Pidän tiedekeskus Heurekan planetaariossa torstaina 27.9. kello 18.00 esityksen "Maailmankaikkeuden juuret". Luvassa on elokuvien ja kuvien säestämä selitys galaksen muodostumisesta, kosmisesta mikroaaltotaustasta, kevyiden alkuaineiden synnystä ja Higgsin hiukkasen mahdollisesta kosmologisesta roolista. Luennon jälkeen on aikaa kysymyksille. Luennolle on ilmainen pääsy, paikat jaetaan saapumisjärjestyksessä. On syytä huomata, että planetaarioon ei pääse sisään esityksen alkamisen jälkeen. Esityksen jälkeen kello 19-20 saa tutustua Heurekaan ilmaiseksi. Pidän saman esityksen myös torstaina 11.10. kello 18. Lisätietoja Heurekan sivuilta.

Sunnuntaina 7.10. puhun Avaruus 2012 -tapahtumassa, sekin on Heurekassa; päivitän tarkemmat tiedot tänne niiden varmistuttua. (Ks. päivitys alla.)

Tiistaina 9.10. kello 16.30 puhun Suomen Akatemian Tiedeviikolla omasta tutkimuksestani otsikolla "Maailmankaikkeuden kiihtymisen kimpussa". Puhe on Tampereella museokeskus Werstaan auditoriossa. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Torstaina 8.11. kello 16.00 puhun Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella yleisestä suhteellisuusteoriasta otsikolla "Kaareva todellisuus". Luennolla pitäisi olla paljon aikaa kysymyksille. Luento on suunnattu lukioikäisille ja se on ilmainen, mutta sinne on ennakkoilmoittautuminen. Hiukkasfyysikko Katri Huitu puhuu samassa sarjassa torstaina 15.11. kello 16.00 kvanttikenttäteoriasta otsikolla "Maailman pienimmät rakennuspalikat".

Torstaina 15.11. puhun jossain välillä 9.00-10.15 Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran symposiumissa aiheesta "Sattuman siemenet: nykykäsityksemme maailmankaikkeudesta". Rope Kojonen puhuu samassa aikalokerossa aiheesta "Kosmologia ja moderni luonnollinen teologia". Tilaisuus on Helsingin yliopiston päärakennuksen salissa 5. Se on suunnattu teologian opiskelijoille, mutta on avoin yleisölle.

Päivitys 1 (24/09/12): Tiedote Heureka-luennosta on julkistettu, siinä kerrotaan vähän tarkemmin esitykseen liittyvästä fysiikasta. Sunnuntaina 7.10. Avaruus 2012 -tapahtumassa pidän kello 12 planetaariossa saman esityksen "Maailmankaikkeuden juuret" kuin 27.9. ja 11.10..

Päivitys 2 (28/09/12): Tampereen tapahtuman puhujien videohaastatteluja on tapahtuman sivuilla, minunkin haastatteluni. Omien haastattelujen ja esiintymisten katsominen on tuskallista, ja tällaiset videoblogit ovat pahimmasta päästä, enkä ole tuota vielä katsonut, joten en osaa sanoa mitä lopulliseen versioon on päätynyt.

Päivitys 3 (15/10/12): Pidän Maailmankaikkeuden juuret -esityksen vielä kerran Heurekan planetaariossa, torstaina 15. 11. kello 16.00. Silloin Heurekassa on Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan ja Tieteessä tapahtuu -lehden 40+30-vuotissyntymäpäiväjuhlat. Laitan vielä tästä oman merkintänsä lähempänä ajankohtaa.

Päivitys 4 (24/10/12): Tampereen esityksen nauhoitus on nyt nähtävillä. Muutkin puheet ovat kiintoisia, aiheet vaihtelevat hiukkasfysiikasta ja ilmakehästä bioimplantteihin.

Päivitys 5 (12/11/12): Teologisen symposiumin päivämäärä on korjattu: oikea päivä on torstai 15.11..

Kommentit (19)

Mika

Saako lukioikäisille suunnatulle luennolle tulla myös iäkkäämmät ihmiset kuuntelemaan?

Syksy Räsänen

Mika:

Kiitos kysymyksestä - tapahtuman sivuilla on mainittu kohderyhmän ikähaarukka, mutta vanhemmankin ikäiset saavat kyllä tulla. Oletan tosin, että jos luennolle ilmoittautuu enemmän väkeä kuin saliin mahtuu (mikä lienee epätodennäköistä), iäkkäämmät pudotetaan ensiksi pois.

