Huomaa hienot munatäplät kalan peräevässä. Kuva: Gerard Delany 2006/Wikimedia Commons

Pieni kala näyttää miten se tehdään

Seuraavat kaksi postaustani käsittelevät suuseksiä. Moni ihminen on siitä niin innoissaan, että aiheelle on omistettu internetissä lukematon määrä sivustoja. Mutta eläimillä se näyttäisi olevan paljon harvinaisempaa. Tieteellisistä löydöistä uutiskynnyksen on ylittänyt havainto, jonka mukaan hedelmälepakoilla koiraat näyttäisivät antavan suuseksiä naaraille ennen parittelua. Muut havainnot koskevat lähinnä eläinlajeja – mursuja, kenguruita, koiria jne. – joilla koiraan on havaittu antavan suuseksiä itselleen.

Suurin osa havainnoista on tehty eläintarhoissa, mikä voidaan tulkita siten, että ne tekevät sitä mahdollisesti myös luonnossa, mutta sitä ei ole havaittu.  Vaihtoehtoisesti eläimet tekevät sitä nimenomaisesti eläintarhoissa, koska ovat pitkästyneitä ja kaipaavat jotakin mukavaa tekemistä. Mutta sen kiinnostavampaa aiheen zoologinen anti ei ole. Paitsi…

Paitsi tässä postauksessa aion kertoa kirjoahvenesta, jolla suuseksi näyttää olevan enemmän tai vähemmän rutiininomainen osa parittelua. Kirjoahvenen tapauksessa on tosin kyseenalaista, huomaako naaras edes olevansa mukana oraalisessa operaatiossa, mutta ilman sitä, sen lisääntymismenestys jää kehnommaksi.

Kyse on kirjoahventen ryhmästä, joissa yhdistyy kaksi ehtoa. Ensinnäkin, naaras hautoo munia suussaan. Toiseksi, koirailla on niin sanottuja munatäpliä peräevässä, joka on taimmainen evä vatsapuolella, lähellä kalan peräaukkoa.

Kirjoahvenkoiraiden munatäplien merkitystä ja evoluutiota on tutkittu paljon, ja niistä on esitetty lukuisia teorioita. Se, mitä on esitetty alla, on siis osa paljon laajempaa kokonaisuutta, mutta mielenkiintoinen osa kyllä.

Kirjoahvenet, jotka hautovat poikasia suussaan, lisääntyvät kuten kalat yleensä. Naaras pullauttaa mätinsä veteen koiraan hedelmöitettäväksi. Koiras suihkauttaa maitinsa niiden päälle. Sitten naaras kerää munat suuhunsa, jossa ne saavat kehittyä kuoriutumiseen asti.

Vuonna 1987 saksalainen kirjoahventen tutkija Wolfgang Mrowka vietti pitkää päivää laboratoriossa Braunschweigin yliopistossa. Hän tarkkaili parittelevia kirjoahvenia ja huomasi jotakin häiritsevää. Naarailla oli niin suuri hätä munistaan, että ne näyttivät korjaavan munat  suuhunsa, ennen kuin koiras ehti hedelmöittää ne. Parit näyttivät silti lisääntyvän normaalisti. Mrwoka päätti katsoa asiaa tarkemmin.

Hän valitsi tutkimukseensa kolmenlaisia munia: a) munia, jotka hän otti talteen ennen kuin koiras ehti hedelmöittää niitä b) munia, jotka koiras oli hedelmöittänyt, mutta joita naaras ei ollut vielä korjannut suuhunsa ja c) munia, jotka naaras korjasi suuhunsa hedelmöityksen jälkeen.

Tulokset olivat varsin erikoisia. Ensinnäkin, jos munat oli korjattu ennen kuin koiras ehti hedelmöittää niitä, 29 prosenttia oli silti hedelmöityneitä. Koiras oli siis ilmeisesti päästellyt siemennestettä veteen jo ennen varsinaista hedelmöitymistapahtumaa.

Toiseksi, jos munat oli korjattu hedelmöityksen jälkeen, mutta ennen kuin ne päätyivät naaraan suuhun, vain hieman yli 49 prosenttia oli hedelmöitynyt.

Mutta jos munat saatiin naaraan suuhun asti, 94 prosenttia niistä hedelmöityi.

Kyseessä oli mysteeri. Miksi munat hedelmöityivät naaraan suussa näin tehokkaasti?

Vastaus oli koiraan munatäplissä. Munia suuhunsa keräävä naaras luuli koiraan munatäpliä omiksi munikseen. Kun naaras tuli näykkimään munatäpliä, koiras suuntasi siemensuihkunsa huolellisesti naaraan suuhun. Tämän jälkeen naaraan ei tarvinnut kuin hieman purskutella, niin munat tulivat tehokkaasti hedelmöitetyksi.

Jos jollakin on tiedossa vastaavia mielenkiintoisia tapauksia eläinmaailmasta, ottakaa ystävällisesti yhteyttä.

Tarina löytyi Neurotic Physiology -blogista:
http://scientopia.org/blogs/scicurious/2013/10/11/friday-weird-science-oral-sex-gets-fishy/#more-4931

Kommentit (1)

SamikoKu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä5364

Voitaisko heti hypätä "Osaan 3?", missä on ihmisiä.

Mua ainaki kiinostaa ja ehkä Awebiaki.
Tähän ykkösosaan ei oikeen osaa kommentoida mitään.

 

Uskomalla tieteeseen voi olla vain hetkittäin oikeassa.
"Olet väärässä: Kirjoitusoikeutesi on peruttu."

Seuraa 

Käsikopelolla

Jani Kaaro on tiedetoimittaja ja tietokirjailija, joka tekee havaintoja tieteen maailmasta ja sen liepeiltä. Jani odottaa lukijoilta vinkkejä mielenkiintoisista tutkimuksista ja toivoo myös yhteydenottoja tieteentekijöiltä, jotka haluavat esitellä omia töitään.

Teemat

Kategoriat