Siirtyminen eri työpöydän ääreen Saint Louisiin, Montrealiin, Chicagoon, Annecyyn, Kööpenhaminaan ja tällä viikolla Lontooseen King's Collegeen on helppoa, koska hiukkaskosmologian tutkimusyhteisö on lohdullisen samanlainen kaikkialla (joitain ominaispiirteitä toki on). Yksi syy tähän on se, että fysiikan tekeminen on vain heikosti kulttuurisidonnaista, ja yhteistyötä tehdään itsestäänselvästi rajojen yli. Toisaalta kun sopimukset ovat parivuotisia, niin ihmiset siirtyvät paikasta toiseen, ja samaa väkeä tapaa ympäriinsä. Monet toki lopulta palaavat kotimaahansa jos se on mahdollista, ja monessa maassa pysyvät työpaikat ovat enimmäkseen paikallissyntyisten hallussa, vaikka varhaisemmassa vaiheessa oleva tutkijakaarti onkin kirjavampaa.

Omat vierailuni eivät yleensä ole sitä varten, että menisin työskentelemään jonkin tietyn asian parissa. Meneillään on aina useampia projekteja, ja se, mitä raapustan tai naputan milloinkin riippuu vain heikosti siitä, missä olen tai mihin suuntaan lentokone on matkalla. Yliopistoissa ja tutkimusinstituuteissa vieraillessa puhun siitä mitä olen tutkimassa ja tutustun siihen mitä paikalliset tekevät. Joskus mielessä on valmiiksi yhteistyötä, toisinaan keskusteluista seuraa joku yhteinen projekti. Usein ne eivät heti johda mihinkään, mutta herättävät ajattelemaan asioita uudelta suunnalta, jonne saattaa myöhemmin rakentua jotain.

Tieteellisen ajattelun kannalta on avartavaa ja stimuloivaa vierailla muualla, sosiaalista puolta unohtamatta - lisäksi teoreetikkona on kiehtovaa nähdä kokeellisten fyysikoiden laitteita ja menetelmiä. Vaikka kollegoihin on yhteydessä sähköpostein, uusissa paikoissa käyminen ja ihmisten tapaaminen tuo välittömyyttä ja yllättäviä vuorovaikutuksia, joilla ei ole vertaista. Samasta syystä tutkimukselle on hyväksi, että väittelemisen jälkeen on pakko lähteä ulkomaille ja kerätä kokemusta, olkoonkin että lyhyisiin paikkoihin liittyvä epävarmuus on fyysikon puuhan raskain puoli ja muulle elämälle rasitteeksi. Juuri alkaneen monivuotisen paikan huomasta on toki helppo nähdä vaihtuvuuden hyvät puolet rasitteiden sijaan.

Kommentit (8)

Henkka

En nyt tiedä jos tämä suoraan liittyy aiheeseen, mutta jos haluaisi mennä opiskelemaan teoreettista fysiikka (tällä hetkellä alkeishiukkasfysiikka kiinnostaisi eniten), niin kumpi olisi parempi vaihtoehto, Jyväskylä vai Helsinki?
Molempiin on jo hyväksytty (ainoat paikat jonne hain), eli nyt pitäisi vain valita kumpi.

Syksy Räsänen

En tunne Jyväskylän fysiikan laitoksen opetusta - siellä on kyllä osaavaa väkeä. Helsinki on varmasti hyvä vaihtoehto, sitä voin ainakin suositella. (Olen tosin hieman jäävi, opetanhan itse Helsingissä.)

Petri M

Kiva saada sinut tänne kotimaahan hieman pidemmäksi aikaa. Miten näet uuden toimesi tutkimustyön kannalta, kuuluuko siihen niin merkittävästi opetusta ja/tai hallinnollisia tehtäviä, että oma tutkimustyö jää ajankäytössä jalkoihin? Ja arvatenkin tulet seuraamaan myös väitöskirjatöitä; tuleeko se tukemaan omaa tutkimusalaasi?

Voitko vaikuttaa yleisöluentojen tarjontaan tai aihepiireihin? Suuren mittakaavan rakenteesta olisi upeaa kuulla ja kysyä joskus live-tilaisuudessakin.

Mukavaa jatkoa kesälle

Syksy Räsänen

Petri M.:

Opetukseen menee toki aikaa (hallinnollisten töiden osuudesta en osaa vielä sanoa), mutta aikomuksenani ei ole merkittävästi vähentää tutkimuksen tekemistä - saa nähdä miten se järjestyy. Pyrin toki ohjaamaan väitöskirjoja (ja graduja). Väitöskirjatyö fysiikassa on tutkimuksen tekemistä yhdessä ohjaajan (ja mahdollisesti muiden) kanssa, joten se ei oikein voi olla liittymättä ohjaajan tutkimukseen.

Yleisöluentoja olen pitänyt kun on pyydetty. Näillä näkymin puhun seuraavan kerran Luonnonfilosofisen seuran kutsumana marraskuussa, luultavasti juuri suuren mittakaavan rakenteesta ja sen vaikutuksesta avaruuden laajenemiseen.

Petri M.

Väitöskirjatyön luonne lienee tosiaan enemmän tutkimuksen etulinjassa oloa sekä väikkärijulkaisujen haalijoille että työn ohjaajalle. :) Ohjaajan rooli ei siis käsitä tekijän viitteiden, tietosisällön ja päätelmien tarkastamista kuten gradujen ohjauksessa, vaan enemmän vain ohjattavan tutkimusmetodin ja analyysin pätevyyden seurantaa ja kehittämistä. Näin on luontevasti myös siksi, että julkaisujen tekijöissä on useimmiten sekä ohjaajan että ohjattavan nimet.

Kiitos yleisöluentoinfosta!

Kiertolaisia ja säätyläisiä - ...

[...] Vierailen pari viikkoa Britanniassa ja käyn muutamassa yliopistossa puhumassa työstäni, juttelemassa muiden tutkijoiden kanssa ja yleisesti selvittämässä mitä täällä päin tapahtuu. Fysiikan instituuteilla on tiettyjä ominaispiirteitä; Britannian vierailuilla tarvittava paikallinen taito on selvitä neljästä teemukillisesta iltapäivässä. [...]

Kilometripylväiden koristelua ...

[...] osallistumassa ensimmäisen graduopiskelijani valmistumisen muodollisuuksiin ja juhlistamiseen, ja vierailin muutenkin paikallisella fysiikan [...]

Seuraa 

Maailmankaikkeutta etsimässä

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.

Teemat

Blogiarkisto