Kosmisen hedelmällisyyden merkki? Kuva: Wikimedia Commons

Maailmankaikkeuskin voi olla luonnonvalinnan tuote.

Otetaan pala informaatiota, joka monistaa itsestään lähes identtisiä kopioita. Mitä tapahtuu?

Jos informaatio on koodattu DNA-molekyyleihin geeneiksi, tuloksena on kaikkien tuntema ja rakastama menestystarina omasta alkuperästämme, biologinen evoluutio. Jos informaatio on koodattu hermoverkkoihimme meemeiksi, tuloksena on toinen menestystarina ihmisiä alustanaan käyttävästä kulttuurievoluutiosta. Asuipa informaatio missä hyvänsä, sen muuntuminen ja monistuminen synnyttää väistämättä kilpailun, jossa parhaiten ympäristöä levittämiseensä hyödyntävä informaatio alkaa yleistyä ja hallita. Tämä luonnonvalintana tunnettu mekanismi luo perustan universaalille evoluutiolle, joka on täysin riippumaton alustasta jolla informaatio leviää. Evoluution alustariippumattomuus ja looginen väistämättömyys saavat puolestaan teoreetikon pohtimaan, missä kaikkialla evoluutiota mahtaakaan tapahtua.

Vaikka kaikki olemassa oleva sisältää informaatiota, emme kuitenkaan havaitse kaiken monistuvan tai muuntuvan. Muuttumattomuuden absoluuttiseksi perikuvaksi tarjotaan usein fysiikan perimmäisiä lakeja. Tällöin ajatellaan, että fysiikan järkähtämättömässä rakenteessa äärettömänkään tarkka mittaus ei havaitsisi muutosta. Mutta tiedämmekö todella fysiikan muuttumattomaksi kaikissa mahdollisissa olosuhteissa myös maailmankaikkeuden äärimmäisillä mittakaavoilla? Emme, vaan ainoastaan spekuloimme kädet ja Occamin partaveitsi heiluen. Jos kuitenkin haluamme olettamisen sijaan selittää perimmäistenkin luonnonlakien alkuperän, on uskallettava spekuloida fysiikan muuntuvuudella.

Fysiikan laeissa voidaan kuvitella ainakin kahdentyyppistä muutosta: 1) vähittäinen muutos esimerkiksi luonnonvakioissa, ja 2) hyppäykselliset muutokset, jotka tapahtuvat ehkä vain ääriolosuhteissa kuten alkuräjähdyksessä ja mustissa aukoissa. Kummassakin tapauksessa muutos olisi äärimmäisen hidasta biologiseen evoluutioon nähden, aivan kuten biologinen evoluutiokin on äärimmäisen hidasta kulttuurievoluutioon nähden. Elämäänsä ei siis auta luonnonlakien muutoksen varaan laskea.

Fysiikan kosmisessa kilpailussa ovat vahvoilla sellaiset lait, jotka mahdollistavat informaation tehokkaimman lisääntymisen. Ajatellaan esimerkkinä eri alueissa eri nopeudella laajenevaa avaruutta. Vaikka alueet olisivat ensin samankokoisia, nopeimmin laajenevat alueet alkavat ennen pitkää hallita koko avaruutta, kun muut alueet jäävät heikomman kasvunsa takia yhä mitättömämpään asemaan. Erilaisista laajenemislaeista voittaa siis se, joka mahdollistaa avaruuden nopeimman laajenemisen. Laajenevan avaruuden tilalla voi myös kuvitella tilkkutäkin näköistä kumimattoa, jonka eriväriset läikät leviävät eri tavoin kun mattoa venytetään. Jättimäiseksi venyttyään maton pintaa hallitsee sen värinen kumi, joka venyy nopeimmin. Värin leviävyys määrää siis voittajan. Perimmäiset luonnonlait tuskin perustuvat sen paremmin kumimaton kuin avaruudenkaan venymiseen, mutta periaate on sama.

Kosmologisista havainnoista ei ole löydetty suoria todisteita luonnonvakioiden muutoksesta. Tämä ei kuitenkaan aukottomasti todista, että muutosta ei tapahtuisi, sillä havaintojen herkkyys ei vielä riitä kaikentyyppisen muutoksen tunnistamiseen. Havainnoista joudutaan nimittäin määrittämään monia empiirisiä parametreja, joiden mittausvirheiden alle luonnonvakioiden muutos voi peittyä. Ääriolosuhteissa mahdolliset luonnonlakien muutokset eivät puolestaan ole yhtä suoraan havainnoinnin kohteena, vaan niiden tutkiminen edellyttää teoriaa muutosten tarkemmasta luonteesta. 

Erään vaihtoehdon muuttuvista luonnonlaeista esittää fyysikko Lee Smolinin teoria, jota hän kutsuu kosmologiseksi luonnonvalinnaksi. Smolinin teoriassa mustat aukot poikivat uusia alkuräjähdyksiä ja universumeita, joiden fysiikka poikkeaa omastamme aivan kuin tyttäret poikkeavat äideistään. Alkuräjähdys ei näin ollen olisi kaiken alku, vaan ainoastaan yhden universumin alku. Ajatus mustien aukkojen ja alkuräjähdyksen yhteydestä on peräisin suhteellisuusteoriasta, jossa niiden singulariteetit ovat toistensa luonnollisia vastinkappaleita. Singulariteeteissa tapahtuvien luonnonvakioiden muutosten ajatellaan puolestaan olevan ilmentymä kvanttigravitaatiosta, josta meillä ei ole vielä sen parempaa teoriaa kuin DNA:stakaan biologisen evoluution keksimisen aikaan.

Kosmologisessa luonnonvalinnassa universumin kelpoisuutta mittaa sen kyky tuottaa mustia aukkoja. Universumimme hedelmällisyyden kertoo siis havainnoista laskettu mustien aukkojen lukumäärä. Näin saadun luvun pitäisi tilastollisen ennusteen perusteella olla lähellä sen teoreettista maksimia. Smolinin mukaan hieman havaituista poikkeavat luonnonvakiot olisivatkin johtaneet todellista vähäisempään mustien aukkojen määrään, minkä hän tulkitsee teoriansa empiiriseksi tueksi. Kosmologiassa tilastollista päättelyä hankaloittaa kuitenkin se, että voimme havaita suoraan vain yhtä universumia. Fysiikan lakien kehityksellisestä alkuperästä kosmologinen luonnonvalinta antaa joka tapauksessa konkreettisen esimerkin, joka osoittaa ajatuksen olevan tieteen keinoin testattavissa.

Kosmologisesta luonnonvalinnasta seuraa kiinnostavia biologisia analogioita. Voidaan esimerkiksi kysyä, onko elämä universumin symbiootti samaan tapaan kuin kulttuuri on elämän symbiootti. Elämän ja universumin symbioosi voisi toteutua vaikkapa niin, että kosmologisen luonnonvalinnan toimintamekanismin hoksanneet älykkäät eliöt alkaisivat tarkoituksella tuottaa lisää mustia aukkoja maksimoidakseen oman jatkumisensa mahdollisuudet.

Biologisen evoluution ymmärtäminen on mullistanut ihmisen todellisuuskäsityksen. Mitä vastaava ymmärrys fysikaalisen todellisuuden alkuperästä voikaan tuoda tullessaan?

Kommentit (47)

lokki
Liittynyt3.1.2010
Viestejä3652

Mukavan verevää epädogmaattista ajattelua. Yhteenvetävää ja ymmärrystä lisäävää, mutta silti mieltä avartavaa.

Hieno kirjoitus!

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132

Mukava kuulla! Ehdotukset tulevien merkintöjen aiheiksi ovat muuten tervetulleita. Toteutuksessa voi toki aiheesta riippuen olla pitkäkin viive.

Teppo

fenoxi
Liittynyt12.12.2013
Viestejä201

"kosmologisen luonnonvalinnan toimintamekanismin hoksanneet älykkäät eliöt alkaisivat tarkoituksella tuottaa lisää mustia aukkoja maksimoidakseen oman jatkumisensa mahdollisuudet"

 

Aika vaikea kuvitella kuinka ihminen voisi tuottaa mustia aukkoja, jos hypoteettiset miniaukot jätetään kuvitelmasta pois.

