Varhaisen maailmankaikkeuden pienet epätasaisuudet ovat painovoimansa avulla kasvaneet galaksirakennelmiksi, joiden välissä olevat valtaisat tyhjät alueet hallitsevat nykyistä maailmankaikkeutta. Kuvassa aika etenee vasemmalta (alkuräjähdys) oikealle (nykyhetki). NASA/WMAP Science Team.

Maailmankaikkeuden epätasainen laajeneminen tarjoaa luonnollisen selityksen kosmologisille havainnoille ilman pimeää energiaa.

Vuodesta 1998 kosmologiassa on kohistu supernovahavainnoista, jotka viittaavat avaruuden laajenemisen kiihtyneen maailmankaikkeuden historian jälkimmäisen puoliskon aikana. Itse laajeneminen havaittiin jo 1920-luvulla, mutta sen kiihtyminen yllätti tutkijat: supernovaprojektien tavoite oli mitata tunnetusta vetovoimasta ennustettu laajenemisen hidastuminen. Supernovahavainnoista myönnettiin fysiikan Nobel vuonna 2011, ja ne ovat saaneet lisätukea mm. galaksien jakauman sekä kosmisen mikroaaltotaustan tutkimuksista.

Laajasti omaksutussa kosmologian standardimallissa kiihtymisen aiheuttaa tuntematon pimeä energia, jota tarvitaan noin 70% maailmankaikkeuden energiasta havaintojen selittämiseksi. Oletetulla pimeällä energialla on suuri negatiivinen paine, jonka hylkivä painovoimavaikutus kiihdyttää avaruuden laajenemista.

Pimeän energian ohella standardimalli olettaa, että kosmologisista kohteista (kuten supernovista) havaitsemamme valo on kulkenut halki (paikan suhteen) tasaisesti laajenevan avaruuden. Maailmankaikkeudessa havaituista suurista epätasaisuuksista johtuen olen pitänyt tätä oletusta erittäin kyseenalaisena koko sen yli kymmenen vuoden aikana, jonka olen graduntekijästä lähtien kosmologian parissa viettänyt. Yli 90 vuotta sitten keksittyyn Friedmannin ratkaisuun perustuva standardimalli vain olettaa vaikeiden laskujen yksinkertaistamiseksi, että havaittujen epätasaisuuksien vaikutus valoon keskiarvostuu kosmisilla etäisyyksillä pois. Pimeän energian tarve riippuu siis siitä, kumoutuuko vai kasaantuuko kosmologisten epätasaisuuksien vaikutus havaintoihin.

Itse pidän kosmologisten epätasaisuuksien kasaantuvaa vaikutusta uskottavimpana selityksenä havaitulle kiihtyvyydelle. Esitän seuraavaksi yksinkertaistetun tulkintani siitä, kuinka epätasaisuudet voivat selittää kiihtyvyyshavainnot ilman pimeää energiaa. Aloitan epätasaisuuksien tunnetusta kehityshistoriasta.

Epätasaisuuksien kasvu. Joka suunnasta lähes samanlaisena saapuvan kosmisen taustasäteilyn perusteella voidaan päätellä, että varhaisessa maailmankaikkeudessa aine oli lähes tasaisesti jakautuneena. Nykymaailmankaikkeudessa aine on puolestaan tiivistyneenä galaksirakennelmiksi, joiden välinen avaruus on äärimmäisen tyhjää. Varhaisten hetkien aavistuksen tiheämmät alueet ovat maailmankaikkeuden historian saatossa vetäneet painovoimallaan puoleensa ympäröivän aineen, josta on lopulta muodostunut nykyiset galaksirakennelmat (ja ohessa meidät).

Epätasainen laajeneminen. Paikallisen vetovoiman johdosta tiheät alueet laajenevat keskimääräistä hitaammin, tyhjemmät alueet vastaavasti nopeammin. Suhteellisuusteoria ennustaa tyhjien alueiden laajenevan 50% keskitiheyksisiä alueita nopeammin (kun laajenemisnopeuden mittana käytetään Hubblen parametria yksiköissä aika alkuräjähdyksestä). 

Havaitsemme valoa menneisyydestä. Kiihtyvyydestä kertovat havaintomme perustuvat kosmologisista kohteista saapuvan valon (eli sähkömagneettisen säteilyn) havaitsemiseen. Valonnopeuden rajallisuudesta johtuen havainnot kertovat maailmankaikkeuden menneisyydestä. Varhaisessa maailmankaikkeudessa lähes tasaisesti jakautunut aine kasautuu ajan myötä galaksirakennelmiksi, joten havaitsemamme valon kulkureitti on tullut maailmankaikkeuden historian saatossa yhä tyhjemmäksi. Koska havaittavan valon kulkureitille osuvat alueet laajenevat suhteessa sitä nopeammin mitä tyhjemmiksi ne tulevat, laajenemisnopeus voi kiihtyä pitkin maailmankaikkeuden kehityshistorian halkovaa näkösädettämme ilman pimeän energian aiheuttamaa avaruuden kiihtyvää laajenemista.

Yhdistämällä yllä kuvatut ominaisuudet päädyin vuonna 2007 esittämään mallin, jossa laajeneminen on kiihtynyt 50% pitkin menneisyyteen suuntautunutta näkösädettämme. Tämä yksinkertainen epätasaisuuksien kosmologinen malli sopii supernovahavaintoihin ja muuhun kiihtyvää laajenemista tukevaan aineistoon yhtä hyvin kuin pimeän energian standardimalli. Epätasaisuuksia puoltaa kuitenkin ainakin seuraavat neljä argumenttia:

1. Havaitun kiihtyvyyden aiheutuminen epätasaisuuksien kehittymisestä selittää luonnollisesti näiden kahden ilmiön välisen ajallisen yhteyden. Standardimallissa yhteys ilmenee selittämättömänä yhteensattumana: miksi pimeä energia alkaa kiihdyttää laajenemista juuri silloin, kun epätasaisuudet alkavat hallita maailmankaikkeutta?

2. Laajenemisnopeus on havaintojen mukaan kasvanut noin 50%, mikä vastaa epätasaisen laajenemisen mallin ennustetta. Standardimalli ei anna erityistä ennustetta kiihtyvyyden määrälle, vaan pimeän energian tiheys joudutaan hienosäätämään tuottamaan havaittu kiihtyvyys.

3. Kvanttifysiikan näkökulmasta pimeä energia vaikuttaa erityisen mystiseltä: pimeä energia ilmaantuu lämpötilassa -269 celsiusastetta, vaikka sillä pitäisi olla käytettävissä valtava lämpötilaikkuna varhaisen maailmankaikkeuden +100000000000000000000000000000000 celsiusasteesta nykymaailmankaikkeuden -270 celsiusasteeseen. Vaikuttaa käsittämättömältä sattumalta, että pimeä energia olisi ilmaantunut juuri viimeisen asteen aikana.

4. Havaitun kiihtyvyyden selitys laajenemisen epätasaisuuksilla perustuu tunnettuun painovoimateoriaan, eikä oleta tuntematonta fysiikkaa, ja on siten Occamin partaveitsen nojalla uskottavampi ratkaisu. Mallin yksinkertaisena ideana on vain huomioida (standardimallin laiminlyömien) tunnettujen kosmologisten epätasaisuuksien vaikutus havaintoihin. 

Hiljattaisen julkaisumme perusteella galaksien liikkeessä havaittu tuntematon pimeä virtaus ja kosmisessa mikroaaltotaustassa (mm. Planck-satelliitin havaitsemat) yllättävät poikkeamat standardimallista voisivat myös selittyä epätasaisen laajenemisen avulla. Yhteistyökumppanini David Wiltshire esittelee tutkimustamme New Scientist -lehden uusimman numeron kansijutussa (luettavissa esim. Helsingin kaupunginkirjastossa).

Virkauraa havittelevan tutkijan ja tiedeyhteisön sosiologian näkökulmasta standardimallin ja pimeän energian tutkimus on monin verroin houkuttelevampaa kuin epätasaisen laajenemisen tutkimus, koska 1) epätasaisesti laajenevat mallit ovat laskennallisesti erittäin vaativia, ja samalla vaivalla saa tuotettua useampia standardimalliin perustuvia julkaisuja, ja 2) tuntemattomasta fysiikasta kertova pimeä energia on halutumpi ratkaisu kuin sotkuiset ja tylsät epätasaisuudet.

Yhteenvetona voidaan todeta, että rankasti yksinkertaistavaan 90-vuotiaaseen ratkaisuvanhukseen perustuva standardikosmologia kaipaa korvaajakseen realistista mallia havaitusta epätasaisesti laajenevasta maailmankaikkeudestamme. Standardimallin puitteissa ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä pimeän energian olemassaolosta.

