Yhteiskuntakriitikot häiritsevät mietiskelyrauhaa.

Koetan kuunnella päivittäin kännykästäni mindfulness-sovellusta, jossa on kiva, vain viisi minuuttia kestävä ohjattu meditaatio. Siinä ohjaaja kehottaa minua hymyilemään mielessäni ja olemaan ystävällinen itselleni. Uskoakseni ohjaaja tarkoittaa hymyä, joka aina kuvataan meditaatiota esittelevissä kuvissa ja jonka esikuva on varmaankin buddhapatsaiden ilmeessä.

Yritän siis muodostaa sellaisen tyynen, hyväksyvää asennetta henkivän hymyn, mutta se ei tahdo oikein onnistua. Hymyyni tulee aina mukaan huvittuneisuutta. Minussa on yhä paljon tavallista, ironista asennetta meditaatiota kohtaan, ja se tunkeutuu hymyyni. Sosiaalisesta järkevyydestä huolta pitävä ja kaikenlaisesta hurmahenkisyydestä hälyttävä yliminä pakottaa itseironiaan.

Viatonta keskittymistäni meditaatioon häiritsee myös kaksi muuta ilonpilaajaa. Ne ovat yhteiskuntakriittinen kulttuurintutkimus ja filosofia. Nämä nimittäin kertovat minulle, että kun yritän saada mieltäni fokukseen ja oloani stressittömäksi, teen tietämättäni samalla jotain muuta. Oikeasti valmennan itseäni paremmin toimivaksi systeemin osaksi, tietää kulttuurikriitikko. Hän näkee välittömien pyrkimysteni yli meditaation todelliseen tehtävään myöhäiskapitalistisessa talousjärjestyksessä.

Näin esimerkiksi kirjoittaa Tampereen yliopiston tutkija Jaana Parviainen: ”erilaisilla mindfulness -tekniikoilla kuten meditaatioharjoituksilla, pilateksella ja joogalla ei yritetä hallita vain mielensisäistä maisemaa, vaan niillä halutaan myös muokata kokonaisvaltaisesti työelämän vaatimusten mukaisia päteviltä näyttäviä ja kuulostavia ammattilaisia.” (Tässä toinen artikkeli, jossa keskitytään selvittämän joogan yhteiskunnallisia funktiota.)

Filosofinen supertähti Slavoj Zizek puolestaan pitää länsimaista buddhismia, toisin sanoen erilaisia meditaatiotekniikoita, levottomaan nykykapitalismiin sopeuttavana ideologiana. Meditaatio auttaa hänen mukaansa pitämään henkistä etäisyyttä kiivastahtiseen teknologiseen ja sosiaalisen muutokseen, joka asettaa psyyken jatkuvalle koetukselle. Meditoija osallistuu kapitalismin hulluun tanssiin mutta samalla hän voi kuvitella, ettei se oikeasti kosketa hänen sisintään ja aina voi vetäytyä sen pyörteistä sisäiseen rauhaan. Tähän tapaan Zizek erittelee meditaation ideologista tehtävää esimerkiksi kirjassaan On Belief.

Kun joku arvovaltainen taho arvostelee tai väheksyy jotain sellaista, mistä minä pidän tai mitä teen, syntyy kognitiivinen dissonanssi. Kaksi ristiriitaista asiaa on sovitettava mielessä yhteen. Se tekee tukalan olon ja pakottaa etsimään riitasoinnulle ratkaisua. Me meditoijatkin haluamme olla fiksuja tyyppejä, jotka tiedämme, mitä teemme, emmekä mitään tyhmiä systeemin sätkynukkeja.

Meditaation puolustukseksi voi sanoa: entä sitten? Kaikki keskiluokan self help -tekniikat ovat vuorollaan joutuneet yhteiskuntakriitikoiden hampaisiin. Olkoon se maratonjuoksua, kuntosalilla käyntiä, joogaa tai meditaatiota, sen perimmäinen tarkoitus ei ole hyvä fiilis vaan systeemin palveleminen tai siihen sopeutuminen.

Sienestäminen ei jostain syystä joudu vastaavien analyysien kohteeksi, vaikka sekin varmasti auttaa selviytymään myöhäiskapitalismin pyörityksessä ja parantamaan työntelijän markkina-arvoa. Sienestämisen säästää analyyseiltä se, että se tuntuu niin aidolta ja luonnolliselta toisin kuin nämä uudemmat virkistyksen muodot. Näiden synti on olla uusia, tuotteistettuja ja muodikkaita.