Oman jatkumisen mahdollisuudetkaan eivät riipu uusista mustista aukoista, aika eri asioihin pitäisi varmaan panostaa.

unbiased
Liittynyt26.12.2010
Viestejä1863

Nykyajan tiedettä leimaakin fiktiivisyys. Se ei tietenkään johda uuteeen tietoon. Miten viime vuosisadan vaihteen nopeasti kehittynyt tiede liittyy sen ajan fiktioihin, tai oliko edes fiktioita? Oma arveluni on, että keskittyminen fiktioihin vievät takaisin keskiajan tapaisiin uskomuksiin.

Nykypäivän tavalliset ikääntyneet kansalaiset naueskelevat ilmastonmuutokselle, kuin keskiajan merimiehet litteälle maapallolle. Jos se, mitä tietona tarjotaan, on havaintojemme vastaista, ei ole uskottavaa.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132
unbiased

Jos se, mitä tietona tarjotaan, on havaintojemme vastaista, ei ole uskottavaa.

Pidetään tästä kiinni!

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132
fenoxi

Aika vaikea kuvitella kuinka ihminen voisi tuottaa mustia aukkoja, jos hypoteettiset miniaukot jätetään kuvitelmasta pois.

Entä ihmistä älykkäämpi ja kehittyneempi tulevaisuuden laji?

fenoxi

Oman jatkumisen mahdollisuudetkaan eivät riipu uusista mustista aukoista, aika eri asioihin pitäisi varmaan panostaa.

En itsekään olisi mustien aukkojen tuotantoa vaaliohjelmaan kirjaamassa =)

HuuHaata
Liittynyt8.11.2012
Viestejä3645
Teppo Mattsson

Entä ihmistä älykkäämpi ja kehittyneempi tulevaisuuden laji?

Tai ehkä näin onkin jo tapahtunut? Tosin ei tietenkään ihmisen toimesta. Universumi joka tulee jatkuvasti enemmän tietoiseksi itsestään.

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä241

Aina kun ajattelen informaatiota, koen, että se olisi vain ihmisen tai korkeintaan tietoisuuden omaavien eläinten käsite. "Elottomassa" luonnossa ei olisi informaatiota, siellä toimisivat pelkät luonnon omat "kylmät" lait. Olenkohan kokonaan eksyksissä?

Giulio Tononihan on kehittyänyt huomiota herättäneen teorian, jonka mukaan tietoisuus on integroitua informaatiota. Mutta mitä sitten on informaatio ennen tietoisuuden tuloa? Voisiko se olla (tai vaikka edustaa) jotain substanssia?

Voisi ehkä kuvitella, että perimmäisissä luonnon periaatteissa, joita emme ehkä lainkaan vielä tunne, olisi jokin ihmiselle tihkuessaan informaationa ilmenevä mukana.

Missä nämä perimmäiset periaatteet sitten sijaitsisivat? Oman veikkaukseni mukaan vakuumissa, jonka rakenne visualisoituu itselleni suunnattoman monimutkaiseksi (olen siis Hagen Kleinertin ajatusten kannattaja).

https://www.google.fi/#q=hagen+kleinert

Jotkut ajattelevat myös tietoisuudesta, että se olisi yksi näistä alkuperäisistä "luonnonelementeistä". Vaikka tietoisuuden olemuksesta on väitelty näilläkin keskustelupalstoilla tuhansien kommenttien puitteissa, se ei ole juuri lainkaan selvinnyt. Vaikka monet uskovatkin materian tiettyjen tilojen (hermotoimintojen) olevan identtisiä tietoisuuden kanssa, itselleni ja varmaan monelle muullekin ajatus tuntuu, mitä enemmän sitä ajattelee, suorastaan mahdottomalta. Lienenkö ollut oikeassa, kun olen väittänyt, että fysiikkatiede ei ole havainnut materian prosesseissa mitään merkkejä tietoisuudesta?

Kun aina pidin oppilailleni fysiikan tunnilla äänestyksen, onko tietoisuus heidän mielestään pelkkää fysiikkaa ja kemiaa, fysiikkaa ja kemiaa ja muutakin vai pelkästään muuta, keskimmäinen vaihtoehto aina voitti, mutta jotkut etevimmistä äänestivät kolmatta vaihtoehtoa.

Voivatko luonnon lait (toimintapertiaatteet) muuttua? Tämä on kiinnostava kysymys. Itsestäni tuntuu tällä hetkellä, että tuo jo Feynmaninkin johtoajatuksena ollut ja Arto Annilan soveltama Maupertuisin periaate, Least Action Principle, ei saattaisi muuttua muiden ehkä muuttuessakin.

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

Mattson: Fysiikan laeissa voidaan kuvitella ainakin kahdentyyppistä muutosta: 1) vähittäinen muutos esimerkiksi luonnonvakioissa, ja 2) hyppäykselliset muutokset, jotka tapahtuvat ehkä vain ääriolosuhteissa kuten alkuräjähdyksessä ja mustissa aukoissa.

 

Eikö tässä nyt sekoiteta kaksi asiaa. Fysiikan ”lait”, ovat ne niitä, jotka nyt tiedämme, tai jotain muuta, ovat käsittääkseni ne vapausasteet, jotka BB meille loi. Toinen asia on sitten, että kosmoksen fysiikka on (esim faasimuutoksissa ja symmetriarikoissa) pantu uusiksi kosmoksen kehittyessä (näiden ”lakien” mukaisesti). Täytyisi määritellä, mitä tarkoitat ”fysiikan laeilla”.

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

Mattson: Fysiikan kosmisessa kilpailussa ovat vahvoilla sellaiset lait, jotka mahdollistavat informaation tehokkaimman lisääntymisen

Tämä on totta tiettyyn pisteeseen saakka. Informaation lisääntyminen sotii kuitenkin termodynamiikan toista pääsääntöä vastaan, eli suljettujen systeemien entropian kasvua vastaan. Tietysti keskittymät keskittyvät (gravitaation vaikutuksesta) mutta vain aikansa. Mutta loppupeleissä ns. pimeä energia vetää kuitenkin voiton.

Jos suurimmatkin mustat aukot höyrystyvät n. 10^100 vuodessa niin jatkona on vain yksittäisten hiukkasten yhä kasvavat aallonpituudet. Kun tyypillisen hiukkasen aallonpituus ylittää senaikuisen horisontin, voidaan sanoa, että kosmos on kuollut (eikä gravitaatiolla ole asiaan mitään sanomista). Symbiooseihin ei yksinkertaisesti riitä potentiaalia. Mustien aukkojen kautta matkustelu ei oikein vakuuta.

Olisin muutenkin varovainen noiden mustien aukkojen suhteen:

http://profmattstrassler.com/2014/01/30/did-hawking-say-there-are-no-black-holes/

 

Informaatiokysymys on täälläkin vielä käsittääkseni avoin.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132
HuuHaata
Teppo Mattsson

Entä ihmistä älykkäämpi ja kehittyneempi tulevaisuuden laji?

 

Tai ehkä näin onkin jo tapahtunut? Tosin ei tietenkään ihmisen toimesta.

Hyvä pointti! Ajattelin maakeskeisesti, kun kirjoitin "tulevaisuuden" lajista.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132
Lentotaidoton

Mattson: Fysiikan laeissa voidaan kuvitella ainakin kahdentyyppistä muutosta: 1) vähittäinen muutos esimerkiksi luonnonvakioissa, ja 2) hyppäykselliset muutokset, jotka tapahtuvat ehkä vain ääriolosuhteissa kuten alkuräjähdyksessä ja mustissa aukoissa.

 

Eikö tässä nyt sekoiteta kaksi asiaa. Fysiikan ”lait”, ovat ne niitä, jotka nyt tiedämme, tai jotain muuta, ovat käsittääkseni ne vapausasteet, jotka BB meille loi. Toinen asia on sitten, että kosmoksen fysiikka on (esim faasimuutoksissa ja symmetriarikoissa) pantu uusiksi kosmoksen kehittyessä (näiden ”lakien” mukaisesti). Täytyisi määritellä, mitä tarkoitat ”fysiikan laeilla”.

Tarkoitan fysiikan laeilla nimenomaan perimmäisiä fysiikan lakeja, joiden ei mainitsemissasi faasimuutoksissa ajatella muuttuvan.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132
psv

Aina kun ajattelen informaatiota, koen, että se olisi vain ihmisen tai korkeintaan tietoisuuden omaavien eläinten käsite. "Elottomassa" luonnossa ei olisi informaatiota, siellä toimisivat pelkät luonnon omat "kylmät" lait. Olenkohan kokonaan eksyksissä?