Kommentit (84)

MartInTown
Liittynyt1.7.2014
Viestejä1

Oon kelannu et meidän tuntemassa "maailmankaikkeudessa" vallitsee joku tietynlainen "alipaine" jonkun suuremman suhteen joka saa aikaan liikettä.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25061

Selvennätkö vielä tuota epätasaisuuden määritelmää, tarkoitako että tyhjiö / "aika-avaruus" olisi epätasainen? Miten sen oletettua epätasaisuutta voisi mitata?

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132
jussipussi

Selvennätkö vielä tuota epätasaisuuden määritelmää, tarkoitako että tyhjiö / "aika-avaruus" olisi epätasainen? Miten sen oletettua epätasaisuutta voisi mitata?

Epätasaisuutta on sekä aineessa, että aika-avaruuden geometriassa. Yleisen suhteellisuusteorian Einsteinin yhtälö G = T yhdistää geometrian (G) ja aineen (T), joten aika-avaruuden epätasaisuutta voidaan mitata havaitsemalla aineen epätasaisuuksia.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25061
Teppo Mattsson
jussipussi

Selvennätkö vielä tuota epätasaisuuden määritelmää, tarkoitako että tyhjiö / "aika-avaruus" olisi epätasainen? Miten sen oletettua epätasaisuutta voisi mitata?

Epätasaisuutta on sekä aineessa, että aika-avaruuden geometriassa. Yleisen suhteellisuusteorian Einsteinin yhtälö G = T yhdistää geometrian (G) ja aineen (T), joten aika-avaruuden epätasaisuutta voidaan mitata havaitsemalla aineen epätasaisuuksia.

"Bear with me"..

Hieman vielä täällä hakusessa; eihän kosmoksen laajeneminen "näy" materiassa/aineessa?

Éikö tämä oletettu laajeneminen ole vain "tyhjiön laajenemista"?

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132
jussipussi
Teppo Mattsson
jussipussi

Selvennätkö vielä tuota epätasaisuuden määritelmää, tarkoitako että tyhjiö / "aika-avaruus" olisi epätasainen? Miten sen oletettua epätasaisuutta voisi mitata?

Epätasaisuutta on sekä aineessa, että aika-avaruuden geometriassa. Yleisen suhteellisuusteorian Einsteinin yhtälö G = T yhdistää geometrian (G) ja aineen (T), joten aika-avaruuden epätasaisuutta voidaan mitata havaitsemalla aineen epätasaisuuksia.

"Bear with me"..

Hieman vielä täällä hakusessa; eihän kosmoksen laajeneminen "näy" materiassa/aineessa?

Éikö tämä oletettu laajeneminen ole vain "tyhjiön laajenemista"?

 

Laajeneminen näkyy aineesta meille saapuvan valon aallonpituuden kasvuna eli punasiirtymänä.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25061
Teppo Mattsson
jussipussi
Teppo Mattsson
jussipussi

Selvennätkö vielä tuota epätasaisuuden määritelmää, tarkoitako että tyhjiö / "aika-avaruus" olisi epätasainen? Miten sen oletettua epätasaisuutta voisi mitata?

Epätasaisuutta on sekä aineessa, että aika-avaruuden geometriassa. Yleisen suhteellisuusteorian Einsteinin yhtälö G = T yhdistää geometrian (G) ja aineen (T), joten aika-avaruuden epätasaisuutta voidaan mitata havaitsemalla aineen epätasaisuuksia.

"Bear with me"..

Hieman vielä täällä hakusessa; eihän kosmoksen laajeneminen "näy" materiassa/aineessa?

Éikö tämä oletettu laajeneminen ole vain "tyhjiön laajenemista"?

 

Laajeneminen näkyy aineesta meille saapuvan valon aallonpituuden kasvuna eli punasiirtymänä.

Esimerkkinä; miten mittaammalla havainnoit "kahden eri alueen tyhjiön" välisen oletetun epätasaisuuden?

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132
jussipussi
Teppo Mattsson
jussipussi
Teppo Mattsson
jussipussi

Selvennätkö vielä tuota epätasaisuuden määritelmää, tarkoitako että tyhjiö / "aika-avaruus" olisi epätasainen? Miten sen oletettua epätasaisuutta voisi mitata?

Epätasaisuutta on sekä aineessa, että aika-avaruuden geometriassa. Yleisen suhteellisuusteorian Einsteinin yhtälö G = T yhdistää geometrian (G) ja aineen (T), joten aika-avaruuden epätasaisuutta voidaan mitata havaitsemalla aineen epätasaisuuksia.

"Bear with me"..

Hieman vielä täällä hakusessa; eihän kosmoksen laajeneminen "näy" materiassa/aineessa?

Éikö tämä oletettu laajeneminen ole vain "tyhjiön laajenemista"?

 

Laajeneminen näkyy aineesta meille saapuvan valon aallonpituuden kasvuna eli punasiirtymänä.

Esimerkkinä; miten mittaammalla havainnoit "kahden eri alueen tyhjiön" välisen oletetun epätasaisuuden?

Jos kahden eri (lähes) tyhjän alueen takana on ns. standardikynttilä (tyypin Ia supernova), saadaan niiden (erilaisista) punasiirtymistä tietoa alueiden (erilaisista) laajenemisnopeuksista. Mittausvirheiden ym. epävarmuuksien vuoksi kohteita on oltava käytännössä paljon, jolloin havaintoaineisto käsitellään tilastollisesti.

Puuhevonen
Liittynyt9.1.2011
Viestejä5275

Jos haluaa viedä asiaa eteenpäin, niin kannattaa ehkä kiinnittää huomiota retoriikkaan. Ylimielinen sosiologinen pohdinta, miksi muut suhtautuvat nuivasti omaan lemmikkiteoriaan ei välttämättä ole paras metodi asian eteenpäin viemiseksi. 

Itse näen lähinnä kosmologian standardimallin ongelmallisena itsessään ja kiihtyvän laajenemisen selittäminen on ongelmista vähäisin. Tämän vuoksi haluaisin heittää koko kosmologian standardimallin roskakoriin, eikä epätasaisen laajenemisen malli tuo aitoa parannusta sen suhteen.

Siihen mistä suunnasta pitäisi lähteä etsimään ratkaisua, voidaan lähteä etsimään vihjeitä käytetystä tieteen metodista. Näet, aurinkokunnassa tehtyihin havaintoihin perustuvaa gravitaatioteoriaa ei tulisi voida yleistää galaktiseen tai kosmiseen mittakaavaan. Vaan meidän pitää empiirisesti selvittää kuinka gravitaatio käyttäytyy suurilla etäisyyksillä. Esimerkiksi pimeä aine on selkeä esimerkki siitä, ettei meillä ole positiivista empiiristä evidenssiä siitä kuinka gravitaatioteoriaa voidaa soveltaa kosmisessa mittakaavassa.

Tämä on siis empiirisen tieteenmetodin mukainen argumentti kosmologian standardimallia vastaan.

Oma spekulatiivinen arvaukseni kosmologiasta on että maailmankaikkeus on suuressa mittakaavassa paitsi isotrooppinen, niin se on myös gravitaation suhteen tasapainossa, joten maailmankaikkeuden energiatiheydellä ei ole vaikutusta sen laajenemiseen. Tämän vuoksi siis näemme maailmankaikkeuden nettokaareutumisen nollana. 

 

 

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Vierailija

Kahden galaksin törmätessä suurin osa niiden massasta jatkoi suoraan toistensa läpi vaikka valoa lähettävä materia jäi törmäyskohtaan. Pimeä aine vuorovaikuttaa (ehkä lähes) pelkästään painovimalla ja siksi jatkaa suoraan. Tämä havaittiin massan tuottamasta painovoimalinssistä.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25061
Teppo Mattsson

Jos kahden eri (lähes) tyhjän alueen takana on ns. standardikynttilä (tyypin Ia supernova), saadaan niiden (erilaisista) punasiirtymistä tietoa alueiden (erilaisista) laajenemisnopeuksista. Mittausvirheiden ym. epävarmuuksien vuoksi kohteita on oltava käytännössä paljon, jolloin havaintoaineisto käsitellään tilastollisesti.

OK, onko tällaisia mittauksia tehty ja niistä tilastollisia analyysejä? Tulee ensimmäisenä mieleen että ovatko oletetut epätasaisuudet suurempia kuin saavutettavat mittatarkkuudet?

Muistaakseni mittauksia/tuloksia on saatu aika-avaruuden tasaisuudesta kvantittumisen suhteen ja kvantittumisen oletettua rajaa on pitänyt "hilata yhä pienemmäksi" koska aika-avaruuden kvantittumista ko mittaustarkkuuksilla ei ole havaittu? 

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132
jussipussi
jussipussi
Teppo Mattsson

Jos kahden eri (lähes) tyhjän alueen takana on ns. standardikynttilä (tyypin Ia supernova), saadaan niiden (erilaisista) punasiirtymistä tietoa alueiden (erilaisista) laajenemisnopeuksista. Mittausvirheiden ym. epävarmuuksien vuoksi kohteita on oltava käytännössä paljon, jolloin havaintoaineisto käsitellään tilastollisesti.

