Viime vuoden syyskuussa CERNin Large Hadron Collider käynnistettiin juhlahumun saattelemana. Hiukkaset kirmasivat kiihdyttimen ympäri onnistuneesti, mutta laite jouduttiin noin viikon jälkeen sulkemaan onnettomuuden takia. Onnettomuudesta ja korjaustoimenpiteistä lisää Higgsin metsästäjältä ja Jesteriltä.

LHC:tä on otettu uudelleen käyttöön viime viikkojen aikana, ja viimein eilen perjantaina 20. päivä hiukkassuihkut kiersivät jälleen koko matkan: LHC on virallisesti palannut kehään. Tästä erästä odotetaan onnistuneempaa kuin ensimmäisestä, ja törmäyksiin on määrä päästä viikon kuluttua.

Uudelleenkäynnistyksestä on maanantaina 23. päivä kello 15 Suomen aikaa lehdistötilaisuus, jota voi seurata osoitteessa http://webcast.cern.ch/. Kysymyksiä voi lähettää Twitterillä osoitteeseen @CERN.

Kiihdyttimen toimintaa voi seurata hetki hetkeltä CMS-koeaseman kommentaarisivulla. Pidemmällä aikavälillä luotettava lähde hiukkasfysiikan uutisille on Not Even Wrong, villejä huhuja voi katsastaa Jesteriltä ja yksityiskohtaisen analyysin suhteen Tommado Dorigo on ylittämätön.

Merkittävin lähitulevaisuuden tapahtuma on ensimmäiset korkeaenergiset hiukkastörmäykset 3.5 TeVin energialla, joihin saavuttaneen helmikuussa. Ensimmäisen vuoden aikana tuskin löytyy mitään uutta: vaikka energia on ennennäkemättömän korkea, kestää aikaa, ennen kuin saadaan kerättyä tarpeeksi monta törmäystä, että kohinasta paljastuu signaali. Mutta viimeistään muutamassa vuodessa LHC johtaa hiukkasfysiikan uuteen aikakauteen, luultavasti löytämällä Higgsin hiukkasen ja toivottavasti paljastamalla vielä tuntemattomia salaisuuksia.

Päivitys (24/11/09): Ensimmäiset törmäykset saatiin aikaan eilen, 23. päivä. Yllä mainitsemallani CMS-aseman kommentaarisivulla oli törmäyksestä detektorin antama kuvakin, mutta nyt sivu ei olekaan enää kaikkien katsottavissa. Julkinen statusraportti on luvassa torstaina 26. päivä, kello 17.00 Suomen aikaa. Sitä voi seurata osoitteessa http://www.cern.ch/webcast .

Päivitys 2 (24/11/09): Kuva törmäyksestä CMS-koeasemalla tuli onneksi poimittua talteen; se löytyy täältä. Silmä lepää.

Päivitys 3 (01/12/09): Ensimmäinen LHC-dataan perustuva tieteellinen artikkeli on ilmestynyt, ALICE-koeaseman mittausten perusteella. (Sitä tosin ei ole vielä julkaistu tieteellisessä lehdessä; julkaisuprosessista tarkemmin täältä.)

Kommentit (6)

Jusa

Hienoa! Tätä hetkeä on odotettu. Mistä näkee aikataulua vai näkeekö mistään(?) kun mainitsit, että 3.5 TeVin törmäykset alkavat vasta helmikuussa.

Syksy Räsänen

Jusa:

Helmikuu perustuu epävirallisiin tietoihin. Virallisesti on vain ilmoitettu, että 3.5 TeV:n energiaan päästään ensi vuonna.

Vesa

Katsoin tuota kuvaa CMS-koeasemalta, enkä oikein saanut siitä mitään irti. Olen siis täysin maallikko mitä tulee hiukkasfysiikkaan. Siksi olisikin mukava jos Syksy voisit hieman avata tuota kuvaa meille maallikoille.
Sen verran tiedän, että siinä ei mitään mullistavaa varmaankaan näy, koska kyse on vasta kalibrointidatasta, mutta LHC:n omin silmin nähneenä laitteen toimintaperiaate kiinnostaa.

Syksy Räsänen

En minäkään näe tuosta juuri muuta kuin sen, että keskeltä tulevat viivat ovat törmäyksessä syntyneitä hiukkasia, ja särmiöt osoittavat missä osissa laitetta ne on havaittu. Pääasia on se, että hiukkassäde on nyt saatu kontrolloitua niin hyvin, että törmäys saadaan aikaan detektorin keskellä, ja kaikki näyttää toimivan kuten pitäisi.

Juha Anttila

Hienoa Syksy, että kirjoitat näitä upeita blogeja ja meidän on mahdollista lukea suomen kielellä tieteen uusimmista saavutuksista.
Varsinainen kysymykseni on: Higgsin hiukkasen löytymistä odotellaan. Mutta myös mahdollista uutta fysiikkaa. Osa siitä on varmaankin supersymmetriset hiukkaset. Miten LHC:n avulla odotetaan löydettävän supersymmetrisiä hiukkasia? Ne kun eivät ilmeisesti vuorovaikauta tavallisen aineen kanssa. Olisiko sinulla antaa aiheesta mahdollisesti jokin hyvä linkki. Itse en ole sellaista vielä löytänyt.

Syksy Räsänen

Useimmat supersymmetriset partnerit kyllä vuorovaikuttavat tavallisen aineen kanssa tehokkaasti. Syy siihen, että niitä ei ole vielä havaittu (olettaen, että supersymmetriaa on olemassa), on se, että partnerit ovat hyvin massiivisia, joten niiden tuottamiseen tarvitaan paljon energiaa. Jotkut supersymmetriset partnerit kyllä vuorovaikuttavat hyvin heikosti, ja ne voi havaita ainoastaan epäsuorasti siten, että huomataan, että törmäyksen reaktiotuotteista puuttuu jotain.

Kirjoitan supersymmetriasta lisää seuraavassa tai sitä seuraavassa merkinnässä.

Seuraa 

Maailmankaikkeutta etsimässä

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.

Teemat

Blogiarkisto