Niin ja neljäs synti on keskiluokkaisuus. Se on aina epäilyttänyt intellektuelleja. He voivat tuntea vetoa työväenluokkaisia tai marginaalisia alakulttuureja kohtaan mutta keskiluokan puuhiin kannattaa pitää etäisyyttä. Siksi on ymmärrettävää, että Zizek puhuu innoissaan, kuinka hän pelaa teini-ikäisen poikansa kanssa räiskintäpelejä. Väkivaltaisissa videopeleissä on kielletyn hohtoa, joka vain voimistuu siitä, kun vanhemmat ja viralliset huolestujat voivottelevat, mitä pelaaminen voi tehdä nuorten aivoille. Meininki on jotain muuta kuin viikonloppu mindfulnessretriitissä.

Vaikka nyt yritäkin suojella meditoinnin yrityksiäni intellektuellien iskuilta, Zizekin analyysejä on silti enimmäkseen todella virkistävää lukea. Niissä on oivaltavuutta ja letkeyttä, jotka nekin toivottavasti auttavat osaltaan selviämään jälkikapitalismin hullun tanssin pyörteissä.

Enemmän itse mindfulnessistä ja sen psykologisesta tutkimuksesta voi lukea artikkelista Mieli haltuun, kiitos!, jonka tein Tieteeseen viime vuonna.

Kommentit (13)

Japetus
Liittynyt20.6.2009
Viestejä8555

Tosivilosoovi plagioi, ei meditoi.

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
Keijona: "kertaus on opintojen pänttääjän emätin."

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä28792

Teet tulkinnan:

Yritän siis muodostaa sellaisen tyynen, hyväksyvää asennetta henkivän hymyn, mutta se ei tahdo oikein onnistua. Hymyyni tulee aina mukaan huvittuneisuutta. Minussa on yhä paljon tavallista, ironista asennetta meditaatiota kohtaan, ja se tunkeutuu hymyyni. Sosiaalisesta järkevyydestä huolta pitävä ja kaikenlaisesta hurmahenkisyydestä hälyttävä yliminä pakottaa itseironiaan. 

Mistä tiedät että asia on näin?

Jos annat mennä seuraavalla kerralla ilman mitään tulkintaa/analyysiä? Onnistuuko, pelkkää itsestään tulevaa hymyä, ilman tulkintaa?

Tämäkin pisti hymyilyttämään, enkä tiedä miksi, eikä sillä niin väliä.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1299

Minusta tuntuu, että jussipussi on oikeassa. Mindfulnessin ja muiden tekniikoiden perimmäisenä tarkoituksena voisi pitää niiden suuria geneettisiä, geenien toimintaa muuttavia vaikutuksia. Monet sadat geenit alkavat harjoituksen myötä tuottamaan uusia, enemmän terveyttä edistäviä proteiinilaatuja

http://www.google.fi/#q=meditation+genes+proteins

Itsen olisin ollut ikionnellinen, jos olisin meditoimalla kyennyt kohentamaan yhteiskunnallista toimintatasoani. Kun pidän yhteiskuntamuotoja lähinnä väistämättöminä itseorganisaatiotiloina, en myöskään koe niissä selviytymistä negatiivisena asiana (ehkä näköalani on sitten suppea..).

Mindfulnessille ja vastaaville (muuten harras rukoilu mukaanluettuna; kannattaa muistaa Muhammad Alia!), jotka parantavat elimistön geneettistä tilaa, vastakkainen ilmiö on itsekäs huvittelu, joka huonontaa monen geenin tuottamien proteiinien laatua. Sen sijaan kimpassa tapahtuva altruistinen auttamistyö taas parantaa monen geenin tuottamia proteiineja

 

Japetus
Liittynyt20.6.2009
Viestejä8555
aggris aggris

Minusta tuntuu, että jussipussi on oikeassa. Mindfulnessin ja muiden tekniikoiden perimmäisenä tarkoituksena voisi pitää niiden suuria geneettisiä, geenien toimintaa muuttavia vaikutuksia. Monet sadat geenit alkavat harjoituksen myötä tuottamaan uusia, enemmän terveyttä edistäviä proteiinilaatuja

http://www.google.fi/#q=meditation+genes+proteins

Itsen olisin ollut ikionnellinen, jos olisin meditoimalla kyennyt kohentamaan yhteiskunnallista toimintatasoani. Kun pidän yhteiskuntamuotoja lähinnä väistämättöminä itseorganisaatiotiloina, en myöskään koe niissä selviytymistä negatiivisena asiana (ehkä näköalani on sitten suppea..).

