Edellisessä merkinnässä kirjoitin, kuinka tieteelle on ominaista, että monimutkaiset asiat seuraavat rationaalisista laeista. Mutta mikä erottaa rationaalisen epärationaalisesta ja tieteellisen selityksen magiasta? Voihan magiankin esittää pohjautuvan yksinkertaisiin periaatteisiin.

Tulin miettineeksi asiaa lukiessani Alan Mooren Promethean, joka on supersankariviihteen varjolla tarjottu esitelmä Mooren okkultistisesta maailmankuvasta. Vaikka Promethea ei ole Mooren parhaita sarjakuvia, tämän kyky löytää yhteyksiä asioiden välille ja näyttää erilliset palaset osana suurempaa kokonaisuutta on häkellyttävä.

Mikä erottaa Mooren maagisen yhtenäisteorian tieteestä? Tieteellisen teorian tulisi sekä selittää tunnettuja asioita yksinkertaisempien lakien perusteella että ennustaa uusia asioita. Tunnettujen asioiden selittäminen on helppoa, mutta vain ennusteiden tekeminen antaa selityksille sisällön.

Sanotaan vaikka, että planeettojen radat selitetään sillä, että enkelit työntävät niitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita mitään, ennen kuin kerrotaan, minkä sääntöjen mukaan enkelit liikkuvat, voiko ne nähdä teleskoopilla ja niin edespäin. Vain vastaukset näihin kysymyksiin kertovat, mitä "enkeli" oikeastaan tarkoittaa. Mikäli enkelten olemus tiivistyy tunnettuun Newtonin gravitaatiolakiin vailla muita ennusteita, voi tieteellisessä teoriassa jättää jäljelle paljaan lain ja unohtaa enkelit. Tieteellisen selityksen koko sisältö on siinä, mitä voidaan havaita ja tarkistaa todeksi, ja ylijäävät palat voi heittää pois.

Maagisessa ajattelussa asioilla on merkitystä sinällään, yli niihin liittyvien ennusteiden. "Enkeli" tarkoittaa muutakin kuin siitä seuraavien mahdollisten havaintojen joukkoa. Tämä liittyy läheisesti siihen, että tieteessä asiat ilmaistaan täsmällisesti matematiikan kielellä, joka ei sisällä inhimillisiä merkityksiä, kun taas magia käyttää ihmisten sosiaalisiin tarkoituksiin kehittyneitä kieliä, jotka ovat täynnä historiaa ja villejä assosiaatioita; Promethea tarjoaa tästä hauskoja esimerkkejä. (Tämä muotoilu nostaa esiin kysymyksen ihmistieteiden tieteellisyydestä, joka on kuitenkin oma lukunsa.)

On huomattavaa, että niinkuin magia, tiedekin sisältää aina käsittämättömiä elementtejä, selitysten ketju jää aina kesken. Newtonin gravitaatioteoria ei esimerkiksi kerro, mikä painovoimaa välittää (miten Maa tietää missä kohtaa Aurinko on?). Tämä selviää vasta suhteellisuusteoriassa, jossa on taas omat avoimet kysymyksensä. On naiivia kritisoida uskonnollismaagista maailmanselitystä siksi, että siinä on oletuksia, joita ei voida johtaa mistään. Erona on ennemmin se, että tieteessä olevat aukot eivät ole niinkään kiintopisteitä kuin tulevan tutkimuksen kohteita: tämän päivän mysteeri on huomisen tutkimustulos ja ensi viikon arki.

Kommentit (1)

Maailman rakenteen ymmärtämise...

[...] erottaa todellisen maailman taikuuden ja tieteen ? Kummassakin rakennetaan malli maailmasta ja pyritään vaikuttamaan tapahtumiin mallin tuoman [...]

Seuraa 

Maailmankaikkeutta etsimässä

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.

Teemat

Blogiarkisto