Puhun Mikkelin Akatemiassa lauantaina 5.1.2013 otsikolla "Merkitys tyhjyydestä tyhjyyteen". Teeman Maailman mysteerejä alle mahtuu muutakin kiinnostavaa mm. kehitysbiologian, egyptologian ja psykiatrian aloilta. Tilaisuus on maksullinen, kahden päivän osallistumismaksu on 55 euroa (opiskelijoille 30 euroa), sisältäen illallisen. Viimeinen ilmoittautumispäivä näyttää olevan jo ylihuomenna, 21.12..

Kommentit (5)

Pentti S. Varis

Kumpaakohan Merkitys tyhjyydestä tyhjyyteen" enemmän merkitsee,
matkaa alkuräjähdyksestä lämpökuolemaan (tai jostain vaihtoehtoisesta alkutilasta lopputilaan)
vai fysiikkaa sisältävän "väärän" vakuumin synnystä sen häviämiseen?
Molemmista voi varmaan tehdä esimerkiksi olemassaolon arvoitusta koskevia otaksumia.

Erityyppisten otaksuttujen universumin alku- ja lopputila-hypoteesien (tai teorioiden) varmuuden aste voi olla tärkeä tämän kysymyksen kannalta (myös BB:n todellisuuteen viittaavat uudet tulokset ja havainnot, jotka eivät ole sopusoinnussa BB:stä omatun nykykäsityksen kanssa).
Samoin se, mitä kosmologia sanoo antrooppisesta periaatteesta ja millaisia luoja-hypoteeseja sen valossa voi esittää (vrt. Paul Davies, Kultakutrin arvoitus).

Kosmologialla ja esim. kvanttifysiikalla voisi olla relevanttia sanottavaa myös maailman vaikeimpana pidetyn ongelman, tietoisuuden ongelman kohdalla. Mutta näistä puhuakseen pitäisi varmasti tuntea ainakin jonkin verran fysiikkaa. Fyysikoista Giuseppe Vitiello lienee pisimmällä tietoisuuden fysiikassa.

Tällä hetkellä kysymys tietoisuuden olemuksesta on kuitenkin täysin avoin. Millainen on tietoisuuden mahdollinen evoluutio. Miksi tietoisuutta ylipäänsä on? Ovatko eläimet tietoisia? Tarvitaanko tietoisuuteen muutakin kuin aivoja? Onko konetietoisuus mahdollinen? Ajankohtaisia kysymyksiä toistaiseksi ilman yhtään perusteltua vastausta.

Raimo Lehtonen

Tämä kait lienee niin vahvasti filosofinen kysymys, että siinä itse asiassa pitäisi aloittaa määrittelemälle filosofia, jonka pohjalta asiaa tarkastellaan. Minulle henkilökohtaisesti ensin mieleen tuleva tulkinta on tarkasteltavan jatkumon yksi sykli, joka tältä pohjalta on ikäänkuin ympyrän kehällä ja paluupiste on sama kuin lähtöpiste. Sama lineaarisena toki tuottaa matkan A:ta B:hen ja sa sarjan tapahtumia sillä välillä.

T. Kolehmainen

Länsimaiselle tajunnalle merkityksellisen "työhypoteesin" olevaisen luonteesta tarjoaa ns. Pythagoralainen hylozoiikka. Sen mukaan kaikkeus koostuu kolmesta perusprinsiipistä: Aine/Liike/Tajunta. Kaikki todellisuuden mekanismit voidaan palauttaa tähän "kolminaisuuteen". Asiasta kiinnostuneille suosittelen Lars Adelskoghin, ja nimimerkki "Henry T. Laurencyn" esityksiä asiasta. Pitäkäämme mielessä myös Steven Weinbergin sanat: "Nythän saattaa olla myös niin, että havaitsemamme maailmankaikkeus on vain mitättömän pieni osa jostain, mistä meillä ei ole mahdollisuutta saada tietoa." Väitän kuitenkin että tietoa on saatavilla, etsivä löytää!

Merja Penttilä

Hei Syksy!
Kiitos paljon erinomaisesta esityksestä Mikkelissä! Nämä Mikkelin Akatemian joulun jälkeiset seminaarit ovat olleet mielenkiintoisesti koottuja, eri tieteenalojen ja taiteiden pohjalta asioita tarkastelevia.

Minulle jäi yksi kysymys koskien esitystäsi.
Jos oikein ymmärsin, sanoit että vaikka nykytilaa voidaan ja on mitattu paljon, sitä ei pystytä teoreettisesti käsittelemään - jonka vuoksi myös tulevaisuuden hahmottaminen/ennustaminen on mahdotonta. Tämä tuntuu yllättävältä maallikolle. Voidaanhan menneisyyttäkin mitata ja teoreettisesti tarkastellla, sanoit että teoreettisesti hieman pidemmällekin kuin mittauksia on. Miksei nykytilan mallittaminen olisi vain samaa jatkumoa? (Vai tarkoitatko, että nykyisyys aina pakenee menneisyyteen (mutta niinhän sitten nykyisyyden mittauskin...)) ?

Kiitos!

Syksy Räsänen

Merja Penttilä:

Kiitos, mukava kuulla että pidit esityksestä.

Kosmologisen lähimenneisyyden tapahtumia (erityisesti muutaman viime miljardin vuoden aikana tapahtunutta kiihtyvää laajenemista) toki tutkitaan teoreettisesti, mutta niitä ei vielä ymmärretä kovin hyvin. Koska ei tiedetä, mistä kiihtyvä laajeneminen johtuu, ei myöskään osata sanoa, miten laajeneminen muuttuu tulevaisuudessa.

Seuraa 

Maailmankaikkeutta etsimässä

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.

Teemat

Blogiarkisto