Puhun Aalto-yliopiston diversiteettiseminaarissa 20.3. omasta tutkimuksestani ja osallistun paneeliin tieteen tekemisestä. Tapahtuma on suunnattu fysiikan ja matematiikan opiskelijoille ja tutkijoille. Tilaisuus on ilmainen, mutta sinne tulee ilmoittautua viimeistään 17.3..

Päivitys (19/02/13): Unohdin mainita, että tilaisuus on englanninkielinen.

Kommentit (10)

Pentti S. Varis

benefits of differences in thinking.. on tosiaan kiinnostava aihe. Hieman taustaa tälle antaa äskettäin sciencedailyssa julkaistu tutkimusuutinen, jonka mukan ihmisten aivojen eri osa-alueiden yhteysverkostot ovat lähtökohtaisesti hyvin erilaisia johtaen erilaiseen käyttäytymiseen, ajatteluun ja mielipiteisiin.

http://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130206131048.htm

Niinpä esimerkiksi merkittävien fyysikoiden Thomas Goldin ja Hannes Alfvenin uusien asioiden keksimistapaa on leimannut tietoinen asettuminen valtavirtausten kanssa erimieliseksi.

Yoishiro Nambun (Nobel 2008) luovuustyyppi on varmaan olennaisesti yllättäviä yhteyksiä eri asioiden välillä näkevä. Esimerkiksi Hiroomi Umezawa muisti vielä 2000-luvulla sen kiihtymyksen, jonka Nambun esitelmä Kielin konferenssissa 1960 aiheutti hänen esitettyään tiiviin aineen fysiikan ja hiukkasfysiikan olennaisen yhteyden.

Michael Faraday, jonka neroudesta kertoo mm. hänen tutkimuksensa kvanttifysikaalisen Zeemanin ilmiön osoittamiseksi (Enqvist, Näkymätön todellisuus), sai moniin tutkimusprojekteihinsa innoitusta Raamatusta. Faradayn lastenluennot olivat myös hyvin suosittuja, koska hän ilmeisesti osasi laskeutua lasten ymmärrystasolle.

http://www1.umn.edu/ships/religion/faraday.htm

Kuusinkertainen fysiikan Nobel-ehdokas George Sudarshan saa vaikutteita tutkimuksiinsa hindujen Vedantasta. Sudarshan on todennut, että parhaimmillaan hengellinen ja tieteellinen ulottuvuus ovat hänessä yhtä.

Mika

Vaikka tämä ei varsinaisesti liity tämän blogipostauksen aiheeseen, niin aiemmin olet Syksy käsitellyt monesti sekä LHC tekemisiä että kosmologiaa, joten tässä voisi olla lukijoita kiinnostava aihe blogautukselle: http://cosmiclog.nbcnews.com/_news/2013/02/18/17006552-will-our-universe...

Minua tuossa jäi ihmetyttämään se, että jos tämä "todellisen tyhjiön kupla" laajenee valonnopeudella, niin mitä se tarkoittaa sen suhteen jos joidenkin esitysmallien mukaan kaukaiset kohteet maailmankaikkeudessa etääntyvät toisistaan valoa nopeammin universumin laajenemisen vuoksi? Tosin sanoen, jos valo tuollaisesta kohteesta ei ikinä voi saavuttaa meitä, niin saavuttaisiko tämä tyhjiökään - vai muuttaako sen ilmeneminen asioita jollain tavalla?

Metusalah

Eiköhän Syksyn luennon pääaihe ole "Accelerated Expansion of the Universe". Kun diversiteettiseminaari 20.3. on pidetty, olisiko mahdollista lukea puheesi jostakin, vaikkapa linkin kautta? Aihe on äärimmäisen kiinnostava myös meidän maallikoiden näkökulmasta katsoen.

Syksy Räsänen

Mika:

En usko että palaan tuohon myöhemmin, mutta eihän sitä tiedä. Lykkenin sitaatit jutussa ovat muuten virheellisiä tai harhaanjohtavia. Nykyinen data on virherajojen sisällä sopusoinnussa sen kanssa, että tyhjömme olisi stabiili, epästabiili tai metastabiili. Mutta koko juttu on monimutkaisempi kuin tuosta jutusta selviää.

Metusalah:

Tietääkseni luentoa ei nauhoiteta, enkä kirjoita sitä ylös. Mutta tässä hieman samasta aiheesta: http://www.youtube.com/watch?v=lfJtuYo_SWk&list=UUI2iXNXU7dnr4p1RUGCwdFw... . Maaliskuussa ilmestyvässä Arkhimedes-lehdessä on juttuni tutkimuskohteestani.

