Helsingissä on viikon tauko opetuksesta, joten olen saattanut matkata Geneven yliopistoon laittamaan alulle yhden projektin ja kommunikoimaan toisen etenemisestä.

Täällä on fysiikan laitoksen aulassa ihastuttava näyttely ranskalaisten ja sveitsiläisten 9-11 vuotiaiden koululaisten piirroksista tiedemiehistä ennen ja jälkeen CERNissä vierailemisen. Naisfyysikoiden vähäiseen osuuteen on esitetty yhdeksi syyksi koululaisten ennakkoluuloja fysiikasta miehisenä ja teknisenä alana.

Käsitys fyysikosta miehenä näkyy jossain määrin. Teknisyydestä en oikein tiedä: fysiikka vaikuttaa kyllä vaaralliselta puuhalta hullujen tiedemiesten, kemiallisten putkiloiden ja eläinkokeiden kanssa.

Ennen: Fyysikko työskentelee laboratoriossa. Hän tekee kokeita pöydillä ja tietokoneissa. Hän työskentelee työkalujen kanssa.
Jälkeen: Fyysikko on henkilö joka työskentelee fysiikan parissa. Hän tekee kokeita ihmisen ja maailmankaikkeuden ymmärtämiseksi. CERNissä työskentelee vähintään 10 000 fyysikkoa. Tiedättekö mistä internet on peräisin?

Ennen: Fyysikko on henkilö, joka tekee tutkimusta apinoiden ja myös kemikaalien kanssa.
Jälkeen: Fyysikko on henkilö, joka tekee tutkimusta, esimerkiksi: laittaa hiukkasia isoon kehään, jossa ne kiertävät valon nopeudella. Mutta hän on paljon tietokoneen äärellä. Tässä on nainen, joka katsoo mitä tapahtuu laitteen (kehän) sisällä.

Ennen: Fyysikko on mies, joka keksii asioita ja etsii alkuperiä ja aineita.
Jälkeen: Fyysikko on mies tai nainen, joka löytää tai keksii aineita.

Ennen: Kemisti työskentelee tuotteiden (kuten typen jne.) kanssa mutta myös oluen [luenkohan tämän oikein? Päivitys: tuossa lukenee l'air eikä l'ail, siis ilman] ja lääkkeiden kanssa.
Jälkeen: Fyysikko työskentelee kokeiden parissa mutta toimistossa ja usein muiden kanssa.

Ennen: Fyysikko on mies tai nainen joka tutkii tiedeteknologia-asioita eläimillä.
Jälkeen: Fyysikko on joku joka tekee tutkimusta uuden löytämiseksi.

Kommentit (6)

Penttinen

Heh, oluen ;) Kivaa, että siellä vierailee lapsiakin. Hyvin tästä huomaa, että koulutusjärjestelmä on teoriapainotteinen. Jälkimmäisissä kuvissa kukaan ei tee käsillään juuri mitään, ja havainnointi tapahtuu pitkältikin ruudun kautta. Kyseessä on kuitenkin luonnontieteet. Tulisi muistaa että ensin on aina jokin ilmiö, jolle voidaan rakentaa teoria. Itsessään teoria ei tuota ilmiöitä. Tossa viimeisessä kuvassa on hauska Mac:n logo. :)

Syksy Räsänen

Penttinen:

Tarkemmalla lukemalla tosin lienee kyse ilmasta (l'air) eikä oluesta (l'ail). (Jos l'ail nyt edes tarkoittaisi olutta.)

Kokeelliset hiukkasfyysikot todellakin tekevät havaintonsa tietokoneen ruudun kautta, kuinka muutenkaan?

Ile

Mukava nähdä tällainen köykäisempikin bloggaus näin välipalana. Ehkä nyt hullut professorit kyllä kärsivät hieman imagotappiota, kun ilmeisesti heidät on tungettu kaappeihins lasten vierailun ajaksi.

Omat käsitykseni fyysikoista ovat aina olleet kallellaan sinne vähän eksentrisen, hullun professorin stereotypiaan. Syksykin ehkä ulkonäöllisesti muistuttaa uuden aallon tätä koulukuntaa. :)

Mistä muuten mahtaa johtua, että alaltanne nousee esiin varsin persoonallisia tyyppejä verrattuna moneen muuhun alaan? Vaatiiko fysiikan huipputason osaaminen poikkeuksellista persoonaa?

Syksy Räsänen

Ile:

Enpä tiedä, nostetaanko fysiikasta julkisuudessa esiin sen kummoisempia persoonallisuuksia kuin muiltakaan aloilta. Vaikutelmaan saattaa olla osansa sillä, että fyysikoiden ehkä oletetaan olevan värittömämpiä. Esimerkiksi kirjailijoilta ja kuvataiteilijoilta tunnutaan toisaalta odottavan räväkkyyttä.

Irja Häkkinen

Lapset osaavat pelkistää maailmankuvansa mutkattomasti. Näin he sen näkevät.

Seuraa 

Maailmankaikkeutta etsimässä

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.

Teemat

Blogiarkisto