja lukeakin ennen kommentoimista?!?!

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

faq1
Liittynyt20.2.2014
Viestejä415

Uskomatonta muovautumiskykyä osoittaa myös tilanne, jossa aivokurkiainen joudutaan katkaisemaan.

Mutta ennen kun muut aivojen osat ottavat kurkiaisen tehtäviä hoitaakseen, niin millä tavalla katkaisu näkyy kehon toiminnoissa? Kuvittelisin että aiheuttaisi hyvin outoja tuntemuksia ja tilanteita.

"Jos aivokurkiainen vahingoittuu tai se katkaistaan esimerkiksi vaikean epilepsian hoitamiseksi, myös suurin osa aivopuoliskojen välisistä yhteyksistä katkeaa. Kuitenkin muutaman vuoden kuluttua leikkauksesta  korvaavat hermorahdat  ovat ottaneet aivokurkiaisen tehtävät itselleen hoidettaviksi, ja aivopuoliskojen yhteistoiminta palaa lähes ennalleen."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aivokurkiainen

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

https://www.google.fi/search?q=DNA+information+storage+capacity+2014&sa=N&biw=1280&bih=585&tbm=isch&tbo=u&source=univ&ei=J6wcVMafFMHnygPA4YLwBw&ved=0CEkQsAQ4Cg#facrc=_&imgdii=_&imgrc=dRei7FxmThrEhM%253A%3B8xxP0Ja3503MNM%3Bhttp%253A%252F%252Fupload.wikimedia.org%252Fwikipedia%252Fcommons%252Fthumb%252F4%252F46%252FDNA_Repair.jpg%252F220px-DNA_Repair.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fen.wikiquote.org%252Fwiki%252FDNA%3B220%3B282

DNA:lla on valtaisa informaation varastointikyky. Grammaan DNA:ta voidaan varastoida tämän hetken tiedon mukaan liki kymmenesosa petatavun verran informaatiota (100 000 000 000 000 tavua).

Voidaankin kysyä, miksi luonto ei käytä DNA:n informaation varastointikykyä läheskään täysimittaisesti. Eikö luonto tunne tutkijoiden, kuten Church tai Birney, selville saamaa mekanismia DNA:n täyttämiseksi informaatiolla?

Ei tarvitse olla kovin rohkea olettaakseen, että myös luonnossa , joissakin erikoistapauksissa, on mahdollista sijoittaa DNA:han ja sen genomimuotoon jonkin verran lisäinformaatiota. Eiköhän juuri tällaisesta ole kyse nuorten aivojen aivosolujen "kuollessa".Alun perin muutamaan eri soluun kuuluneet informaatioyksiköt pakataan yhteen aivosoluun, sen genomiin.

Jotain samanlaista, yhden aivosolun genomin täydentämistä esim. kymmenen aivosolun normaalioloissa sisältämällä informaatiolla, voisi tapahtua pieniaivoisuudessakin.

Kannattaa muistaa, että vaikka aivoista jo tiedetään paljon asioita, tietämättä saattaa vielä olla monin verroin enemmän esim. tietoisuuden ilmiöiden kannalta välttämättömiä asioita. Oman, valtavirrasta jyrkästi poikkeavan näkemykseni mukaan aivojen tiedonkäsittelyn ydin ei ole aivosolujen kokonaisaktiivisuus, vaan aivosolujen genomien kollektiivin toiminta. Esimerkiksi synapsien vahvistuminen tai lisääntyminen neuronien välillä on genomista käsin ohjautuvaa.

 Tiedonkäsittelyn genomiperäisyyttä puoltaa mielestäni moni muukin asia. Genomiperäisyys ja oletus informaation kyvystä pakkautua selittäisivät pieniaivoisuuden kyvyn elää melko täysipainoisesti. Tietysti kyseeseen voi tulla jokin muukin selitys. 

Seuraa 

Käsikopelolla

Jani Kaaro on tiedetoimittaja ja tietokirjailija, joka tekee havaintoja tieteen maailmasta ja sen liepeiltä. Jani odottaa lukijoilta vinkkejä mielenkiintoisista tutkimuksista ja toivoo myös yhteydenottoja tieteentekijöiltä, jotka haluavat esitellä omia töitään.

Teemat

Kategoriat