OK, onko tällaisia mittauksia tehty ja niistä tilastollisia analyysejä? Tulee ensimmäisenä mieleen että ovatko oletetut epätasaisuudet suurempia kuin saavutettavat mittatarkkuudet?

Muistaakseni mittauksia/tuloksia on saatu aika-avaruuden tasaisuudesta kvantittumisen suhteen ja kvantittumisen oletettua rajaa on pitänyt "hilata yhä pienemmäksi" koska aika-avaruuden kvantittumista ko mittaustarkkuuksilla ei ole havaittu? 

 

Punasiirtymiä ja niiden yhteyttä (epätasaiseen) laajenemiseen on analysoitu lukuisissa tutkimuksissa, myös omissani (kuten niissä jotka linkitin tekstiini). Ongelmana on havaintojen monitulkintaisuus: useampi vaihtoehtoinen malli voi sopia samaan havaintoaineistoon. Esimerkiksi supernovahavainnot voidaan selittää joko pimeällä energialla standardimallissa tai laajenemisnopeuden epätasaisuuksilla vaihtoehtoisessa mallissa.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25061
Teppo Mattsson

Punasiirtymiä ja niiden yhteyttä (epätasaiseen) laajenemiseen on analysoitu lukuisissa tutkimuksissa, myös omissani (kuten niissä jotka linkitin tekstiini). Ongelmana on havaintojen monitulkintaisuus: useampi vaihtoehtoinen malli voi sopia samaan havaintoaineistoon. Esimerkiksi supernovahavainnot voidaan selittää joko pimeällä energialla standardimallissa tai laajenemisnopeuden epätasaisuuksilla vaihtoehtoisessa mallissa.

Miten näet, mikä löydös / mittaus kallistaisi vaa an epätaisen laajenemiseen voitoksi pimeästä energiasta eli poistaisi monitulkintaisuuden?

mijuss
Liittynyt6.5.2011
Viestejä29

CMB:stä on mitattu (epäsuorasti) pimeän energian osuus mailmankaikkeuden energiasta. Jotta mailmankaikkeuden energiatiheys olisi tasainen (flat universe) pitää baryonisen aineen ja pimeän aineen lisäksi olla jotain muuta energiaa. "Standardimallissa" pimeä energia sopii tuohon kohtaan hyvin. Miten epätasaisen laajenemisen malli selittää CMB:een ominaisuudet, geometrisesti tasaisen universumin ilman pimeää energiaa?

käyttäjä-4420
Liittynyt2.7.2014
Viestejä1

Siitä riippumatta, mikä aikanaan tulee olemaan lopputulos, tässä nähdäkseni ilmennetään sellaista ajattelua mitä tieteen tekemisessä tarvitaankin. Rohkeasti kyseenalaistetaan "suosituinta" teoriaa ja etsitään vaihtoehtoista ratkaisua.

ykskivi
Liittynyt27.3.2006
Viestejä1940

Olen jo pitkään miettinyt, mikä fysiikka gravitaatiossa toimisi niin, että se hidastaisi laajenemista. Jonkin mun muotoisessa avaruudessa kuin laakeassa näin olisi, mutta laakeassa ja rajattomassa avaruudessa gravitaatio ei mielestäni millään tavalla vedä avaruutta kokoon eikä siis myöskään hidasta sen laajenemista.

Jos otetaan mikä tahansa avaruuden piste, (laakeassa rajattomassa avaruudessa) muun universumin siihen gravitaation kautta aiheuttama vetovoimavaikutus on keskimäärin nolla. Toisin sanoen jos pisteen yhdellä puolella on tietty muun universumin aiheuttama vetovoima, on toisella puolella vastaava vetotoima, joka vetää sitä toiseen suuntaan. Ts. niiden nettovaikutus ei millään tavalla vedä avarutta kokoon, hidasta avaruuden laajenemista tai aiheuta sen supistumista.

Asia olisi toinen, jos avaruudella olisi rajat tai jos se ei olisi laakea. Rajallisessa avaruudessa ajatus on helppo muodostaa; gravitaatio vetäisi avaruuden kasaan. Neliulotteisen pallon avaruus on vähän hankalampi hahmottaa, mutta siinä tosiaan kävisi niin, että gravitaatio vetäisi neliulotteista palloa ja siis myös sen kolmiulotteista avaruuspintaa kasaan ja siten myös hidastaisi laajenemista. Itsea asiassa hidastusvaikutus taitaisi tällöin olla universumin iän kasvaessa vähenevä, samalla kun sen kolmiulotteinen pinta lähestyy muodoltaan laakeaa.

Mutta laakeassa rajattomasa avaruudessa vaikutus on nolla. Gravitaatio ei vedä avaruutta tälaisessa tapauksessa kasaan millään tavalla. Ymmärtääkseni mitausten mukaan avaruutemme on nimenomaan laakea.

Olisin kiinnostunut tietämään millaisia kaavoja ja niiden takana olevaa fysiikka on käytetty gravitaation ajatellun hidastusvaikutuksen laskennassa. Tästä ei vain tunnu löytyvän mitään tietoa.

 

Asiaa voi miettiä kuminauhavertauksella, jossa kolmiulotteinen avaruus kuvataan yksiulotteisena kuminauhana. Merkitään kuminauhaan tasavälein mittamerkit. Venytetään kuminauhaa. Päästetään irti. Ajatusmalli on hyvin helppo käsittää jos kuminauha on ympyrän muotoinen tai jos siinä on päät. Tällöinhän se vetäytyy kasaan.

Mutta mitä tapahtuukaan, jos kuvittelemamme kuminauha onkin päättymätön? Ensimmäinen ajatus olisi että kasaanhan se menisi. Mutta olisiko tosiaan näin? Mihinkäs suuntaan sitten se meidän kohdalla oleva merkki liikkuisi? Liikkuisiko se oikealla olevan merkin suuntaan vai vasemmalla olevan suuntaan? Eihän se voisi liikkua kumpaankaan suuntaan, kuten eivät ne äärettömät muutkaan merkit. Tällaisessa tapauksessa kuminauhan vetovoima *ei* siis vedä tätä yksiulotteista avaruutta kasaan. Eikä vedä meidän avarauutemme gravitaatiokaan, jos universumimme on laakea.

Hmm... mutta mihinkäs suuntaan tuo kuminauha sitten venyy tämän avaruutemme laajetessa..

To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility. - John Stuart Mill -

ykskivi
Liittynyt27.3.2006
Viestejä1940

Vielä selvennyksenä tuohon kuminauhavertaukseen: Ajatusta helpottaa myös jos 'numeroimme' merkit esimerkiksi siten että meidän kohdalla oleva merkki on 0, siitä oikealle 1,2,3 jne ja vasemmalle -1,-2 jne.

Nyt voimme ajatella että meidän kohdalla oleva merkki nolla vetää merkkiä 1 kuminauhan välityksellä meihin päin, joka siis vetäisi avaruutta kasaan. Mutta tällöin meiltä jää huomioimatta, että merkin yksi takana on merkki 2, joka vetää sitä vastakkaiseen suuntaan ja samalla voimalla. Ja näitähän jatkuu loputtomiin, jos kyse on suorasta ja päättymättömästä kuminauhasta (= laakea ja rajaton avaruus). Eli kuminauhan aiheuttama vetovoima ei loppujen lopuksi vedä merkkejä toisiaan kohden millään tavalla. Lopputuloksena on se, että tämä kuminauha-avaruus ei todellakaan vetäydy kasaan. (mutta jos siinä on mutkia, niin se vetää ne suoriksi...)

To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility. - John Stuart Mill -

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

Ykskivi: Olen jo pitkään miettinyt, mikä fysiikka gravitaatiossa toimisi niin, että se hidastaisi laajenemista. Jonkin mun muotoisessa avaruudessa kuin laakeassa näin olisi, mutta laakeassa ja rajattomassa avaruudessa gravitaatio ei mielestäni millään tavalla vedä avaruutta kokoon eikä siis myöskään hidasta sen laajenemista.

Mutta laakeassa rajattomasa avaruudessa vaikutus on nolla. Gravitaatio ei vedä avaruutta tälaisessa tapauksessa kasaan millään tavalla. Ymmärtääkseni mitausten mukaan avaruutemme on nimenomaan laakea.

Avaruutemme (siis nyt puhumme havaittavissa olevasta avaruudestamme) kokonaisuutena on laakea (flat). Mutta paikallisesti se on kuin reikäjuustoa. Siis gravitaation käyristämiä kuoppia täynnänsä (tähdet, galaksit, galaksiryhmät ja vieläkin suuremmat ”attraktorit”). Me mittaamme avaruuden laajenemista sillä, miten ja millä nopeudella nämä ”kuopat” etääntyvät toisistaan (eli siis miten näiden kuoppien välimatkat toisistaan kasvavat vaikka ne sinänsä pysyvät ”paikallaan”).