Informaation voi ajatella liittyvän systeemin fysikaaliseen tilaan, olipa kyseessä sitten elollinen tai eloton systeemi.

psv
 

Lienenkö ollut oikeassa, kun olen väittänyt, että fysiikkatiede ei ole havainnut materian prosesseissa mitään merkkejä tietoisuudesta?

Voi olla, että tietoisuuden havaitseminen on mahdollista ainoastaan katsomalla systeemiä (ihmistä) vain sellaisella aika- ja paikkaskaalalla että siihen pystyy vain hyvin erityislaatuinen mittari, nimeltään aivot. Saatan kirjoittaa aiheesta joskus erillisen postauksen.

psv

Voivatko luonnon lait (toimintapertiaatteet) muuttua? Tämä on kiinnostava kysymys. Itsestäni tuntuu tällä hetkellä, että tuo jo Feynmaninkin johtoajatuksena ollut ja Arto Annilan soveltama Maupertuisin periaate, Least Action Principle, ei saattaisi muuttua muiden ehkä muuttuessakin.

Least action principle (vähimmän vaivan periaate) kuvaa klassisen fysiikan mukaista liikettä, eikä sellaisenaan selitä havaittuja kvantti-ilmiöitä.

fenoxi
Liittynyt12.12.2013
Viestejä201
Teppo Mattsson

Ehdotukset tulevien merkintöjen aiheiksi ovat muuten tervetulleita. Toteutuksessa voi toki aiheesta riippuen olla pitkäkin viive.

Syksy Räsänen kertoi blogissaan aika laajasti asioista, paljon jäi silti epäselväksi, ehkä siksikin kun ei kaikesta tiedetä vielä riittävästi.

Higgsin kentästä haluaisi varmasti moni tietää tarkemmin, mikä se loppujen lopuksi on tai voi olla.

Professori Strassler kertoo näin:

— and we don’t know whether the Higgs is an elementary field, as is the electric field, or a composite of more elementary fields, as is the proton field.

    What does elementary mean?

 — it means “not composite”. Can’t be broken apart into more elementary pieces. Or more precisely, it can’t be broken into parts using the technology we have now.

http://profmattstrassler.com/articles-and-posts/the-higgs-particle/the-higgs-faq-2-0/

"it can’t be broken into parts using the technology we have now"

Entä ihmistä älykkäämpi ja kehittyneempi tulevaisuuden laji?

Higgsin kentän arvo 246 GeV?

Jos kentän voi ainakin teoriassa hajottaa osiin, voisiko kyseessä olla jonkinlainen kondensaatti, jonka arvo on erittäin paljon suurempi kuin mitä laskelmat näyttävät.

Mitä syntyisi kentän hajotessa ja kuinka paljon?

Massiivisin neutronitähti koskaan löydetty: 3000 biljoonaa tonnia per kuutiometri.

Kuutiometrin tilavuus avaruutta (higgsin kenttää) aiheuttaa neutroneille (ja protoneille) 30 biljoonan tonnin massaenergialisän, jos higgsin osuus niiden massasta on 1%

Jos higgsin kentän energiasisältö on lähellä nollaa, kuinka tuhat litraa avaruutta voi tarttua aineeseen käsittämättömällä voimalla?

Eli merkintä, jossa teoreettisesti kerrottaisiin mikä higgsin kenttä on tai voi mahdollisesti olla olisi aika tervetullut.

SeppoKahva
Liittynyt3.2.2014
Viestejä2

Hieno avaus Teppo.

 

Näin isoista asioita kun puhutaan on kuitenkin parempi muistaa se, että vaikka fysiikan lakeja pidetäänkin hyvin objektiivisina nii todennäiköisesti ne ovat subjektiivisia (marssin miehet päätyvät eri lakeihin kun me).  ADS/CFT! ;)

 

No sitte seuraava kysymys kuuluukin että jos fysiikan lait voidaan esittää eri muodoissa, niin miksi me havaitaankin juurinkin nämä? Onko sattumaa vai johtuuko se "universumin" sen hetkisestä tilasta jolloin eliöt rupevat ympäristöään antureilla mittailemaan? Olisiko t<1s big bangista syntynyt eliö "mitannut" itselleen samat fysiikan lait kun me, jotka ovat syntyneeet t>5miljr.

 

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä241

Asia, joka askarruttaa mieltä ehkä eniten on hiukkasten syntyminen, kun esim. protonit törmäävät suurella nopeudella esim. CERNissä. Kaikki syntyvät hiukkasethan ovat vain joitakin tiettyjä hiukkasia tiettyine ominaisuuksineen (spin jne.) ?

Joidenkin teorioiden puitteissa voidaan joidenkin hiukkasten jotkut ominaisuudet "ennustaa", mutta miten "kylmä luonto" voi tietää, mitkä ominaisuudet (ainakin suurella tarkkuudella) pitää millekin syntyvälle hiukkaselle antaa ettei tulisi sekasikiöitä?

Piileekö tieto ominaisuuksista jossain vakuumin kätköissä, jossain hilassa tai vähän Higgsin vakuumin kaltaisessa varjostavassa systeemissä vaikka, jonka läpi kulkiessaan syntyvä hiukkanen tai sen kenttä sieppaa ominaisuutensa? Vai salliiko vakuumin rakenne vain määrätyt "pyörrehahmot"?

Tämän ajatuksen ympärille olenkin rakentanut suuren osan maailmankuvaani (mm. yhden tietoisuushypoteesini), mutta kestäisin kyllä sen romahtamisenkin. On niin paljon muutakin kiinnostavaa aineistoa.

Toinen mieleen tuleva mahdollisuus on, että kaikenlaisia hiukkasia syntyy, mutta suuri osa niistä menehtyy sopimattomina heti synnyttyään. Mutta mihin menisi niiden energia?

Kolmas mahdollisuus tietysti on, että fysiikkatiede on jo selittänyt kaiken tuon, mutta se ei ole sattunut silmiini. Ehkä törmäävien hiukkasten ominaisuudet vain jakautuvat syntyville hiukkasille tarvittaessa monistuen.

kahannin
Liittynyt6.3.2010
Viestejä3577

Luonto noudattaa tiettyä logiikkaa. Fysiikan lait ovat tämän logiikan seurausta. Ne on verifioitu  vuosisatojen aikana tehtyjen havaintojen perusteella. Ei niitä ole syytä lähteä vänkäämään muuksi kuin mitä ne ovat.

Maapallo on kiertänyt aurinkoa ja aurinko taas omaa painovoimakeskustaan linunradassa jo vuosimiljardeja. Tärkeä havainto tästä on se, että taivaankappaleiden kerran saama liikemomentti säilyy avaruuden tyhjiössä.

Alkuräjähdysteoriassa asiat olisivat toisin. Esim. ns. inflaatiokaudella avaruuden laajenemisnopeus olisi ollut monta kertaa valonnopeutta suurempaa. Sitten vauhti olisi hiipunut. Kuka jarrutti? Nyt se taas olisi elpynyt. Kuka kiihdyttää?

Tässä päättelyssä ei ole logiikkaa, joten katse kannattaa suunnata kokonaan toisaalle, kun etsitään parannattavia seikkoja. Matematiikka on luonnontieteissä hyvä renki, mutta huono isäntä. Tämä koskee erityisesti suhteellisuusteoriaa. Laskemalla pyritään päättelemään liikaa. Varsinkin, kun muistetaan, että näin ei ole tehty vielä yhden yhtäkään toistettavissa olevaa luonnontieteellistä havaintoa. Esim. Higgsin hiukkasia, on toistaiseksi oletettevasti löydetty yksi (1) kappale. Sen jälkeen on ollut hiljaisempaa. Tämä on ihme, jos kyseinen hiukkanen olisi universumin materian perushiukkasia. Toisaalta se ei ole mikään ihme, jos oletetaan, että kyseessä olisi ollut satunnainen artefakta, jonka vaatimia olosuhteita välttämättä ei enää koskaan muodostu, vaikka kokeita tehtäisiin maailman tappiin.

Mitä tulee universumien evoluutioon, niin pitää muistaa, että kyse on kuitenkin ns. kuolleesta aineesta. Ei bio-orgaanisesta aineesta. Kivi ei lisäänny edes partenogeneettisesti, eikä muista kärsimäänsä pahaa tai hyvää.

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä241

http://en.wikipedia.org/wiki/Interpretations_of_quantum_mechanics

Ovatko tarkimmat matemaattiset lait (esim. Schrödingerin yhtälö) identtiset perimmäisten lakien kanssa? Ovatko matemaattiset lait vain instrumentalistisia tai sinne päin, ei ainakaan todellisten tekijöiden tarkkoja kuvia? Kummallakin näkemyksellä on huippufyysikkoja kannattajanaan.