Pentti S. Varis

Professori K.V.Laurikaisen ajatus, jota hän aina korosti, että teologien olisi tutustuttava fysiikkaan, näyttää toteutuvan. Laurikaisen pääargumentti uskon ja tieteen suhteesta taisi keskittyä epätarkkuusrelaatioon (vaikka olihan siinä muutakin). Muistelen, miten joku (ilmoituksensa mukaan ei itse uskova) teologian professori antoi vastineessaan Laurikaiselle Vartija-lehdessä mielestäni ymmärtää, että modernilla fysiikalla ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa.

http://pro.tsv.fi/stksj/symposium.html

Itse näkisin modernin fysiikan ja uskon välisen suhteen olevan molempia rikastuttava ja kiinnostavia maailmankatsomuksellisia ongelmia sisältävä - vähän fyysikko Paul Daviesin linjoilla. Fysiikan kehittyessä tämä suhde saattaa vielä paljon syventyä.

Erik Stenroos

Näen asian niin että on mielenkiintoista vertailla uskontojen ja mytologioiden suhdetta maailmankaikkeuden kokemiseen ympäristönä eri aikakausina ihmiskunnan historiassa. Maailmankaikkeuden ulottuvuus ja rakenne on jollain tavoin koettu uskontojen ja mytologioiden piirissä ja annettu erilaisia merkityksiä avaruuden suhteesta olevaisuuteen ja elämään yleensä.

Erik S.

Metusalah

Ihminen on läpi historiansa, koko lajinsa olemassaolon ajan, sijoittanut tärkeimmät jumalansa taivaalle. Siis avaruuteen. Kulttuurista riippumatta. Siellä jossakin lymyilee nykyisen kristikunnankin Jumala - siis "taivaassa" - vaikka sen täsmällisempi postiosoite on sitä vaikeampi määrittää, mitä tarkemmaksi tiede kehittyy. Kristillisessä uskontunnustuksessakin todetaan muun muassa Jeesuksesta: "... nousi "ylös" taivaisiin ..."

Minulle henkilökohtaisesti on erittäin tärkeätä se, että olen syntynyt aikana, jolloin saatan lukea itseäni fiksumpien ihmisten (kuten Syksy Räsäsen) blogeja Universumin olemuksesta ja yksityiskohdista. Keskiajalla luultiin Maan olevan kaikkeuden keskus, jota Aurinko, Kuu ja tähdet kiersivät. Jos itse olisin elänyt keskiajalla, minut olisi todennäköisesti poltettu elävänä roviolla inkvisition toimesta. Näin tehtiin miljoonille ihmisille, jotka eivät suostuneet uskomaan tarinoita hölynpölystä. Uskonnoista puhuttaessa on hyvä muistaa tämä fakta: Vaikka kuusi miljardia ihmistä uskoisi hölynpölyyn, se on silti hölynpölyä!

Fyysikko

Itse en voi käsittää, miksi fyysikko ottaisi (fyysikkona) mitään kantaa jumaliin; muuten kuin toteamalla, että niistä ei ole tieteellistä näyttöä. Kaikenlainen ateistinen tai teistinen puhe fyysikolta on aivan turhaa. "Käännytyspuheet" kumpaankin suuntaan menevät keskenään aivan samaan kategoriaan.

En esimerkiksi siedä Lawrence Kraussin puheita tai esitelmiä, koska hän ujuttaa lähes kaikkiin jotain ateistista propagandaa. Tällainen ei kuulu tieteelliseen puheeseen.

Metusalah

"Itse en voi käsittää, miksi fyysikko ottaisi (fyysikkona) mitään kantaa jumaliin; muuten kuin toteamalla, että niistä ei ole tieteellistä näyttöä."

Stephen Hawking totesi 70 v. haastattelussaan jotenkin näin: "Jumala saattaa olla olemassa, mutta häntä ei tarvitse ottaa huomioon Universumin olemassaoloa pohdittaessa, koska maailmankaikkeus ja sen synty voidaan selittää ilman jumaliakin."

Ei tuossa Hawkingin kommentissa ole mitään "ateistista propakandaa", ja fyysikkona hänellä on yhtäläinen oikeus lausua käsityksensä myös jumalista kuin kaikilla muillakin ihmisillä vapaassa maailmassa.

Pentti S. Varis

Syksy,

maailmankaikkeuden kiihtymisen kimpussa ollen tiedätkö suoralta kädeltä vastata kysymykseeni: onko kiihtyminen havaintojen mukaan kaikkialla tasaista/yhtä kiihtyvää vai kiihtyyko maailmankaikkeus enemmän esim. Maasta katsottuna kaukaisimmissa alueissaan kuin lähellä meitä? Jos maailmankaikkeus olisi äärettömän laaja, kysymys voisi olla epärelevantti. Toisaalta taas O.K.Davtyanin shteellisuusteorian mukaan Maa on, toisin kuin useimmat ajattelevat, yksi avaruuden keskuksista..