Laakean avaruudestamme teki tietysti inflaatio. Jollei kvanttifluktuaatioita ja niiden aiheuttamia hitusen eri-energiaisia alueita (joita gravitaatio sitten alkoi työstää) olisi, niin silloin voisimme puhua laakeasta avaruudesta myös paikallisesti.

 

Koko kosmoksen historia on ollut gravitaation ja ns. pimeän energian taistelua. Paikallisesti gravitaatio rulaa, isoisesti pimeä energia.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä9962

Jos 3-ulotteinen laakea avaruus kaartuu kuitenkin itseensä, on se 5-ulotteinen hyperpallokuori, jonka 4-ulotteiset vastakkaiset kuoripinnat vuorottelevat ja luovat illuusion laakeasta 3-ulotteisesta tilasta, jossa vuorovaikutussäteet voivat kulkea rinnakkain suoraan risteämättä, koska mekanismi tuottaa kausaalista uutta 5-avaruutta samaa tahtia kuin valo etenee.

Siten pimeä energia olisi hyvinkin harha. Paikallisesti havaitaan laakea avaruus havaittavuuden rajoille asti, mutta useamman havaitsijan yhteisessä konsistentissa geometriassa yhteinen avaruus olisikin pallogeometrinen ja laajenisi vain mahdollisen diversiteettilisän verran = sen verran mitä epätasaisuuksien lisääntyminen vaatii. Kaikkeuden sisäinen rakennehan määrittää kaikkeuden ja sen mitat, mitään ulkopuolista ylimääräistä turhaa taustaa ei mikään edellytä ja mitä ei edellytetä, sen luonto jättää pois.

Tällaisen mallinnuksen pohjalta voi ymmärtää, että yksittäiselle havaitsijalle näyttäytyy, että vuorovaikutukset voivat edetä fyysiseen havaintoavaruden metriikkaan nähden enintään rajanopeudella c. Kuitenkin yhteisessä hyperpalloavaruudessa voi esiintyä kaikenlaisia vaikutusnopeuksia. Tämä voidaan ymmärtää esim. relativistisella nopeudella liikkuvan havaitsijan näkökulmasta; hän voi liikkua 3 sekunnissa 3 valovuotta, mutta ei ole asemassa, jossa voisi havaita tämän nopeuden, hän voi vain tehdä johtopäätöksen epäsuorasti palattuaan hitaampaan havaintokehykseen.

Mitä blogikirjoittajan tutkimukseen tulee, voin vain rohkaista uusiin näkökulmiin - saman ilmiön mallintaminen useilla eri malleilla syventää ymmärrystämme luonnon lainalaisuuksista.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25061
Lentotaidoton

Laakean avaruudestamme teki tietysti inflaatio. Jollei kvanttifluktuaatioita ja niiden aiheuttamia hitusen eri-energiaisia alueita (joita gravitaatio sitten alkoi työstää) olisi, niin silloin voisimme puhua laakeasta avaruudesta myös paikallisesti.

Koko kosmoksen historia on ollut gravitaation ja ns. pimeän energian taistelua. Paikallisesti gravitaatio rulaa, isoisesti pimeä energia.

Kysymys: millä todistat Mattssonille olevasi oikeassa ja millä Mattsson todistaa sinulle hänen olevan oikeassa?

Onko tilanne ratkaisematon tällä hetkellä?

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä9962
jussipussi
Lentotaidoton

 

Laakean avaruudestamme teki tietysti inflaatio. Jollei kvanttifluktuaatioita ja niiden aiheuttamia hitusen eri-energiaisia alueita (joita gravitaatio sitten alkoi työstää) olisi, niin silloin voisimme puhua laakeasta avaruudesta myös paikallisesti.

 

Koko kosmoksen historia on ollut gravitaation ja ns. pimeän energian taistelua. Paikallisesti gravitaatio rulaa, isoisesti pimeä energia.

Kysymys: millä todistat Mattssonille olevasi oikeassa ja millä Mattsson todistaa sinulle hänen olevan oikeassa?

Onko tilanne ratkaisematon tällä hetkellä?

Kysymyksenasettelusi on väärinpäin. Lähtökohtaisesti falsifioidaan ja kun teoria antaa testattavan ennusteen, sitten voidaan osoittaa jotakin vääräksi ja toista vähemmän vääräksi. Oikeaksi ei voi koskaan osoittaa mitään. Matematiikassa voi todistaa, muttei fysiikassa koskaan.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706
Eusa
jussipussi
Lentotaidoton

 

Laakean avaruudestamme teki tietysti inflaatio. Jollei kvanttifluktuaatioita ja niiden aiheuttamia hitusen eri-energiaisia alueita (joita gravitaatio sitten alkoi työstää) olisi, niin silloin voisimme puhua laakeasta avaruudesta myös paikallisesti.

 

Koko kosmoksen historia on ollut gravitaation ja ns. pimeän energian taistelua. Paikallisesti gravitaatio rulaa, isoisesti pimeä energia.

Kysymys: millä todistat Mattssonille olevasi oikeassa ja millä Mattsson todistaa sinulle hänen olevan oikeassa?

Onko tilanne ratkaisematon tällä hetkellä?

Kysymyksenasettelusi on väärinpäin. Lähtökohtaisesti falsifioidaan ja kun teoria antaa testattavan ennusteen, sitten voidaan osoittaa jotakin vääräksi ja toista vähemmän vääräksi. Oikeaksi ei voi koskaan osoittaa mitään. Matematiikassa voi todistaa, muttei fysiikassa koskaan.

No kun minultakin kysyttiin, niin tuo Eusan vastaus on aivan oikea. Teoriaa/ennusteita ja havaintoja voidaan verrata toisiinsa, sitähän falsifioitavuus tarkoittaa. Matematiikkakin on vähän niin ja näin, koska matematiikka on sopimus (vain sopimuksen raameissa voidaan jotain ”todistaa”).

 

Tiedän, että suomalaiset huippukosmologitkin tutkivat rakenteiden mahdollisuutta (Mattson, Enqvist, Räsänen). Se, mitä minä esitin, on tietysti standarditeorian yleinen näkemys.

homer
Liittynyt26.3.2014
Viestejä391
Lentotaidoton

No kun minultakin kysyttiin, niin tuo Eusan vastaus on aivan oikea.

 

Ei ole, "Oikeaksi ei voi koskaan osoittaa mitään. Matematiikassa voi todistaa, muttei fysiikassa koskaan"

Mitattavissa olevat asiat voi todistaa.

jepajee
Liittynyt29.12.2009
Viestejä19809

Juuri sen takia matematiikassa voidaan todistaa ja fysiikassa ei.

 “X is powerful. It kills. Mostly x's.”

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

Teppo Mattson:

Tiedän sinun ja Enqvistin tekevän yhteistyötä. Katselin vanhoja postauksiani ja tuli tällainen: Oletko mahdollisesti mukana tässä? Tämä on tosin jo vanha asia.

ENQVISTIN KIIKKULAUTA

Pimeä energia – se mysteerinen töhnä jonka ajatellaan aiheuttavan universumin kiihtyvän laajenemisen – voisi olla tulosta kahdeksasta kentästä, jotka toimisivat “kiikkulautamekanismilla”. Näin väittävät fyysikot Suomessa ja Tanskassa, jotka sanovat että nämä kentät voisivat inkarnoitua yksittäisen, hyvin keveän partikkelin toimesta.

Pääehdokas pimeäksi aineeksi on kosmologinen vakio, jonka mukaan tyhjön kvanttiheilahtelut loisivat jatkuvan energiatiheyden koko avaruuteen. Mutta toinen pimeä-energiaehdokas on kvintesenssi, skalaarikenttä, jolla on negatiivinen paine ja joka suurilla etäisyyksillä voittaisi gravitaation.

Toisin kuin kosmologinen vakio, kvintesenssi voisi vaihdella ajan mukana ja näin selittäisi sen miksi kiihtyminen on tullut merkitseväksi vasta noin 5 miljardia vuotta sitten. Valitettavasti vain kvintesenssin skalaarikentän hiukkasmaisen massan tulisi olla yli 38 magnituudia pienempi kuin elektroni ja se tulisi näinollen helposti poispyyhkäistyksi tyhjön kvanttiheilahteluissa.

Kari Enqvist Helsingin yliopistosta ja kolleegat Aarhusin yliopistosta sanovat kuitenkin, että he voivat ratkaista pulman lainaamalla ideaa hiukkasfysiikasta, jossa selitetään miksi neutrinoilla standardimallissa on todettu hyvin pieni nollasta poikkeava massa. Keinulautamekanismiksi kutsututtu mekanismi ehdottaa, että havaitut vasenkätiset neutrinot – eli ne jotka spinnaavat kulkusuuntaansa nähden vastapäivään – voivat saada pienen massansa, jos kaavat ”balansoidaan” paljon painavimmilla oikeakätisillä neutrinoilla.