Ajatus, että "kylmä luonto" laskisi, esim. derivoisi, tuntuu oudolta. Toisaalta taas luonnossa voisi olla vielä tuntemattomia prosesseja, jotka kuvautuisivat tietoisuudessa derivointina. Äskettäin sitä paitsi tuli tiedeuutinen, jonka mukaan jotkut kasvit selvästi laskevat.

Mutta kasvi voikin merkeistä päätellen olla jonkin verran tietoinen olio, ei mikään "kylmä luonto".

http://phys.org/news/2011-10-gravity-physical.html

Täytyy olla jokin muu ratkaisu. Voisiko se olla vähitellen tarkentuva kuvaus perimmäisten lakien tekijöiden avaruudesta ihmiskunnan mahdollisten mielteiden avaruudelle?

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

psv: Joidenkin teorioiden puitteissa voidaan joidenkin hiukkasten jotkut ominaisuudet "ennustaa", mutta miten "kylmä luonto" voi tietää, mitkä ominaisuudet (ainakin suurella tarkkuudella) pitää millekin syntyvälle hiukkaselle antaa ettei tulisi sekasikiöitä?

 

Teorioissa hiukkasten ominaisuudet ”ennustetaan” säilymislaeista. Tässä hämää aina se, etteivät hiukkaset ole ”töhnää”, vaan kvanttikenttiä. ”Perushiukkanen” on kentän pienin mahdollinen pysyvä eksitaatio (siksi ne ovat kaikki identtisiä). Erotukseksi ns. ”virtuaalisista hiukkasista” (jotka eivät ole hiukkasia ollenkaan, vaan näitä ”sekasikiöitä” jotka itseasiassa ovat vain perturbatiivistä matematiikkaa).  The “virtual particle” i.e. Green function i.e. propagator satisfies an inhomogeneous linear differential equation, while the real particle satisfies the homogeneous version of the same equation.”

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

fenoxi: Jos higgsin kentän energiasisältö on lähellä nollaa, kuinka tuhat litraa avaruutta voi tarttua aineeseen käsittämättömällä voimalla?

 

Tästä oli fenoxin kanssa jo aiemmin puhetta. Vastaus on, että Higgsin kentällä ja gravitaatiolla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa.

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

psv: Ovatko tarkimmat matemaattiset lait (esim. Schrödingerin yhtälö) identtiset perimmäisten lakien kanssa? Ovatko matemaattiset lait vain instrumentalistisia tai sinne päin, ei ainakaan todellisten tekijöiden tarkkoja kuvia? Kummallakin näkemyksellä on huippufyysikkoja kannattajanaan.

 

Kun vain tietäisi ne ”perimmäiset lait”. KAIKKI fysiikka on aina ”sinnepäin”. Taas kun tietäisi ne ”todelliset tekijät”. Ei fysiikka jahtaa jotain epämääräistä ”viimeistä totuutta” (ei edes TOE), vaan tutkii sitä, mitä vastauksia luonto antaa teorioillemme/kokeillemme.

Isäntämies
Liittynyt4.12.2013
Viestejä177

Kyllä ne perustuu pitkälle luonnon lakeihin. 

Kukaan ei ole hyödytön:
Aina voi olla edes huonona esimerkkinä

HuuHaata
Liittynyt8.11.2012
Viestejä3645
Teppo Mattsson

Ehdotukset tulevien merkintöjen aiheiksi ovat muuten tervetulleita. Toteutuksessa voi toki aiheesta riippuen olla pitkäkin viive.

 

Ehdotus, mikäli osaat asiasta jotain sanoa: Missä muualla kuin kosmologiassa / hiukkasfysiikassa samantyyppinen pitkälleviety matemaattinen tarkastelu voisi olla hyödyllistä? Käyttävätkö muut tieteenalat jo teoreettisten fyysikoiden kovaa mallintamis / teorianrakenteluosaamista hyväkseen? Mitens yksityisellä puolella?

 

Toinen ehdotus: Kannattaa miettiä haluatko kirjoittaa, kuten yllä ehdotettu selventäviä postauksia paljon pohjatietämystä vaativista teoreettisen fysiikan malleista. Ongelmaksi muodostuu helposti, että tällöin lähinnä opettaa ja vääriä vastauksia ovat kaikki muut paitsi se yksi. Oma lukijakuntansa toki on silläkin.

fenoxi
Liittynyt12.12.2013
Viestejä201
HuuHaata

Kannattaa miettiä haluatko kirjoittaa, kuten yllä ehdotettu selventäviä postauksia paljon pohjatietämystä vaativista teoreettisen fysiikan malleista. Ongelmaksi muodostuu helposti, että tällöin lähinnä opettaa ja vääriä vastauksia ovat kaikki muut paitsi se yksi. Oma lukijakuntansa toki on silläkin.

Suurin osa keskustelijoista on vatvonut kaikkea tieteeseen liittyvää mm. täällä yli 10 vuoden aikana sen verran, ettei esimerkiksi tieteen kuvalehden aihetta vähän sivuava artikkeli riitä.

Ainakin Räsäsen teksteissä on linkkejä oleellisiin asioihin, ne jotka eivät vielä tiedä asiasta tarpeeksi, voivat tarvittaessa avata aiheesta lisäksi ketjun ja kysyä.

Alkeita opettelevat löytävät foorumista tuhansia ketjuja, joissa on kerrottu ainakin alkeet lähes joka asiasta.

Matematiikka kannattaa jättää ehkä silti pois, jos ei se asian esittämisen takia ole välttämätöntä.

Laajentaja
Liittynyt5.2.2014
Viestejä1

Moi Teppo.

Sopiiko keskusteluihin mukaan yksi joka ei usko laajenevan avaruuden olemassa oloon?

Sinä näyttäisit uskovan laajenevan avaruuden olemassa oloon?

Jos, niin voisitko kuvailla laajenevaa avaruutta?

Mihin laajenevan avaruuden laajeneminen perustuu?

Väitän että aineen ns. Lämpölaajeneminen perustuu siihen että aineen sisälle työntyy ulkoapäin liikettä tihentyminä / hiukkasina jotka voimistavat / lisäävät / nopeuttavat aineen sisäistä liikettä / painetta ja näin aine ns, lämpölaajenee.

Voiko laajenevan avaruuden laajenemista kuvailla?

Olen kuullut ettei aluksi ollut olemassa mitään, ei edes avaruutta ja sitten "yks kaks" oli jne. Ja ettei avaruus laajene ulos päin jo olemassa olevaan tilaan jne.

Vaan kun kyselee tarkemmin että mihin se avaruuden laajeneminen perustuu, niin ei oikeastaan saa mitään selkeää vastausta.

Syksy Räsänen totesi että avaruuden muutos perustuu siihen että se muuttuu ajassa, mutta mitä se muuttuu ajassa tarkoittaa?

Ilmeisesti avaruuden laajeneminen ei perustu liikkeeseen?

Mutta onko aikaa, jos ei ole liikettä

eli voiko muutosta ajassa tapahtua ilman liikettä?

Mihin sitä dynaamista avaruutta ylipäätään tarvitaan?

Eikä sen asian, josta kaikki pohjimmiltaan koostuu, muutos riitå?

Siis että olisi yhtä ja samaa asiaa jonka muutos perutusi liikkeeseen joka saa aikaan tiheydenvaihteluita aluettain avaruudessa joka ei muutu?

Minusta on todella kiehtovaa yrittää ymmärtää ihmisiä jotka uskovat laajenevan avaruuden olemassa oloon!

Miksi sinä uskot / oletat että avaruus laajenee?

jepajee
Liittynyt29.12.2009
Viestejä19806

Jos jokaisesta Savorisen työntymisestä lahjoitettaisiin kymppi lastensairaalalle, olisi meillä Suomessa yksi homeongelma vähemmän.

 “X is powerful. It kills. Mostly x's.”

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä241

Mistä fysiikan lait ovat peräisin? Vanhat fysiikan kehittäjät kuten Kepler, Galilei, Newton, Joule, Faraday ja Maxwell uskoivat työnsä olevan arvokasta niiden lakien selvittämistä, jotka luojajumala oli säätänyt luomansa luonnon laeiksi.