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/andp.19784900204/abstract

Mutta tieto kiinnostaisi monesta syystä.

Syksy Räsänen

Pentti S. Varis:

Kiihtyvyyden paikallisista vaihteluista eri puolilla maailmankaikkeutta ei ole tarkkaa tietoa, vain jotain ylärajoja sille, miten erilaista se voi eri suunnissa olla. Laajenemisnopeudessahan on kyllä paikallisia vaihteluita, jotka ovat noin suuruusluokkaa yksi (tiheät alueet laajenevat hitaammin).

-:)lauri

Kiitos mielenkiintoisesta luennosta Heurekassa. Vastaavia luentoja tarvittaisi ainakin pari kertaa kuukaudessa :) Onneksi noita nyt muutamia tänä vuonna vielä onkin.

Kännykkäkamerakuva (otaksun) Peter Higgsistä ei ihan kestänyt skaalaussuhdetta (8x8 m^2 alueelle) mutta muuten oli kyllä hieno paketti ja paljon mielenkiintoista tietoa maailmankaikkeuden rakenteesta.

Blogit "Not Even Wrong" ja "Cosmic Variance" (jos kuulin oikein) olivatkin tuttuja, mutta mitkä olivat ne kaksi muuta lähdettä, jotka mainitsit osoitteiksi, ja joissa olisi aiheeseen kosmologia/hiukkasfysiikka liittynen tavaraa seurattavaksi?

Nimimerkki Mattsson

Erittäin kiinnostava ja selkeä esitys, kiitos!

Yhdessä kohtaa esitystäsi mainitsit sen näkemyksen, että ensin ei ollut mitään - ei aikaakaan. Sitten oli alku ja niin edelleen eteenpäin.

Matematiikan kautta ajatellen äärettömyys tuntuu luonnollisemmalta ja yleisemmältä kuin jokin erityinen arvo: tyhjä joukko, nolla, yksi, tai jokin muu tietty luku. Miksi alkuja ja maailmankaikkeuksia olisi nimenomaan yksi?

Mikä on useamman maailmankaikkeuden ajatuksen luonnontieteellinen status? Kohdistetaanko tähän vakavaa teoreettista tai kokeellista tutkimusta? Ja onko olemassa mitään tuloksia, joiden voisi katsoa tukevan tätä ajatusta.

Syksy Räsänen

-:)lauri:

Mainitsin tosiaan blogit Not Even Wrong ja Cosmic Variance:

http://www.math.columbia.edu/~woit/wordpress/

http://blogs.discovermagazine.com/cosmicvariance/

ja niiden lisäksi A Quantum Diaries Survivor ja Resonaances:

http://www.science20.com/quantum_diaries_survivor

http://resonaances.blogspot.fi/

Kirjoitin noista blogeista (paitsi Cosmic Variancesta) aikoinaan, ja mainitsin myös Backreaction-blogin: http://www.tiede.fi/blog/2008/02/23/veljia-ja-sisaria/

Sanottakoon, että Cosmic Variance minusta esittelee spekulatiivisia ideoita turhan varauksetta. Se käsittelee myös asioita fysiikan ulkopuolelta.

Tuo Higgsin kuva on tosiaan turhan epätarkka kupuun (kuulemma CMS-tiimin kuvankin resoluutio oli vähän huono).

Syksy Räsänen

Nimimerkki Mattsson:

Maailmankaikkeuden aivan alkuhetkistä ei tiedetä kokeellisesti eikä teoreettisesti mitään varmaa, on useita erilaisia spekulaatioita. Jotkut näistä liittyvät siihen, että olisi olemassa muita maailmankaikkeuksia. Toistaiseksi tällaiset ideat eivät ole vakaalla pohjalla.

Fyysikko

"Stephen Hawking totesi 70 v. haastattelussaan jotenkin näin: 'Jumala saattaa olla olemassa, mutta häntä ei tarvitse ottaa huomioon Universumin olemassaoloa pohdittaessa, koska maailmankaikkeus ja sen synty voidaan selittää ilman jumaliakin.'"

Fysiikka ei kykene selittämään "maailmankaikkeutta ja sen syntyä", tuskin koskaan edes pystyykään. Jos Hawking on näin väittänyt, hän on ollut väärässä.