Mindfulnessille ja vastaaville (muuten harras rukoilu mukaanluettuna; kannattaa muistaa Muhammad Alia!), jotka parantavat elimistön geneettistä tilaa, vastakkainen ilmiö on itsekäs huvittelu, joka huonontaa monen geenin tuottamien proteiinien laatua. Sen sijaan kimpassa tapahtuva altruistinen auttamistyö taas parantaa monen geenin tuottamia proteiineja

Ihanko taas näin? Voisitko kenties hieman valottaa, missä näitä proteiinien laatua huonontavia itsekkyysvaikutuksia ja sitä parantavaa kimppakivaa on oikein havaittu?

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
Keijona: "kertaus on opintojen pänttääjän emätin."

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1299
Japetus
aggris aggris

Ihanko taas näin? Voisitko kenties hieman valottaa, missä näitä proteiinien laatua huonontavia itsekkyysvaikutuksia ja sitä parantavaa kimppakivaa on oikein havaittu?

Jutun luin luullakseni ScienceDailysta aikana kesäkuu plus miinus yksi kuukausi, mutta en ole vielä keksinyt, millä hakusanoilla löytäisin sen. Meditaation ja compassionate-ilmiön mukaisen toiminnan geneettisistä eduista on vaikka kuinka paljon tietoa. Yritän vielä etsiä, ja laitan sen heti löydettyäni tulemaan.

Japetus
Liittynyt20.6.2009
Viestejä8555
aggris aggris

Jutun luin luullakseni ScienceDailysta aikana kesäkuu plus miinus yksi kuukausi, mutta en ole vielä keksinyt, millä hakusanoilla löytäisin sen. Meditaation ja compassionate-ilmiön mukaisen toiminnan geneettisistä eduista on vaikka kuinka paljon tietoa. Yritän vielä etsiä, ja laitan sen heti löydettyäni tulemaan.

Eikä sitten mitään rakkauspakkausta pullistavaa meditaatiota. Proteiinien laadusta on kyse; parempi hipsu vatsassa ei kerro siitä mitään.

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
Keijona: "kertaus on opintojen pänttääjän emätin."

-:)lauri
Liittynyt13.5.2005
Viestejä26382
aggris aggris
Japetus
aggris aggris

Ihanko taas näin? Voisitko kenties hieman valottaa, missä näitä proteiinien laatua huonontavia itsekkyysvaikutuksia ja sitä parantavaa kimppakivaa on oikein havaittu?

Jutun luin luullakseni ScienceDailysta aikana kesäkuu plus miinus yksi kuukausi, mutta en ole vielä keksinyt, millä hakusanoilla löytäisin sen. Meditaation ja compassionate-ilmiön mukaisen toiminnan geneettisistä eduista on vaikka kuinka paljon tietoa. Yritän vielä etsiä, ja laitan sen heti löydettyäni tulemaan.

Tietoa on vaikka kuinka paljon, mutta kysyttäessä sitä ei vaan ota löytyäkseen. Aika vakuuttavaa, etten sanoisi.

Riittoisampi keskustelukumppani.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1299
Japetus
aggris aggris

Jutun luin luullakseni ScienceDailysta aikana kesäkuu plus miinus yksi kuukausi, mutta en ole vielä keksinyt, millä hakusanoilla löytäisin sen. Meditaation ja compassionate-ilmiön mukaisen toiminnan geneettisistä eduista on vaikka kuinka paljon tietoa. Yritän vielä etsiä, ja laitan sen heti löydettyäni tulemaan.

Eikä sitten mitään rakkauspakkausta pullistavaa meditaatiota. Proteiinien laadusta on kyse; parempi hipsu vatsassa ei kerro siitä mitään.

Esimerkiksi haulla "Meditation genes proteins" löytää sekä tieteellisiä artikkeleita että näiden perusteella tehtyjä eritasoisia lehtiartikkeleita. Luultavasti jollain haulla "sciencedaily meditation genes proteins" löytäisi enemmän katsauksia tiedeartikkeleihin. Mutta tiedäthän sinä jo ennestään, että monet sadat geenit voivat tuottaa eri tilanteissa eri proteiineja.