Vaikka Einstein ei hyväksynytkään kristinuskon jumaluutta eikä muitakaan vastaavia, hän oli äärimmäisen herkkä hengellisesti ja varmaan ajatteli myös luonnon lakien olevan olemukseltaan hengellisiä, spiritualistisia.

Mikä on se tekijä, joka tekee fyysikon Einsteinin tavoin spiritualistisesti herkäksi? Mahdollisesti suunnaton määrä rakenteeltaan poikkeavia astrosyyttejä ja muita gliasoluja hänen aivorakenteessaan

http://www.huffingtonpost.com/dr-douglas-fields/unusual-brain-cell-astroc_b_2810871.html

Walter Thirring, CERNin teoreettisen osaston johtajanakin toiminut itävaltalainen fyysikko, näkee myös luonnon lakien olevan jumalallista alkuperää. Thirring vetoaa muun muassa järjestelmän hienosäätöön

http://www.casinapioiv.va/content/dam/accademia/pdf/sv105/sv105-thirring.pdf

Esimerkiksi pienten hiukkasten törmätessä niiden täytyy ratkaista vaikeat differentiaaliyhtälöt hyvin nopeasti, 10 exp -17 sekunnissa. Ilman hienosäätöä BB puolestaan voi tapahtua 10 exp 60 kertaa, ennen kuin saadaan nykyisen kaltaista elämää tuottava universumi, Thirring toteaa.

Tieteellisen uransa ohessa hän kertoo pohtineensa asiaa viisikymmentä vuotta päätymättä muuhun kuin luonnon lakien jumalalliseen alkuperään

http://cerncourier.com/cws/article/cern/38307

Kiinnostava on myös kuusinkertaisen Nobel-ehdokkaan George Sudarshanin hinduperäinen visio luonnon spirituaalisesta olemuksesta. Sudarshanin mukaan korkeimman luovuuden hetkinä tieteellinen ja hengellinen taso ovat tulleet yhdeksi

https://www.google.fi/#q=george+sudarshan+spirituality+and+science+one&start=0

Oma vähäpätoinen kokemukseni myös viittaa samaan suuntaan. Opiskellessani intensiivisesti Weinbergin-Salamin teoriaa (tietoisuusteoriaani varten) koin voimakkaasti sekä Mozartin musiikissa että Raamatun teksteissä ilmenevän samoja piirteitä kuin mittakenttäteorioissa..

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

psv: Ilman hienosäätöä BB puolestaan voi tapahtua 10 exp 60 kertaa, ennen kuin saadaan nykyisen kaltaista elämää tuottava universumi, Thirring toteaa.

Kari Enqvist puolestaan toteaa: "Omega; Einsteinin yhtälöt kertovat, että jotta saisimme nyt havaitun arvon Omega = 1, Omegan alkuarvo sai poiketa ykkösestä vain tekijällä 10^60. Tämä haiskahtaa hienosäädöltä, ja sellaista fyysikot kavahtavat.”

Eli: Enqvist toteaa, että oman havaittavan kosmoksemme geometrian selittyminen laakeaksi (flat) on Standarditeorian inflaation ansiota. Muu todistelu ”haiskahtaisi” (teleologiselta hienosäädöltä).

Ja sitten Einstein. On paksua väittää Einsteiniä ” spiritualistisesti herkäksi”. Einstein itse on tämän todennut monta kertaa. Einstein oli henkinen muttei hengellinen. Häntä kiehtoi se, että luonnonlakeja pystyy yleensä ”tajuamaan” (kuitenkin lähinnä matematiikan kautta, jossa hän oli aluksi tumpelo, mutta opiskeli kovasti).

 

Teleologinen selitys on selitys, joka ei selitä mitään.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132
SeppoKahva

Hieno avaus Teppo.

 

Näin isoista asioita kun puhutaan on kuitenkin parempi muistaa se, että vaikka fysiikan lakeja pidetäänkin hyvin objektiivisina nii todennäiköisesti ne ovat subjektiivisia (marssin miehet päätyvät eri lakeihin kun me).  ADS/CFT! ;)

 

No sitte seuraava kysymys kuuluukin että jos fysiikan lait voidaan esittää eri muodoissa, niin miksi me havaitaankin juurinkin nämä? Onko sattumaa vai johtuuko se "universumin" sen hetkisestä tilasta jolloin eliöt rupevat ympäristöään antureilla mittailemaan? Olisiko t<1s big bangista syntynyt eliö "mitannut" itselleen samat fysiikan lait kun me, jotka ovat syntyneeet t>5miljr.

 

Itse ajattelen, että eri tähdillä asuvien lajien fysiikan teorioiden vertailu voisi antaa tietoa luonnon fysiikasta samaan tapaan kuin kulttuurienvälinen tutkimus antaa tietoa ihmisen psykologiasta.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132
Laajentaja
Moi Teppo. Sopiiko keskusteluihin mukaan yksi joka ei usko laajenevan avaruuden olemassa oloon? Sinä näyttäisit uskovan laajenevan avaruuden olemassa oloon? Jos, niin voisitko kuvailla laajenevaa avaruutta? Mihin laajenevan avaruuden laajeneminen perustuu? Väitän että aineen ns. Lämpölaajeneminen perustuu siihen että aineen sisälle työntyy ulkoapäin liikettä tihentyminä / hiukkasina jotka voimistavat / lisäävät / nopeuttavat aineen sisäistä liikettä / painetta ja näin aine ns, lämpölaajenee. Voiko laajenevan avaruuden laajenemista kuvailla? Olen kuullut ettei aluksi ollut olemassa mitään, ei edes avaruutta ja sitten "yks kaks" oli jne. Ja ettei avaruus laajene ulos päin jo olemassa olevaan tilaan jne. Vaan kun kyselee tarkemmin että mihin se avaruuden laajeneminen perustuu, niin ei oikeastaan saa mitään selkeää vastausta. Syksy Räsänen totesi että avaruuden muutos perustuu siihen että se muuttuu ajassa, mutta mitä se muuttuu ajassa tarkoittaa? Ilmeisesti avaruuden laajeneminen ei perustu liikkeeseen? Mutta onko aikaa, jos ei ole liikettä eli voiko muutosta ajassa tapahtua ilman liikettä? Mihin sitä dynaamista avaruutta ylipäätään tarvitaan? Eikä sen asian, josta kaikki pohjimmiltaan koostuu, muutos riitå? Siis että olisi yhtä ja samaa asiaa jonka muutos perutusi liikkeeseen joka saa aikaan tiheydenvaihteluita aluettain avaruudessa joka ei muutu? Minusta on todella kiehtovaa yrittää ymmärtää ihmisiä jotka uskovat laajenevan avaruuden olemassa oloon! Miksi sinä uskot / oletat että avaruus laajenee?

Avaruuden laajeneminen ilmenee havainnoissa esimerkiksi galakseista tulevan valon punasiirtymänä, eli aallonpituuden muutoksena. Eri havaitsijat saattavat kiistellä avaruuden laajenemisesta (koska avaruus itsessään ei ole absoluuttinen niin kuin suhteellisuusteoriasta tiedämme), mutta kiistat ratkeavat havaintosuureisiin keskittymällä (kuten filosofisilla kiistoilla on tapana).

 

On toki mahdollista, että perimmäisen Kaiken Teorian peruskäsitteistöön ei edes kuulu avaruus, vaan että se olisi karkeistuksessa emergoituva ilmiö hieman samaan tapaan kuin lämpötila.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132
psv

 

Mistä fysiikan lait ovat peräisin? Vanhat fysiikan kehittäjät kuten Kepler, Galilei, Newton, Joule, Faraday ja Maxwell uskoivat työnsä olevan arvokasta niiden lakien selvittämistä, jotka luojajumala oli säätänyt luomansa luonnon laeiksi.

Vaikka Einstein ei hyväksynytkään kristinuskon jumaluutta eikä muitakaan vastaavia, hän oli äärimmäisen herkkä hengellisesti ja varmaan ajatteli myös luonnon lakien olevan olemukseltaan hengellisiä, spiritualistisia.

Mikä on se tekijä, joka tekee fyysikon Einsteinin tavoin spiritualistisesti herkäksi? 

Fyysikoiden uskonnollisuus on psykologian näkökulmasta kiinnostava tutkimuskohde, mutta ei vaikuta heidän esittämien teorioiden sisältöön tai tieteelliseen arvoon, joka määräytyy empirian perusteella. Uskonnolliset termit kuuluvat narratiivisen identiteetin käsitteistöön. Tieteellisyys edellyttää käsitteiden operationalisointia.