Lue koko stoori täältä:

http://physicsworld.com/cws/article/news/30690

 

 

Puuhevonen
Liittynyt9.1.2011
Viestejä5275

Lentotaidoton, inflaatio on kohtuullisen spekulatiivinen hypoteesi, eikä sille ole olemassa suoraa evidenssiä.

mielestäni inflaatiohypoteesi on luonteeltaan ad hoc -selitys, koska havainnot eivät vastaa kosmologian teoriaa

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

Tämä on sinun mielipiteesi. Minä olen toista mieltä. Inflaatio tietenkin ”keksittiin”, koska standarditeoriassa oli ”selittämättömiä” asioita. Itse teoria (teoriat) ovat konsistenttejä lisäyksiä standarditeoriaan (kuten oli aikoinaan myös esim. Higgsin mekanismi). Tällä tavoinhan tiede etenee. Voi sanoa, että kaikki kvanttikenttäteoriat ovat yhtälailla ad hoc. Kaikista uusista keksinnöistähän voidaan sanoa alkuun, että ne ovat ad-hoc, näitä tiede suorastaan vilisee.

 

Inflaatioteorialla on niin paljon ylivoimaista selitysvoimaa ja myös sitä kaipaamaasi evidenssiä, että annetaan tulevaisuuden ratkaista asia. Tiedeyhteisön ylivoimainen enemmistö on ainakin tällä kannalla. En usko, että sinulla tai minulla on rahkeita olla tuomareina. 

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25061
Eusa

 

Kysymyksenasettelusi on väärinpäin. Lähtökohtaisesti falsifioidaan ja kun teoria antaa testattavan ennusteen, sitten voidaan osoittaa jotakin vääräksi ja toista vähemmän vääräksi. Oikeaksi ei voi koskaan osoittaa mitään. Matematiikassa voi todistaa, muttei fysiikassa koskaan.

Kumpi on oikeammassa ottaen huomioon kaikki nykyiset mittaukset?

Goswell
Liittynyt8.3.2010
Viestejä8370

Onhan inflaatio sinänsä ymmärettävissä, massan ominaisuudet (mm hitaus) syntyivät vasta materian muodostuessa lämpötilan laskiessa laajenemisesta johtuvan jäähtymisen seurauksena riittävän alas. Mutta silti, tarvitaanko sitä äärimmäistä nopeutta mihinkään. Jos lähdetään luomaan tätä näkyvää roskaa hiukan suuremmasta alusta, mustasta, sen koko on jo lähtöhetkellä valtava, muutos plasmaksi laajentaa sitä lisää, jäähtyminen (lue laajeneminen) voi ottaa aikaa vaikka miljardeja vuosia, plasma vain laajenee tuon ajan, jäähtymisen edetessä tarpeeksi, vasta sitten syntyy materia. En ymmärrä miksi se laajeneminen pitää pieraista ajassa joka alittaa  sanan laajenemisnopeus lausumisen keston. Jos alussa oli todella noin suuri nopeus, mikä sen tiputti maltilliseksi.

Minun mielestä noin.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25061
Lentotaidoton

 

No kun minultakin kysyttiin, niin tuo Eusan vastaus on aivan oikea. Teoriaa/ennusteita ja havaintoja voidaan verrata toisiinsa, sitähän falsifioitavuus tarkoittaa. Matematiikkakin on vähän niin ja näin, koska matematiikka on sopimus (vain sopimuksen raameissa voidaan jotain ”todistaa”).

 

Jo nyt vertaatte sitten?

 

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25061
Lentotaidoton

 

Inflaatioteorialla on niin paljon ylivoimaista selitysvoimaa ja myös sitä kaipaamaasi evidenssiä, että annetaan tulevaisuuden ratkaista asia. Tiedeyhteisön ylivoimainen enemmistö on ainakin tällä kannalla. En usko, että sinulla tai minulla on rahkeita olla tuomareina. 

Eikö tätä ylivoimaista selitysvoimaa ja evidenssiä voi silloin voi laittaa Mattssonin esittämien vahvuuksien rinnalle vertailuksi "tortta pa tortta"?

 

Onko tämä nyt enemmänkin politiikkaa ja kierretään "suoraa vertailua" kuin kissa kuumaa puuroa?

 

jepajee
Liittynyt29.12.2009
Viestejä19809

Harmi että tämäkin pilataan päättömällä kritiikillä ja tyhmillä kysymyksillä.

 “X is powerful. It kills. Mostly x's.”

jepajee
Liittynyt29.12.2009
Viestejä19809
jussipussi

Eikö tätä ylivoimaista selitysvoimaa ja evidenssiä voi silloin voi laittaa Mattssonin esittämien vahvuuksien rinnalle vertailuksi "tortta pa tortta"?

Onko tämä nyt enemmänkin politiikkaa ja kierretään "suoraa vertailua" kuin kissa kuumaa puuroa?

Itse asiassa ei kierretä. Tossa puhuttiin kiertoinvarianssista ehkä hieman liian vaikein termein. (usein se että ymmärtää kieltä, ei vielä avaa sen nyansseja) 

Tossa nyt video joka havainnollistaa käsiteltyä asiaa ihan silminnähden.

https://www.youtube.com/watch?v=2uWps9LczH8/

Jos muuten kiinnostaa enemmänkin asia, niin de sitterin avaruus, epätarkkuusperiaate, Noetherin teoreema ja jatkuva symmetria voisi olla ihan hyvää luettavaa/hakusanoja.

http://en.wikipedia.org/wiki/Continuous_symmetry

http://en.wikipedia.org/wiki/Noether%27s_theorem

http://en.wikipedia.org/wiki/De_Sitter_space

 “X is powerful. It kills. Mostly x's.”

Puuhevonen
Liittynyt9.1.2011
Viestejä5275

Lentotaidoton, kosmologia ylipäänsä on puhtaasti spekulatiivinen tiede, koska se ei perustu empiirisiin havaintoihin. Esim. gravitaatioteria on empiirisesti verifioitu vain aurinkokunnan mittakaavassa, joten sellaisia perusasioita kun gravitaatioterian yleistäminen galaksin tai galaksien väliseen mittakaavaan on puhtaasti virheellistä.

eli jos meillä ei ole empiiristä evidenssiä kuinka gravitaatio käyttäytyy kosmologisessa mittakaavassa, niin on päivänselvää että kosmologiassa kaikki on luonteeltaan spekulatiivista ja hypoteettista. Tiedämme että maailmankaikkeus laajenee ja sen ikä on haarukoitu useammmalla riippumattomalla metodilla noin 14 miljardiin vuoteen, mutta paljon muuta emme kosmologiasta vain tiedä. Väite siitä että kosmologiasta tiedettäisiin jotain tieteellistä sen vahvassa merkityksessä, on vain typerää arroganssia, joka halveksii empiiristä tieteen metodia.

Jos lääketieteessä lääkäri määräisi lääkkeiltä yhtä löysien ad hoc hypoteesien perusteella kuin mikä on inflaatiohypoteesin empiirinen vahvuus, niin kovin nopeasti kyseinen lääkäri jäisi työttömäksi.

Kvanttiteoria sen sijaan on tarkin ja täsmällisin teoria. Ja se on nimenomaisesti syntynyt empiirisen tieteenmetodin tuloksena. 

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25061
Puuhevonen

Lentotaidoton, kosmologia ylipäänsä on puhtaasti spekulatiivinen tiede, koska se ei perustu empiirisiin havaintoihin. Esim. gravitaatioteria on empiirisesti verifioitu vain aurinkokunnan mittakaavassa, joten sellaisia perusasioita kun gravitaatioterian yleistäminen galaksin tai galaksien väliseen mittakaavaan on puhtaasti virheellistä.

No mistä ihmeestä sinä tiedät että se on puhtaasti virheellistä?

jepajee
Liittynyt29.12.2009
Viestejä19809

Kvanttifysiikka on tarkin teoria sen takia ettei se edes yritä selittää. Lääketieteessä se on sama kuin syötettäisiin potilaille lääkettä ja katsottaisiin moniko jää henkiin, ottamatta kantaa farmakokinetiikkaan.

 “X is powerful. It kills. Mostly x's.”

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä9962
jussipussi
Eusa

Kysymyksenasettelusi on väärinpäin. Lähtökohtaisesti falsifioidaan ja kun teoria antaa testattavan ennusteen, sitten voidaan osoittaa jotakin vääräksi ja toista vähemmän vääräksi. Oikeaksi ei voi koskaan osoittaa mitään. Matematiikassa voi todistaa, muttei fysiikassa koskaan.

Kumpi on oikeammassa ottaen huomioon kaikki nykyiset mittaukset?