Jotkut eivät käsitä, että referaattia, jonka on mitään ajattelematta lukaissut, eikä muista milloin tai mistä referaattipalstasta (luultavasti kyllä sciencedailysta) on sen lukaissut, ei ole aina ihan helppo löytää. Varsinkaan kun en muista, millä täsmällisillä sanoilla kimppakiva ja itseen käpertynyt puuhastelu siinä englanniksi kuvattiin. Aktiivinen englantikaan ei ole niin sujuvaa. Mutta asia meni kyllä juuri niin.

Japetus
Liittynyt20.6.2009
Viestejä8555
aggris aggris

Esimerkiksi haulla "Meditation genes proteins" löytää sekä tieteellisiä artikkeleita että näiden perusteella tehtyjä eritasoisia lehtiartikkeleita. Luultavasti jollain haulla "sciencedaily meditation genes proteins" löytäisi enemmän katsauksia tiedeartikkeleihin. Mutta tiedäthän sinä jo ennestään, että monet sadat geenit voivat tuottaa eri tilanteissa eri proteiineja.

Tuhannet, mutta väitteesi koski proteiinien laadun paranemista ja huononemista sen perusteella, kuinka altruistista toimintaa harrastaa. Tämä on hieman toinen juttu kuin eri proteiinien tuottaminen.

Jotkut eivät käsitä, että referaattia, jonka on mitään ajattelematta lukaissut, eikä muista milloin tai mistä referaattipalstasta (luultavasti kyllä sciencedailysta) on sen lukaissut, ei ole aina ihan helppo löytää.

Jotkut taas eivät näytä käsittävän, ettei mitään ajattelematta lukaistujen referaattien pohjalta kannattaisi ihan "kyl se näin o" -linjalle lähteä.

Varsinkaan kun en muista, millä täsmällisillä sanoilla kimppakiva ja itseen käpertynyt puuhastelu siinä englanniksi kuvattiin. Aktiivinen englantikaan ei ole niin sujuvaa. Mutta asia meni kyllä juuri niin.

Enpä usko, ja juuri siksi kysyin. En ole koskaan nähnyt tuollaista artikkelia, ja todennäköisesti kyllä olisin, jos väitteesi pitäisivät paikkansa. En myöskään ole ihan maailman avomielisin sille, että proteiinien laatu voisi todella määräytyä sen perusteella, onko kivaa harrastettu itsekseen vai muiden kanssa. Mutta ainahan sitä voi yllättyäkin. Väite on varsin epäuskottava muttei kuitenkaan mahdoton - i.e. haamukamaa. Koeta tallentaa kiinnostavat artikkelit ensi kerralla suosikkeihin tai jotain vastaavaa. En ole koskaan itse kärsinyt moisesta amnesiasta, mutta varmasti siihen on apukeinoja.

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
Keijona: "kertaus on opintojen pänttääjän emätin."

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1299

http://jonlieffmd.com/blog/networks-of-genes-respond-to-social-experiences

Jos joku, jolle asia ei ole vielä niin selvä kuin meille, näitä kommentteja vilkaisee, niin esim. tämä artikkeli on omiaan viittaamaan siihen, että myös se mainitsemani artikkeli voi olle olemassa - vaikka en sitä ole vieläkään löytänyt.

Vastaavia, joskaan ei aina yhtä selvän tuntuisia artikkeleita on netissä pilvin pimein

Japetus
Liittynyt20.6.2009
Viestejä8555
aggris aggris

http://jonlieffmd.com/blog/networks-of-genes-respond-to-social-experiences

Jos joku, jolle asia ei ole vielä niin selvä kuin meille, näitä kommentteja vilkaisee, niin esim. tämä artikkeli on omiaan viittaamaan siihen, että myös se mainitsemani artikkeli voi olle olemassa - vaikka en sitä ole vieläkään löytänyt.

Vastaavia, joskaan ei aina yhtä selvän tuntuisia artikkeleita on netissä pilvin pimein

Kyllä muttei edelleenkään yhtään, jossa väitettäisiin altruismin parantavan ja/tai egoismin huonontavan proteiinien laatua. Pelkät geneettisen säätelyn muutokset eivät ole sama asia.

jussipussi: "Ennusteeni: Japetus esittää kunnolliset perustelut ja vastapuoli esittää 'mutta kun minusta tuntuu siltä että'."
Think: "Helvetin urpo. Osoitin vain jälleen yhden ristiriidan omista sekoiluistani."
Keijona: "kertaus on opintojen pänttääjän emätin."

Seuraa 

Nojatuolifilosofian kenttäkokeita

Mikko Puttonen on Tiede-lehden toimittaja, joka törmää mielellään uusiin näkökulmiin.

Teemat