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Narrative_identity

http://fi.wikipedia.org/wiki/Operationalisointi

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132
Lentotaidoton

Teleologinen selitys on selitys, joka ei selitä mitään.

Tässäkin suhteessa luonnonvalinta tarjoaa luonnollisen selityksen näennäisen hienosäädön dynaamiselle alkuperälle.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132

Kiitos kaikille palautteesta ja kannustuksesta! Yritän ehtiä vastata sellaisiin kysymyksiin, joista minulla voi olla jotain hyödyllistä sanottavaa. Osa kysymyksistä jää vastaamatta, mutta ne voivat silti poikia ideoita tuleviin postauksiin (joita on muuten odotettavissa pari kertaa kuukaudessa).

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä241
Lentotaidoton

psv: Ilman hienosäätöä BB puolestaan voi tapahtua 10 exp 60 kertaa, ennen kuin saadaan nykyisen kaltaista elämää tuottava universumi, Thirring toteaa.

Kari Enqvist puolestaan toteaa: "Omega; Einsteinin yhtälöt kertovat, että jotta saisimme nyt havaitun arvon Omega = 1, Omegan alkuarvo sai poiketa ykkösestä vain tekijällä 10^60. Tämä haiskahtaa hienosäädöltä, ja sellaista fyysikot kavahtavat.”

Eli: Enqvist toteaa, että oman havaittavan kosmoksemme geometrian selittyminen laakeaksi (flat) on Standarditeorian inflaation ansiota. Muu todistelu ”haiskahtaisi” (teleologiselta hienosäädöltä).

Ja sitten Einstein. On paksua väittää Einsteiniä ” spiritualistisesti herkäksi”. Einstein itse on tämän todennut monta kertaa. Einstein oli henkinen muttei hengellinen. Häntä kiehtoi se, että luonnonlakeja pystyy yleensä ”tajuamaan” (kuitenkin lähinnä matematiikan kautta, jossa hän oli aluksi tumpelo, mutta opiskeli kovasti).

 

Teleologinen selitys on selitys, joka ei selitä mitään.

Lienee pahasti sanottu, kun kirjoitin "spiritualistisesti herkäksi". Sanat ehkä herättävät joissakin vastustettavia merkityksiä. Tämä on hyvin ymmärrettävää. Haulla"Einstein spirituality" löytyy kuitenkin paljon aineistoa.

http://www.stephenjaygould.org/ctrl/quotes_einstein.html

Mielestäni on suorastaan todennäköistä (s.o. luultavaa), että Einsteinin aivojen liki ainutlaatuinen koostumus varsinkin gliasolujen osalta on vaikuttanut tähän.

 

Martyn
Liittynyt7.2.2014
Viestejä1

Informaation ja evoluution suhde

Tiede rajaa perusteettomasti tutkimusavaruutensa pääosin materialismiin. Sen mukaan aine
ja energia sekä informaatio syntyivät tyhjästä ilman syytä tai ulkopuolista toimijaa. Lisäksi joudutaan olettamaan luonnonlakien ja hienosäädetyn universumin sekä elävän solun ja geneettisen informaation kehittyminen epämääräisen sattuman avulla, sillä muut evoluutiotekijät (luonnonvalinta, mutaatio, rekombinaatio) pystyivät vaikuttamaan vasta elämän syntymisen jälkeen. Informaation synnyssä evoluutiotekijöillä ei ole merkitystä, koska niiden vaikutus mahdollistuu vasta aineellisen talletusalustan kautta. Lisäksi informaation käyttö edellyttää siihen liittyviä koodi- ja tulkintajärjestelmiä sekä niitä hyödyntävää toimintaympäristöä. Evoluutio ei myöskään pysty tuottamaan uutta informaatiota. Evoluutiotekijät eivät riitä silloittamaan elämän moniulotteisuutta, sillä mikroevoluutioon (lajien sisäinen) liittyvä kehitys ei tuota uusia lajeja eikä makroevoluutiosta (lajien välinen) ole näyttöä. Täten evolutionismin onkin turvauduttava toisenlaisiin lisämekanismeihin, joita ei vielä tunneta. Tällaisiksi toivotaan itseorganisoitumista (edellyttää informaatiota) sekä moniselitteistä emergenssiä (itsestään ilmaantumista), joiden avulla elottomiin aineksiin oletetaan kehittyneen systemaattisia rakenteita, prosesseja ja ominaisuuksia. Nykytieteen keskiössä oleva evolutionismi sisältääkin vahvan ennakko-oletuksen, jota ei voida todistaa oikeaksi. Sen juuret löytyvät jo Hinduismin periaatteissa, joita tuotiin läntiseen ajatteluun Pythagoraksen (582-506 eKr.) toimesta ja laajennettiin Panteismin kautta naturalistiseksi evoluutioksi antiikin filosofiaan. Evoluutioajattelu nousi sittemmin renessanssin myötä Darwinin (1859) muotoilemaksi kehitysopiksi, johon liitettiin biologinen selitysmalli yliluonnollisine ilmiöineen. Luonnon tapahtumat todistavat enemmänkin devoluutiosta (sukupuutto, rappeutuminen) kuin evoluutiosta.

Evolutionismissa ihminen pelkistetään materiaksi ja siten moraaliset lähtökohdat ja absoluuttiset arvot jäävät ilman kestävää perustaa. Tällöin unohdetaan taiteen, musiikin, tunteiden ja luovuuden merkitys sekä ihmisen tahdonvapaus, tietoisuus ja vastuu sekä mentaalinen vaikutusala (ajattelun, toiminnan ja kokemusten suhde). Älykkyys sekä ihmis- ja tietokäsitys jäävät täten ilman merkitystä. Naturalismin tutkimusavaruus rajoittuukin pääosin aineelliseen todellisuuteen ja luonnollisiin ilmiöihin kattaen ristiriitoineen vain noin 4 % maailman-kaikkeudesta. Täten naturalismi on tiedollisesti ja moraalisesti jälkijättöistä rationalismia johtaen valikoivaan arvoneutralismiin ja kasvaviin ongelmiin. Liiallisesti pelkistävän naturalismin piilotellessa metafyysisiä lähtökohtiaan ja evoluutiokriittisiä tutkimustuloksia, voi luonnontieteiden kokonaisvaltainen edistyminen hidastua. Kvanttimekaniikassa on kuitenkin orastamassa uusi paradigma, jonka mukaan informaatio on todellisuuden perusta.

Informaation rooli ja merkitys

Atomin rakenne ja materian kätketty järjestys ovat paljastaneet informaation keskeisen merkityksen. Lisäksi DNA -molekyylin rakenteen kuvaaminen tarjosi uskomattoman näkymän biologiseen informaatioon. Ihmisen geneettiseen perimään koodattu yksityiskohtainen elämän kehityskaari esittääkin vakavan kysymyksen moniulotteisen informaation alkuperästä. Evoluutiotekijät eivät pysty siihen vastaamaan. Lisäksi ihmisen aivot ja mieli nostavat esiin psyko-mentaalisen informaation sekä inhimillisen tietojenkäsittelyn ja älykkyyden mittavat haasteet.