Intuitioni sanoo, että rakenteiden evoluution merkitys on todennäköisempää kuin pimeä energia. Toisaalta voi kysyä mikä saa rakenteet kehittymään... Kyllähän Higgsin tai vastaava energian skalaarikenttä (joka voi tulla gradienttina malliin) näyttää tyhjiössä lymyilevän. Palataan vanhaan kysymykseen "kumpi oli ensin, muna vai kana?". Eli ehkäpä synteesi onkin todenäköisin selitys.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25061
Eusa

Intuitioni sanoo, että rakenteiden evoluution merkitys on todennäköisempää kuin pimeä energia. Toisaalta voi kysyä mikä saa rakenteet kehittymään... Kyllähän Higgsin tai vastaava energian skalaarikenttä (joka voi tulla gradienttina malliin) näyttää tyhjiössä lymyilevän. Palataan vanhaan kysymykseen "kumpi oli ensin, muna vai kana?". Eli ehkäpä synteesi onkin todenäköisin selitys.

Jos nyt pysyttäisiin erossa tällaisista intuitio/fiilis vastauksista, yritetään pitää linja tiukkana ja listat vain mittaukset / havinnot jotka todentaa(jotakin). Vai onko vastaus; "tällä hetkellä emme tiedä"?

jepajee
Liittynyt29.12.2009
Viestejä19809
jussipussi
Eusa

 

Intuitioni sanoo, että rakenteiden evoluution merkitys on todennäköisempää kuin pimeä energia. Toisaalta voi kysyä mikä saa rakenteet kehittymään... Kyllähän Higgsin tai vastaava energian skalaarikenttä (joka voi tulla gradienttina malliin) näyttää tyhjiössä lymyilevän. Palataan vanhaan kysymykseen "kumpi oli ensin, muna vai kana?". Eli ehkäpä synteesi onkin todenäköisin selitys.

Jos nyt pysyttäisiin erossa tällaisista intuitio/fiilis vastauksista, yritetään pitää linja tiukkana ja listat vain mittaukset / havinnot jotka todentaa(jotakin). Vai onko vastaus; "tällä hetkellä emme tiedä"?

Eusa nyt sattuu olemaan aika pirun älykäs kaveri, joten sinuna kiipeisin takaisin sinne kivenkoloon syömään sitä soodaas.

 “X is powerful. It kills. Mostly x's.”

homer
Liittynyt26.3.2014
Viestejä391
Eusa

Toisaalta voi kysyä mikä saa rakenteet kehittymään.

Eli ehkäpä synteesi onkin todenäköisin selitys.

 

Googleta gravitaatio.

Synteesi (kreikan kielestä syn ’summa’ ja thesis ’asema’) ymmärretään yleensä kahden tai useamman jo olemassa olevan asian yhdistämiseksi, josta muodostuu uusi asia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Synteesi

Eli eusa on oikeassa, synteesihän se on kaiken takana, kun ainetta kerääntyy johonkin, syntyy rakenteita...

homer
Liittynyt26.3.2014
Viestejä391
jepajee

Eusa nyt sattuu olemaan aika pirun älykäs kaveri, joten sinuna kiipeisin takaisin sinne kivenkoloon syömään sitä soodaas.

 

Oletkohan pätevä arvioimaan kenenkään älykkyyttä?

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

Mattson: Esitän seuraavaksi yksinkertaistetun tulkintani siitä, kuinka epätasaisuudet voivat selittää kiihtyvyyshavainnot ilman pimeää energiaa. 

Tämä yksinkertainen epätasaisuuksien kosmologinen malli sopii supernovahavaintoihin ja muuhun kiihtyvää laajenemista tukevaan aineistoon yhtä hyvin kuin pimeän energian standardimalli.

mm. Planck-satelliitin havaitsemat) yllättävät poikkeamat standardimallista voisivat myös selittyä epätasaisen laajenemisen avulla.

Virkauraa havittelevan tutkijan ja tiedeyhteisön sosiologian näkökulmasta standardimallin ja pimeän energian tutkimus on monin verroin houkuttelevampaa kuin epätasaisen laajenemisen tutkimus, koska 1) epätasaisesti laajenevat mallit ovat laskennallisesti erittäin vaativia, ja samalla vaivalla saa tuotettua useampia standardimalliin perustuvia julkaisuja, ja 2) tuntemattomasta fysiikasta kertova pimeä energia on halutumpi ratkaisu kuin sotkuiset ja tylsät epätasaisuudet.

Yhteenvetona voidaan todeta, että rankasti yksinkertaistavaan 90-vuotiaaseen ratkaisuvanhukseen perustuva standardikosmologia kaipaa korvaajakseen realistista mallia havaitusta epätasaisesti laajenevasta maailmankaikkeudestamme. Standardimallin puitteissa ei voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä pimeän energian olemassaolosta.

Jusspussi:

Pitää lukea huolellisesti, mitä Mattson sanoo. Peräänkuulutat mittausevidenssit pöytään ja vertailua. Tilanne on kimurantti, sillä ne kosmiset mitaustulokset ovat tietenkin samat. On kyse tulkinnasta. Mattsonin mielestä samat tulokset voidaan tulkita myös toisin.Ei Mattsonkaan sano, että asia on näin, hän sanoo, että asia voidaan tulkita myös näin. Eli summa summarum, kaivataan paljon lisäevidenssiä puoleen tai toiseen.

Mattsonkin myöntää selvästi, että standardimallin tulkinta on seksikkäämpi. Mattson kaipaa realistista mallia, siis yksinkertaisempaa (arkijärjellä käsitettävää), ilman pimeällä energialla kikkailevaa tulkintaa.

Puuhevonen: ” Lentotaidoton, kosmologia ylipäänsä on puhtaasti spekulatiivinen tiede, koska se ei perustu empiirisiin havaintoihin.

Aivan sama vaikeus tässä kuin Mattsonin tapauksessa. Kosmologiasta on roppakaupalla tutkimusevidenssiä/havaintoja. On vain kysymys siitä, kuinka nämä tulokset tulkitaan. Standarditeorian tulkinta on konsistentti selitys havaituille asioille. Se on niin konsistentti ja nimenomaan selitysvoimainen, että ylivoimainen osa tiedeyhteisöstä yhtyy siihen. Tietenkin meillä on esim.lääketieteeseen verrattuna se vaikeus, että vertailtavia kokonaisuuksia on vain yksi kappale ja kosmoksien tehtailu koeputkessa mahdotonta. Silloin täytyy tukeutua aihetodisteisiin.

 

 

jepajee
Liittynyt29.12.2009
Viestejä19809
homer
jepajee

Eusa nyt sattuu olemaan aika pirun älykäs kaveri, joten sinuna kiipeisin takaisin sinne kivenkoloon syömään sitä soodaas.

 

Oletkohan pätevä arvioimaan kenenkään älykkyyttä?

Take a fucking chance.

 “X is powerful. It kills. Mostly x's.”

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25061
Lentotaidoton

 Eli summa summarum, kaivataan paljon lisäevidenssiä puoleen tai toiseen.

Ok nyt olemme samassa veneessä. 

Jatketaan nyt tästä hyvästä välietapista; mikä tai millainen olisi kuviteltava mittaus/havintoa/lisäevidenssi/lisäevidenssit joka/jotka kallistaisi vaa`an jompaan kumpaan suuntaan tulkinnoissa?

 

Ohman
Liittynyt17.10.2010
Viestejä1637
Puuhevonen

Lentotaidoton, kosmologia ylipäänsä on puhtaasti spekulatiivinen tiede, koska se ei perustu empiirisiin havaintoihin. Esim. gravitaatioteria on empiirisesti verifioitu vain aurinkokunnan mittakaavassa, joten sellaisia perusasioita kun gravitaatioterian yleistäminen galaksin tai galaksien väliseen mittakaavaan on puhtaasti virheellistä.

eli jos meillä ei ole empiiristä evidenssiä kuinka gravitaatio käyttäytyy kosmologisessa mittakaavassa, niin on päivänselvää että kosmologiassa kaikki on luonteeltaan spekulatiivista ja hypoteettista. Tiedämme että maailmankaikkeus laajenee ja sen ikä on haarukoitu useammmalla riippumattomalla metodilla noin 14 miljardiin vuoteen, mutta paljon muuta emme kosmologiasta vain tiedä. Väite siitä että kosmologiasta tiedettäisiin jotain tieteellistä sen vahvassa merkityksessä, on vain typerää arroganssia, joka halveksii empiiristä tieteen metodia.

Jos lääketieteessä lääkäri määräisi lääkkeiltä yhtä löysien ad hoc hypoteesien perusteella kuin mikä on inflaatiohypoteesin empiirinen vahvuus, niin kovin nopeasti kyseinen lääkäri jäisi työttömäksi.

Kvanttiteoria sen sijaan on tarkin ja täsmällisin teoria. Ja se on nimenomaisesti syntynyt empiirisen tieteenmetodin tuloksena. 