Metusalah

Kiitos linkistäsi ja luennostasi Syksy! Aivan upeaa tällainen tyyli opastaa lukijoitasi aiheesi pariin; kuuntelin ja katselin esityksesi kuin olisin ollut mukana tilaisuudessa. Toivottavasti saamme jatkossa näitä lisää, koska kauempaa Suomesta ei useinkaan ole mahdollisuutta tulla kuuntelemaan paikan päälle. Maaliskuun Arkhimedes on jos ostoslistallani :-)

Metusalah

En ole varma, haluaako Syksy kommentoida tämän blogin yhteydessä uutista, jossa jenkkiläinen fyysikko Joseph Lykken kommentoi Higgsin hiukkasen löytymistä hieman negatiivisin sanakääntein, eli että löydetyn bosonin massa on niin suuri, että se tekee maailmankaikkeudesta epävakaan:

"If you use all the physics that we know now and you do what you think is a straightforward calculation, it's bad news," Joseph Lykken, a theoretical physicist with the Fermi National Accelerator Laboratory in Batavia, Illinois, told reporters.
"It may be that the universe we live in is inherently unstable and at some point billions of years from now it's all going to get wiped out," said Lykken, who is also on the science team at Europe's Large Hadron Collider, or LHC, the world's largest and highest-energy particle accelerator.
Physicists last year announced they had discovered what appears to be a long-sought subatomic particle called the Higgs boson, which is believed to give matter its mass.
"This calculation tells you that many tens of billions of years from now, there'll be a catastrophe," Lykken said.

http://www.reuters.com/article/2013/02/18/us-space-higgs-idUSBRE91H0RR20...

Lentotaidoton

Kuuntelin tuon esitelmäsi, kiitoksia siitä. Vaivaa vain se, että tutkimusaiheesi näin maallikon näkövinkkelistä ei liene kovin populääri tutkijoiden joukossa. Tämä ei ole selvästikään ”muodissa”. Yleistajuisissa julkaisuissa/kirjoissa siitä on korkeintaan lyhyt maininta (jos sitäkään). Eli onko tämä sittenkin umpikuja? Olletikin kun teoriat ovat toistaiseksi lelumalli/puolirealistinen –luokkaa.

Kuinka suuri tiedemiesjoukko tämän kysymyksen kimpussa on? Ymmärrän, että tutkijoilla voi samanaikaisesti olla useitakin kiinnostuksen kohteita, mutta löytyykö (ja kuinka paljon) niitä, joille tämä on ykkösasia.

Syksy Räsänen

Metusalah:

Mukava että pidit esityksestä. Arkhimedeksen juttu on puolipopulaari, Anne Liljeströmin kirjoittama täysin populaari artikkeli tutkimuksestani löytyy Tähdet ja Avaruus -lehden numerosta 4/2010.

Lykkenin kommenteista, ks. kommenttini Mikalle yllä.

Metusalah

Syksy kirjoitti: "Lykkenin kommenteista, ks. kommenttini Mikalle yllä."

No joo, anteeksi! En syventynyt Mikan kommenttiin ja vastaukseesi siihen tarkemmin, koska Mika aloitti "tämä ei varsinaisesti liity blogin aiheeseen".

Syksy Räsänen

Lentotaidoton:

On mahdollista, että rakenteiden muodostumisen vaikutus on pieni, sitä ei vielä tiedä. Mutta vaikka näin olisi, on tarpeen selvittää, että näin todella on, ennen kuin voidaan luotettavasti sanoa että uutta fysiikkaa tarvitaan ja verrata täsmällisiä havaintoja tarkkaan teoriaan. Asian tutkiminen saattaa myös johtaa mielenkiintoisille poluille, kuten yleisen suhteellisuusteorian ja Newtonin teorian suhteen parempaan ymmärtämiseen ja havaintotesteihin maailmankaikkeuden homogeenisuudelle ja isotrooppisuudelle.

Epähomogeenisuuksia tutkitaan eri tavoilla, ehkäpä niiden parissa työskentelee jotain satakunta tutkijaa noin suuremmalla panoksella, vaikea arvioida. Heistä vain osa tutkii olemassaolevien rakenteiden vaikutusta, paljon tutkitaan myös sellaista mahdollisuutta, että olisi olemassa isompia rakenteita kuin mistä on varmuutta, ja ne muuttaisivat havaintojen tulkintaa vielä voimakkaammin. Noin yleisesti ottaen rakenteiden muodostumisen vaikutusta laajenemiseen pidetään tutkijayhteisössä ihan kiinnostavana mahdollisuutena (voimakkaita vastustavia ääniä kyllä myös on), mutta se ei ole omaksi tutkimuskohteeksi suosittu.

Sanottakoon, että tieteellisten aiheiden varteenotettavuutta on paha arvioida sen perusteella, kuinka usein ne esiintyvät yleistajuisissa teksteissä.

Seuraa 

Maailmankaikkeutta etsimässä

Blogin päivittäminen on päättynyt.

Syksy Räsänen on teoreettinen fyysikko Helsingin yliopistossa. Syksy kirjoittaa kosmologiasta, hiukkasfysiikasta ja niiden tekemisestä, tai ainakin asioista sinne päin.

Teemat

Blogiarkisto