Elämä ja informaatio ovat integroituneet syvällisesti toisiinsa. Informaatio onkin edellytys sekä rakenteellinen ja toiminnallinen perusta fysikaalisille olioille sekä biologiselle elämälle ja psyykkiselle toiminnalle. Informaation ensimmäinen ilmenemistaso on fysikaalis-materialistinen ja ilmaisukielenä (koodaustapa) on matematiikka ja logiikka, jolloin talletusalustana aineen ominaisuudet ja niihin liittyvä rakenne, prosessit ja muoto. Informaation toinen ilmenemistaso on biologinen kokonaisuus, jolloin ilmaisukielenä toimii deoksiriboosin neljä emästä (adeniini A, tymiini T, guaniini G ja sytosiini C) sekä niiden talletusalustana DNA -molekyylin geenit tulkintajärjestelmänään solun molekyyli-koneisto. Kolmas informaation ilmenemistaso on psyko-mentaalinen, jolloin talletusalustana ovat aivosolut ja tietoisuus (mieli, muisti). Koodausmenetelmänä arvellaan olevan sähkö-kemialliset signaalit, vaikkakaan itse koodia ei vielä tunneta. Informaatio jaetaan rakenteen, sisällön, ilmenemistavan, käytön ja merkityksen sekä ominaisuuksiensa mukaan eri ulottuvuuksiin. Luonteeltaan se voi olla havaittavaa, piilevää tai ’hiljaista’ (vaikeasti tavoitettavaa). Metatieto tarkoittaa rakennekuvauksia (apriorisuus, tietotyypit) ja talletusalustaa sekä koodausjärjestelmää, joita ilman ei informaation käsittely ole mahdollista. Datalla tarkoitetaan kvantitatiivista, määrän ja tilan kuvausta (vakiot ja muuttujat arvoineen ja ominaisuuksineen). Tietämys kuvaa kohdealueen tekijöitä ja niiden keskinäisiä suhteita (toimintamalli, prosessit ja aikatekijät, universaalius). Semanttinen tieto sisältää tarkoituksen ja merkityksen (ajatus, idea tai konsepti). Lisäksi voidaan selkeästi havaita psyko-mentaalisen tiedon olemus, jonka rakenne voi koostua mainituista informaation lajeista. Se sisältää myös psykologisia assosiaatiolinkkejä aiempiin muistoihin, joiden tunnistamisen avulla ihminen pystyy ennustamaan toimintaansa ja käsittelemään niihin liittyvää informaatiota. Nykyisen kognitiivisen neurotieteen tutkimusperusta olettaa evolutionistisesti, että aivot ~ mieli, koska aineeton tietoisuus ei mahdu nykyiseen naturalistiseen viitekehykseen. Lääketieteessä on kuitenkin tehty jo vuosikymmeniä empiiristä tutkimusta (NDE -tutkimus), jossa on saatu viitteitä tietoisuuden aineettomasta (psyko-mentaalisesta) luonteesta sekä tietoisuuden ja informaation hallintakyvystä.

Universumi koostuu lukuisista systemaattisesti integroituneista järjestelmistä. Niiden rakenne, tekijät, prosessit ja keskinäinen vaikutussuhde sekä hienosäädetyt vakiot sisältävät moniulotteista täsmennettyä informaatiota, jonka alkuperä edellyttää älykkyyttä. Ekologiset järjestelmät integroivat luonnonvarannot ja inhimillisen toiminnan sekä niiden uusiutumisen monitasoista informaatiota hyödyntäen. Ekosysteemin edellytyksenä onkin monimutkainen energeettinen järjestelmä, jonka systemaattinen rakenne muodostuu moniulotteista informaatiota sisältävistä ulkoisista energialähteistä, energian virtauksesta, funktionaalisten eliöryhmien verkostoista ja ravinnekierroista. Elämälle hienosäädettyä toimintaa kuvaavat hyvin myös vuorovaikutteiset ja monitasoiset sfäärit eli kehät (elo-, ilma-, vesi-, kivi- ja magneettikehät) puhumattakaan lukuisten alkuaineiden systemaattisista kiertoprosesseista (mm. hiili, typpi, happi). Edelleen, elämän mittava monimuotoisuus (biodiversiteetti) perustuu vastavuoroisiin ekologisiin palveluihin, joita lajit tarjoavat toisilleen kasvi- ja eläinkunnan laajamittaisessa ja systemaattisessa yhteistyössä. Onkin mielenkiintoista, että jopa kasvit tuottavat ja keräävät informaatiota ympäristöään monipuolisesti havainnoimalla jakaen ja hyödyntäen sitä vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Avaruudesta saapuvasta kohinasta ei sen sijaan ole vuosikymmenien aikanakaan löydetty informaatiota (SETI -hanke). Pystymme kuitenkin saamaan vähäisestä ja jopa muilta planeetoilta hankituista näytteistä monipuolista informaatiota.

Täten onkin hämmästyttävää, että maailmankaikkeuden systemaattisen ja erittäin moniulotteisen informaation sisältämä vakuuttavan selkeä viesti älykkäästä suunnittelijasta jää naturalismissa lähes huomiotta. Teistisesti ajatellen moniulotteisen informaation synty on perusteltavissa ja systemaattisesti kuvattavissa. Juutalais-kristillisen teismin viitekehyksessä informaation olemassaolo ja merkitys voidaan ennustaa, koska maailmankaikkeus luotiin Jumalan sanalla (sisältää informaatiota). Lisäksi on syytä painottaa juutalais-kristillisen teismin syvällistä vaikutusta tieteen vallankumoukseen (1500 -1700 jKr.), jolloin lukuisten tiedemiesten keskeisenä vaikuttimena oli Jumalan luomistyön tutkiminen kaikkine ilmiöineen. Sittemmin tiedekäsityksen institutionalisoituminen synnytti poliittisia, taloudellisia, teollisia ja teknologisia ja moraalisia intressejä sekä moninaista hyötytavoittelua, jotka ovat erittäin ajankohtaisia nykyäänkin. Kaikkiaan nykytieteen eetos onkin irrottautunut juuristaan ja kuva tieteestä neutraalina totuudentavoittelijana on kestämätön illuusio. Tätä ilmentää osaltaan yritys informaation pakkosovitus evolutionismin kestämättömään tarinaan.

Remonttimies
Liittynyt9.7.2008
Viestejä477

Mitä se musta-aukkojen valmistaminen edes merkitsee? Ei mitään mun mielestä. Supernovan jälkimaininkina syntyvä musta-aukko kun on paljon pienempi gravitaatio kuilu, kun sen tilalla ollut jättimäinen tähti oli. Näen asian toisin, kun saat niitä mustia aukkoja tehtyä, niin olet hassannut suunnattomat määrät materiaalia täysin käyttökelvottomaan muotoon.

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä241
Teppo Mattsson
psv

 

Mistä fysiikan lait ovat peräisin? Vanhat fysiikan kehittäjät kuten Kepler, Galilei, Newton, Joule, Faraday ja Maxwell uskoivat työnsä olevan arvokasta niiden lakien selvittämistä, jotka luojajumala oli säätänyt luomansa luonnon laeiksi.

Vaikka Einstein ei hyväksynytkään kristinuskon jumaluutta eikä muitakaan vastaavia, hän oli äärimmäisen herkkä hengellisesti ja varmaan ajatteli myös luonnon lakien olevan olemukseltaan hengellisiä, spiritualistisia.

Mikä on se tekijä, joka tekee fyysikon Einsteinin tavoin spiritualistisesti herkäksi? 

Fyysikoiden uskonnollisuus on psykologian näkökulmasta kiinnostava tutkimuskohde, mutta ei vaikuta heidän esittämien teorioiden sisältöön tai tieteelliseen arvoon, joka määräytyy empirian perusteella. Uskonnolliset termit kuuluvat narratiivisen identiteetin käsitteistöön. Tieteellisyys edellyttää käsitteiden operationalisointia.

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Narrative_identity

http://fi.wikipedia.org/wiki/Operationalisointi

Ultimate Reality And Meaning -filosofianjournaalissa joku (ilmeisesti tieteenfilosofi) kirjoitti äskettäin Faradayn juhlavuotena, että nykyfyysikoiden kannattaisi ottaa oppia Faradayn metodista. Mikä sitten olisi Faradayn metodissa niin merkittävää? Ilmeisesti kaikkea Faradayn tieteellistä aktiivisuutta motivoiva "visio", joka Faradaylla ilmeni jonkinlaisena uskon ja tieteen vuoropuheluna.

 http://www1.umn.edu/ships/religion/faraday.htm

Muistaakseni juuri Faradayn kuva oli ainoa kuva  Einsteinin työhuoneessa. Ehkä Einstein koki Faradayn läheiseksi juuri heille yhteisen syvällisen joskin hyvin erisisältöisen spiritualiteetin tähden

http://en.wikipedia.org/wiki/Religious_views_of_Albert_Einstein

Kumpikaan heistä ei kuitenkaan rikkonut operationalisoinnn säntöjä tehdessään tiedettä edistäviä tekojaan.

Tällaista olevaiseen syventymistä motivoivaa visiota yritin tarkoittaa, enkä suinkaan religionaalisten aasinsiltojen tai tarinoiden tuomista tutkimuksiin, mutta se jäi tosiaan sanomatta.

Operationaalisuus on tosi tärkeä jo yläkoulussa, jos teettää oppilaillaan kvantitatiivisia kokeita, joihin kuuluu laitteiston pystyttäminen, mittausten tekeminen ja mittaustulosten invarianssilakiin tai esim. energian kaavaan sijoittaminen tai graafisen esityksen tekeminen. Kvantitatiivisilla töillä on ilmeisesti juuri niiden operationaalisen luonteen vuoksi merkillinen taikavoima, joka innostuttaa niin tyttöjä kuin poikiakin. Valitettavasti virallisiin kursseihin kuuluu minimaalisesti kvantitatiivista ainesta.