"fyysikkona hänellä on yhtäläinen oikeus lausua käsityksensä myös jumalista kuin kaikilla muillakin ihmisillä vapaassa maailmassa."

En minä ole tässä keneltäkään mitään oikeuksia ottamassa pois. Totesin vain, että en voi ymmärtää fyysikoita, jotka ottavat asiaan mitään kantaa. Tällainen kannanotto ei johda yhtään mihinkään. Se on täysin turhaa ja kyse on nimenomaan propagandasta (toimii molempiin suuntiin). Luulisi fyysikolla olevan tähdellisempääkin sanottavaa kuin kommentoida jumalia. Ainakin tieteellisen keskustelun/esitelmän yhteydessä tällaiset kommentit ovat täysin asiattomia.

Minua hämmästyttää, kuinka tieteilijät voivatkin kommentoida jotain näin epätieteellistä.

Nimimerkki Mattsson

Ajatellaan, että nähdään jokin kaukainen kohde, josta valo on ehtinyt vaikkapa 12 miljardissa vuodessa siihen kohtaan maailmankaikkeutta, missä maapallo on nyt.

Jos kuvitellaan, että maailmankaikkeuden laajeneminen olisi loppunut juuri sillä hetkellä, kun tuo valo lähti, missä ajassa se olisi ehtinyt tätä maapallon paikkaa vastaavaan kohtaan?

Millä tavalla tuo pitäisi laskea? Onko netissä hyvää laajenimisnopeuteen, laajenemiseen ja maailmankaikkeuden kokoon liittyvää sivustoa?

Erik.S

Jäi mieleeni taannoin haastattelu televisiossa, jossa Etelä- Amerikan viidakosta löydetty muusta maailmasta eristäytyneenä kauan ollut ja vielä keräilytaloudessa elävä paikallisen kylän asukas (mies) totesi suurin piirtein seuraavaa: "En kaipaa mitään ulkopuolelta tuotua käsitystä kaiken luojasta vaan minulle riittää kyläläisten kertomukset ja luonnonympäristö." Näin hän sanoi muidenkin kyläläisten ajattelevan asiasta. Olevaisuuden sekä menneisyyden ja tulevaisuuden kuvaukset ovat siis kulttuurisidonnaisia. Monissa kulttuureissa ovat tarinat uskomuksista ”korkeimpaan olentoon” tai "kaiken luojaan" kirjattu perimätietona oikein kirjoihin tai savitauluihin yms. ja sitten sanotaan korkeimman olennon halunneen antaa ne meille tiedoksi ja elämänohjeeksi ja nimitetään näitä tarinoita uskonnoiksi. Joissain yhteisöissä tarinat ovat edelleen muistinvaraisina ja määrittely ”uskonnoksi” puuttuu.
Meillä on myös tieteet, joiden kautta asioita, tapahtumia ja niiden syy yhteyksiä keskenään kuvataan. Uskontotieteessä vertaillaan ja kuvataan perimätietona välittyneitä uskomuksia ja pyritään määrittelemään "uskontojen" olemusta. Ei teologian tutkijankaan tarvitse itse uskoa tutkimiensa kertomusten välittämään sanomaan korkeimman olennon olemassaolosta tai puhumattakaan siitä, että ottaisi kantaa jumaluuden olemassaoloon taikka uskon tai uskonnon puutteeseen. Tutkija kuvaa sen sijaan tutkimiensa uskomusten ja uskontojen sisältöä. Kosmologiassa käytetään syy ja seurausyhteyksien kuvauksissa lisäksi apuna mm. fysiikan, kemian ja matematiikan tutkimustuloksia, mutta ei niiden avulla käsittääkseni pyritä kuvaamaan tai todistamaan luojan tai korkeimman olennon ominaisuutta tai olemassaoloa.

Alusta loppuun - blogit - Tied...

[...] esityksen “Maailmankaikkeuden juuret” tiedekeskus Heurekan planetaariossa viimeisen kerran torstaina 15.11. kello 16.15. Esitys on osa [...]

Sattuman siemenet - blogit - T...

[...] Olin maininnut väärän päivämäärän tämän viikon Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran symposiumissa pitämälleni esitykselle “Sattuman siemenet: nykykäsityksemme maailmankaikkeudesta”. Oikea ajankohta on torstai 15.11., jossain kello 9.00 ja 10.15 välillä. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Kiinnostavalta vaikuttavia esityksiä muutenkin, mm. “Evoluutio ja emergenssi”. [...]

Seuraa 

Maailmankaikkeutta etsimässä

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.

Teemat

Blogiarkisto