Moderni kosmologia perustuu havaintoihin mitä suuremmassa määrin. Sinä vain et näy sitä tietävän.

Esim. erittäin tarkat havainnot kosmisesta taustasäteilystä!

Ohman

ykskivi
Liittynyt27.3.2006
Viestejä1940
Lentotaidoton

Ykskivi: Olen jo pitkään miettinyt, mikä fysiikka gravitaatiossa toimisi niin, että se hidastaisi laajenemista. Jonkin mun muotoisessa avaruudessa kuin laakeassa näin olisi, mutta laakeassa ja rajattomassa avaruudessa gravitaatio ei mielestäni millään tavalla vedä avaruutta kokoon eikä siis myöskään hidasta sen laajenemista.

Mutta laakeassa rajattomasa avaruudessa vaikutus on nolla. Gravitaatio ei vedä avaruutta tälaisessa tapauksessa kasaan millään tavalla. Ymmärtääkseni mitausten mukaan avaruutemme on nimenomaan laakea.

Avaruutemme (siis nyt puhumme havaittavissa olevasta avaruudestamme) kokonaisuutena on laakea (flat). Mutta paikallisesti se on kuin reikäjuustoa. Siis gravitaation käyristämiä kuoppia täynnänsä (tähdet, galaksit, galaksiryhmät ja vieläkin suuremmat ”attraktorit”). Me mittaamme avaruuden laajenemista sillä, miten ja millä nopeudella nämä ”kuopat” etääntyvät toisistaan (eli siis miten näiden kuoppien välimatkat toisistaan kasvavat vaikka ne sinänsä pysyvät ”paikallaan”).

Laakean avaruudestamme teki tietysti inflaatio. Jollei kvanttifluktuaatioita ja niiden aiheuttamia hitusen eri-energiaisia alueita (joita gravitaatio sitten alkoi työstää) olisi, niin silloin voisimme puhua laakeasta avaruudesta myös paikallisesti.

Koko kosmoksen historia on ollut gravitaation ja ns. pimeän energian taistelua. Paikallisesti gravitaatio rulaa, isoisesti pimeä energia.

Mutta kun gravitaatio ei laakeaa rajatonta universumia vedä kasaan, ei silloin myöskään tarvita pimeää energiaa, joka kumoaisi sen vaikutuksen.

Vähän samalla tavalla kuin onton planeetan sisäpuolella on painoton tila (jokaista planeetan sisällä olevaa koordinaattipistettä tai massaa gravitaatio vetää joka suuntaan yhtä suurella voimalla), samalla tavalla gravitaatio ei vedä laakeaa, rajatonta universumia kasaan. Ei universumin kasaan vetävän voiman kumoamiseksi mitään pimeää energiaa tarvita, koska gravitaation kasaan vetävää vaikutusta ei ole. Gravitaatio vetää ainetta kasaan, mutta rajattomassa laakeassa avarudessa se myös repii ainetta/avaruutta erilleen, samalla voimalla.

To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility. - John Stuart Mill -

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

Vähän huonosti luet vastauksia. Meillä on tietoa (siis saapuneita fotoneja) vain oman horisonttimme sisältä. Eli voimme lausahdella vain oman horisonttimme sisäpuolisista asioista. Mistä sinä tiedät, minkälainen kosmos kokonaisuutenaan tämän horisontin ulkopuolella on? Me emme yksinkertaisesti tiedä onko kosmos ääretön vai äärellinen.

 

Gravitaatio on universaali. Sen tuntevat kaikki kosmoksessa, niin materia kuin muu energiakin (eli kvanttikenttäteorioiden kielellä: kaikki kentät). Oman horisonttimme sisäpuoleinen kosmos on (COBE:n, WMAP:in ja Planckin mukaan) laakea kokonaisuudessaan, mutta paikallisesti gravitaatiokuoppia täynnänsä. Ja nämä kuopat etääntyvät toisistaan kiihtyvällä vauhdilla (tai oikeammin avaruus niiden välissä).

Puuhevonen
Liittynyt9.1.2011
Viestejä5275
Lentotaidoton
 Me emme yksinkertaisesti tiedä onko kosmos ääretön vai äärellinen.

Eikö tuo ole sama asia kuin sanoa, ettemme ymmärrä kosmologiasta yhtään mitään?

Itse tiedän a priori että kosmos on äärellinen, koska ääretön kosmos on äärettömän epätodennäköinen.

 

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

ykskivi
Liittynyt27.3.2006
Viestejä1940
Lentotaidoton

Vähän huonosti luet vastauksia. Meillä on tietoa (siis saapuneita fotoneja) vain oman horisonttimme sisältä. Eli voimme lausahdella vain oman horisonttimme sisäpuolisista asioista. Mistä sinä tiedät, minkälainen kosmos kokonaisuutenaan tämän horisontin ulkopuolella on? Me emme yksinkertaisesti tiedä onko kosmos ääretön vai äärellinen.

Kyllä, jos kosmos kokonaisuudessaan on jotain muuta kuin laakea, niin silloin myös gravitaatio vetää sitä kasaan. Mutta jos kosmos on kaareutuva, niin tällöin nuori avaruus on ollut huomattavasti kaareutuvampi kuin nykyinen ja myös gravitaation kasaan vetävä voima on silloin ollut suurempi. Maailmankaikkeuden laajetessa kaarevuus on pienentynyt (ainakin 4 ulotteisen pallon pinnan tapauksessa), eli mitä suurempi maailmankaikkeus on, sitä pienempi on gravitaation sitä kasaan vetävä voima.

Lentotaidoton

 Gravitaatio on universaali. Sen tuntevat kaikki kosmoksessa, niin materia kuin muu energiakin (eli kvanttikenttäteorioiden kielellä: kaikki kentät). Oman horisonttimme sisäpuoleinen kosmos on (COBE:n, WMAP:in ja Planckin mukaan) laakea kokonaisuudessaan, mutta paikallisesti gravitaatiokuoppia täynnänsä. Ja nämä kuopat etääntyvät toisistaan kiihtyvällä vauhdilla (tai oikeammin avaruus niiden välissä).

Minä ajan takaa sitä, että ilman pimeää energiaa nämä kuopat *eivät* lähestyisi toisiaan kiihtyvällä vauhdilla (tai etääntyisi hidastuvalla), kuten tämänhetkinen oletus tuntuu olevan.Otetaan vielä yksi esimerkki: kun ilmapalloon puhaltaa ilmaa, se on hankalinta alussa. Tämä johtuu siitä, että ilmapallon pinta on kuin gravitaatio; se vetää pintaa kasaan. Ja mitä kaarevampi pinta, sitä suurempi on vastus. Jos pallon pystyisi puhaltamaan äärettömän suureksi, jolloin pallon pinta olisi laakea, vastus häviäisi kokonaan. (hmm.. tässä vertauksessa on kyllä monta sudenkuoppaa. Puhaltamalla kasvatetaan tilavuutta, eikä sädettä. Toivottavasti tästä nyt ei ala toinen ilmapallo-autossa tyyppinen flamewar)

To refuse a hearing to an opinion, because one is sure that it is false, is to assume that one's own certainty is the same thing as absolute certainty. All silencing of discussion is an assumption of infallibility. - John Stuart Mill -

Jyri T.
Liittynyt12.11.2010
Viestejä1219
Puuhevonen
Itse tiedän a priori että kosmos on äärellinen, koska ääretön kosmos on äärettömän epätodennäköinen.

Tuosta voisi sanoa a posteriori, että et tiedä paljoakaan sen enempää kosmologiasta kuin todennäköisyyslaskennastakaan.

Suosikkiurheilulajini on nojatuolisarkasmi.

Jyri T.
Liittynyt12.11.2010
Viestejä1219
jepajee
Take a f***ing chance.

LOL. Oletkohan ihan varma, mitä tuo edes tarkoittaa?

Suosikkiurheilulajini on nojatuolisarkasmi.

Puuhevonen
Liittynyt9.1.2011
Viestejä5275
Jyri T.
Puuhevonen
Itse tiedän a priori että kosmos on äärellinen, koska ääretön kosmos on äärettömän epätodennäköinen.
Tuosta voisi sanoa a posteriori, että et tiedä paljoakaan sen enempää kosmologiasta kuin todennäköisyyslaskennastakaan.

Tieden nyt kuitenkin enemmän kuin sinä, koska minulla sentään on melko hyvä käsitys siitä mitä en tiedä — ja mitä ei tiedä kukaan muukaan.

 mutta sanotaan asia toisin päin. Jos sanot, että kosmos on ääretön, niin sinulla on siihen todistustaakka ja joudut keräämään sitä varten äärettömän määrän evidenssiä, ennen kuin sinua voidaan ottaa vakavasti keskustelussa, joten myös empiirisen tieteen filosofian mukaan kosmos on äärellinen, koska ainakaan minulla ei ole pätkän vertaa kiinnostusta kuunnella sinua äärettömän kauan kun esittelet tuon äärettömän pitkän todistusaineistosi.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

Näen harvoin niin selkeitä unia kuin kerran oli uneni maailmankaikkeudesta. Itse sijaitsin tyhjyydessä - ei ainakaan tähtiä tai galakseja ollut siellä. Katselin maailmankaikkeutta, joka oli täynnä valoisia alueita (unen näin joskus 70-luvulla ja eräässä Hawkingin kirjassa paljon myöhemmin oli hyvin samankaltainen kuva).