Veikkaisin kyllä, että monella oikeallakin fyysikolla herää jonkinlainen "kosminen värinä" heidän edetessään operationaalisesti vaativassa ongelmakentässä. Juuri tämä tutkijasta toiseen erilainen tunne saattaa olla oleellinen ponnistuksiin voimaannuttava ja jatkamaan motivoiva tekijä 

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

Martyn ensimmäinen viesti näillä sivuilla oli kauhistuttava kopio suoraan jostain kreationistisivuilta. Puuttumatta siihen, että stoorissa ei ollut mitään tieteellistä, niin on kuitenkin puututtava valitettavan paksuihin ja typeriin väitteisiin moraalista.

Marty kopioi jostain (ei kiinnosta mistä): Evolutionismissa ihminen pelkistetään materiaksi ja siten moraaliset lähtökohdat ja absoluuttiset arvot jäävät ilman kestävää perustaa.Täten naturalismi on tiedollisesti ja moraalisesti jälkijättöistä rationalismia johtaen valikoivaan arvoneutralismiin ja kasvaviin ongelmiin. Liiallisesti pelkistävän naturalismin piilotellessa metafyysisiä lähtökohtiaan ja evoluutiokriittisiä tutkimustuloksia, voi luonnontieteiden kokonaisvaltainen edistyminen hidastua.

 

Olen uskonnoton. Moraaliset arvoni ovat kestävällä pohjalla. Tarkoittaa: en tarvitse teleologisia risuja tai porkkanoita eettisesti kestävään käyttäytymiseen. Katso vähän maailmaa ympärilläsi: menneiden ja nykyisten sotien (ja sorron) suurin yksittäinen syy on uskonto. Tiede on arvoneutraalia. Maailmankuvan voi rakentaa tiedolle tai uskonnon apriori-ilmoitukselle. Minulle luotettavan informaatiotien valinta on helppo.

Pohdiskeleva
Liittynyt27.2.2014
Viestejä273

Mistä fysiikan lait ovat peräisin?

Minulla on vahva tunne siitä etteivät fysiikan lait ole varsinaisesti mistään peräisin. ( Nykyisen fysikan lait ovat peräisin ihmisten pohdinnoista )

Ne voimat tai voima joka saa aikaan havaittavat asiat, on ehkä aina ollut olemassa.

ja miksi ei olisi?

Miten mitään uutta voisi syntyä tyhjästä?

Jos lähtee siitä että kaikki nyt olemassa oleva liike on aina ollut olemassa, muodossa tai toisessa, voisi yrittää selittää kaikki ilmiöt tämän ikuisen olemassa olleen liikkeen avulla.

Liikkuva kohde vaikuttaa toiseen liikkuvaan kohteeseen tai paremminkin molemmat liikkuvat kohteet vaikuttavat toisiinsa ja muuttavat toistensa liikkeen nopeutta ja / tai suuntaa.

ja koska konkreettisesti olemassa olevaa asiaa liikkuu joka suunnasta joka suuntaan, selittyy tiheydenvaihtelut aluettain pelkän liikkeen avulla.

Jos olettaa ettei liike voi saada aikaan vetävää voimaa, pitää vetävä voima hylätä?

Jos olettaa että liike on työntävää voimaa ja ei keksi mitään muuta voimaa liikkeelle, pitää yrittää selittää kaikki asiat työntävän voiman avulla?

Liike voi olla kohteen omaa liikettä suhteessa ympärillä oleviin liikkuviin kohteisiin tai sitten kohteen oma sisäistä liikettä / energiaa.

Ikuisessa ja äärettömässä avaruudessa on vain ikuisen ja äärettömän omaa sisäistä liikettä / painetta / työntävää voimaa.

Näkyvän maailmankaikkeuden oma sisäinen havaittava liike on työntävää voimaa joka saa kaiken näkyvässä maailmankaikkeudessa olevan hajaantumaan isommalle ja isommalle alueelle ikuiseen ja äärettömään avaruuteen!

Tuo laajeneminen kohdistuu työntävänä voimana näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella olevaan laajenevaan asiaan ja sitä kautta välillisesti äärettömän kauaksi?

Ehkäpä näkyvän maailmankaikkeuden konkreettisesti olemassa olevan asian laajeneminen / hajaantuminen isommalle ja isommalle alueelle yhdessä näkyvän maailmankaikkeuden ulkopuolella olevien laajenevien kohteiden kanssa kohdistaa äärimmäisen suuren paineen / työntävän voiman joihinkin kohteisiin joissa konkreettisesti olemassa oleva asia on äärimmäisen tiheäksi puristuneena?

Ehkäpä näkyvän maailmankaikkeuden nyt laajeneva asia ja vauhtiaan tietystä suunnasta tiettyyn suuntaan kiihdyttävä asia lopulta kohdistaa nyt kiihtyvän liikkeensä tuollaiseen äärimmäisen tiheään kohteeseen ja saa siitä pois päin työntyvän äärimmäisen tiheän liikkeen räjähtämään / laajenemaan isommalle ja isommalle alueelle, jolloin tuo laajeneminen kohdistaa oman laajenemisensa sen kohteen keskustaan jonne meissä nyt oleva asia lopulta työntyy äärimmäisellä nopeudella?

Tietysti vuorovaikutus tuon äärimmisen tiheän asian kanssa, hidastaa äärimmäisen nopean vauhdin ja saa meissä olevan asian pysähtymään tuon äärimmäisen tiheän kohteen keskustaan, jonne siis äärimmäinen paine kohdistuu, puristaen kaiken sinne ulkoapäin työntyneen asian taas äärimmäisen tiheäksi asiaksi?

vain jotta sinne myöhemmin työntyvä syrjäyttää / työntää sinne aikaisemmin työntyneen asian ja siellä äärimmäisen tiheäksi asiaksi puristuneen asian taas takaisin ikuiseen ikuisen asian kiertokulkuun, jolloin pois päin tuon äärimmäisen tiheän keskustasta työntyvä asia alkaa taas laajenemaan ja kohdistamaan oman laajenemisensa työntävänä voimana ympäristöönsä?

Anteeksi jos tämä viesti näyttää huomion kerjäämiseltä, mutta toisaalta, sellainenhan tämä viesti itse asiassa on? Mutta oikeuttaako se poistamaan minun kirjoitusoikeudet tiede.fi keskusteluihin?

.

Toivottavasti vain asiat / ajatukset riitelevät, ei ihmiset! :) Hyvää jatkoa kaikille! Minun kirjoitusoikeudet on taas poistettu, joten en voi ikävä kyllä jatkaa ajatusten vaihtoa. Miksi mode poistaa kirjoitusoikeudet, sitä en tiedä! Vapaa sana ei sikäli toteudu tiede.fi keskusteluissa! Joko hyväksyt nykyiset teoriat tai sitten sinut työnnetään täältä pois! Näin tää näyttäisi tällä hetkellä työntyvän tiede.fi keskusteluissa?

WSolsticeHOu
Liittynyt3.1.2016
Viestejä2429

"Laajenevan avaruuden tilalla voi myös kuvitella tilkkutäkin näköistä kumimattoa, jonka eriväriset läikät leviävät eri tavoin kun mattoa venytetään. Jättimäiseksi venyttyään maton pintaa hallitsee sen värinen kumi, joka venyy nopeimmin. Värin leviävyys määrää siis voittajan. Perimmäiset luonnonlait tuskin perustuvat sen paremmin kumimaton kuin avaruudenkaan venymiseen, mutta periaate on sama."

Periaate on täysin eri!

Kumimatto venyy / laajenee ulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen. Kumimaton erilliset rakenteet liikkuvat suhteessa toisiinsa AVARUUDESSA.

Avaruus nyt VAAN laajenee JOTENKIN JOTENKIN.

Siis jotenkin niin mitä kukaan ei osaa selittää.

Laajeneva avaruus ei sijaitse missään tilassa, kuten kumimatto, joten kyse on täysin erilaisesta laajenemisesta.

Ikuista kierrätystä. Mr. Nice Pressure

Seuraa 

Rajankäyntiä

Teppo Mattsson on kosmologiaan ja suhteellisuusteoriaan erikoistunut teoreettisen fysiikan tutkija, joka harrastaa matkailua tieteenalojen välisillä rajaseuduilla. Blogi on matkakertomus näiltä retkiltä.

Teemat

Blogiarkisto

Kategoriat