Näkemäni valoisia alueita täynnä oleva maailmankaikkeus näkyi minusta katsoen noin kymmenen asteen sektorissa, siis kuuta kookkaampana, mutta tajusin sen olevan valtavan suuri. Millainen se sitten oli muodoltaan? Niin tarkoin pallomainen kuin saatoin arvioida.

Kuva, jonka mainitsin, olikin tämä. Samanlainen kuin unessani kauan sitten:

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9510284009

Pohtimatta asiaa enempää voisin nyt spekuloida kaikkeuden ympärillä olevan vakuumin (jossa sijaitsin unessa ollessani) energiasisällön pienemmäksi kuin maailmankaikkeuden sisällä olevan energiasisällön ("och vad helst ni vill", Povel Ramel), joten samaan tapaan kuin lämpö virtaa kuumemmasta kylmempään, myös maailmankaikkeuden sisältö virtaa niukkapitoisempaan ympäristöön. Jos tämä niukkenee etäisyyden pallosta kasvaessa, virtaaminen ja sitä myöten laajeneminen myös kiihtyy.

Jyri T.
Liittynyt12.11.2010
Viestejä1219
Puuhevonen
Jyri T.
Puuhevonen
Itse tiedän a priori että kosmos on äärellinen, koska ääretön kosmos on äärettömän epätodennäköinen.
Tuosta voisi sanoa a posteriori, että et tiedä paljoakaan sen enempää kosmologiasta kuin todennäköisyyslaskennastakaan.

...Jos sanot, että kosmos on ääretön, niin sinulla on siihen todistustaakka ja joudut keräämään sitä varten äärettömän määrän evidenssiä, ennen kuin sinua voidaan ottaa vakavasti keskustelussa, joten myös empiirisen tieteen filosofian mukaan kosmos on äärellinen, koska ainakaan minulla ei ole pätkän vertaa kiinnostusta kuunnella sinua äärettömän kauan kun esittelet tuon äärettömän pitkän todistusaineistosi.

A) Maailmassa tapahtuu koko ajan asioita, joiden todennäköisyys on nolla.

B) Jos meillä ei ole kiistämättömiä todisteita väitteestä "maailmankaikkeus on ääretön", ei se tarkoita (automaattisesti) että se ei voi olla totta.

C) Me emme ymmärrä vielä, mitä "äärellinen" tai "ääretön" maailmankaikkeus käytännössä tarkoittaa, joten on typerää kiistellä siitä, onko maailmankaikkeus jompaa kumpaa.

D) Klassinen empiirisen tieteen filosofia ei välttämättä päde kaikkiin kysymyksiin, koska maailmankaikkeus on (tai ainakin voi olla) muutakin kuin mitä empiirisellä tutkimuksella voidaan käsitellä (esim. kvanttimekaniikka on tunnetusti intuition ja arkikokemusten vastainen).

E) Väite "kosmos on äärellinen, koska ääretön kosmos on äärettömän epätodennäköinen" on kehäpäätelmä, kun sitä ei perustella mitenkään. Sen voi kirjoittaa auki tyyliin "Väitän, että ääretön kosmos on äärettömän epätodennäköinen. Jos väitteeni on totta, kosmos on äärellinen".

Suosikkiurheilulajini on nojatuolisarkasmi.

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706
Puuhevonen
Jyri T.
Puuhevonen
Itse tiedän a priori että kosmos on äärellinen, koska ääretön kosmos on äärettömän epätodennäköinen.
Tuosta voisi sanoa a posteriori, että et tiedä paljoakaan sen enempää kosmologiasta kuin todennäköisyyslaskennastakaan.

Tieden nyt kuitenkin enemmän kuin sinä, koska minulla sentään on melko hyvä käsitys siitä mitä en tiedä — ja mitä ei tiedä kukaan muukaan.

 mutta sanotaan asia toisin päin. Jos sanot, että kosmos on ääretön, niin sinulla on siihen todistustaakka ja joudut keräämään sitä varten äärettömän määrän evidenssiä, ennen kuin sinua voidaan ottaa vakavasti keskustelussa, joten myös empiirisen tieteen filosofian mukaan kosmos on äärellinen, koska ainakaan minulla ei ole pätkän vertaa kiinnostusta kuunnella sinua äärettömän kauan kun esittelet tuon äärettömän pitkän todistusaineistosi.

 

Nyt Puuhevonen nälvit aivan väärälle henkilölle, eli Jyri T:lle (minulle saat nälviä mitä vaan, se ei paljon kosketa). Jyri T:hen verrattuna tietosi hiukkasfysiikasta/kosmologiasta ovat kansakoulutasoa. Silloin kun tiedeyhteisön ehdoton enemmistö on sitä mieltä, että me emme tiedä onko kosmos äärellinen tai ääretön, niin lähinnä oppimattomat PellePelottomat ovat puoleen tai toiseen ehdottoman varmoja asiasta. Tällaisten PellePelottomien yleisiä heittoja ovat yskäisemäsi neronleimauksen kaltaiset totuudet : ” Eikö tuo ole sama asia kuin sanoa, ettemme ymmärrä kosmologiasta yhtään mitään?Voin vain todeta: ei ole.

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

Ykskivi:

 

En viitsi jankata kanssasi. Olletikin kun tietosi kosmologiasta ovat tasoa: ” Minä ajan takaa sitä, että ilman pimeää energiaa nämä kuopat *eivät* lähestyisi toisiaan kiihtyvällä vauhdilla (tai etääntyisi hidastuvalla), kuten tämänhetkinen oletus tuntuu olevan”.  Kun asia on juuri päinvastoin.

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

Aggris aggris: Pohtimatta asiaa enempää voisin nyt spekuloida kaikkeuden ympärillä olevan vakuumin (jossa sijaitsin unessa ollessani) energiasisällön pienemmäksi kuin maailmankaikkeuden sisällä olevan energiasisällön ("och vad helst ni vill", Povel Ramel), joten samaan tapaan kuin lämpö virtaa kuumemmasta kylmempään, myös maailmankaikkeuden sisältö virtaa niukkapitoisempaan ympäristöön. Jos tämä niukkenee etäisyyden pallosta kasvaessa, virtaaminen ja sitä myöten laajeneminen myös kiihtyy.

 

Olen taittanut peistä aggris aggriksen kanssa siellä täällä. En taida enää viitsiä. Ylläoleva (vaikkakin uni) on niin käsittämätöntä soopaa, että sinun on täytynyt olla aikamoisesti jurrissa tuollaista yrveltäessäsi.

Goswell
Liittynyt8.3.2010
Viestejä8370
Jyri T.
Puuhevonen
Jyri T.
Puuhevonen
Itse tiedän a priori että kosmos on äärellinen, koska ääretön kosmos on äärettömän epätodennäköinen.
Tuosta voisi sanoa a posteriori, että et tiedä paljoakaan sen enempää kosmologiasta kuin todennäköisyyslaskennastakaan.

...Jos sanot, että kosmos on ääretön, niin sinulla on siihen todistustaakka ja joudut keräämään sitä varten äärettömän määrän evidenssiä, ennen kuin sinua voidaan ottaa vakavasti keskustelussa, joten myös empiirisen tieteen filosofian mukaan kosmos on äärellinen, koska ainakaan minulla ei ole pätkän vertaa kiinnostusta kuunnella sinua äärettömän kauan kun esittelet tuon äärettömän pitkän todistusaineistosi.

A) Maailmassa tapahtuu koko ajan asioita, joiden todennäköisyys on nolla.

B) Jos meillä ei ole kiistämättömiä todisteita väitteestä "maailmankaikkeus on ääretön", ei se tarkoita (automaattisesti) että se ei voi olla totta.

C) Me emme ymmärrä vielä, mitä "äärellinen" tai "ääretön" maailmankaikkeus käytännössä tarkoittaa, joten on typerää kiistellä siitä, onko maailmankaikkeus jompaa kumpaa.

D) Klassinen empiirisen tieteen filosofia ei välttämättä päde kaikkiin kysymyksiin, koska maailmankaikkeus on (tai ainakin voi olla) muutakin kuin mitä empiirisellä tutkimuksella voidaan käsitellä (esim. kvanttimekaniikka on tunnetusti intuition ja arkikokemusten vastainen).

E) Väite "kosmos on äärellinen, koska ääretön kosmos on äärettömän epätodennäköinen" on kehäpäätelmä, kun sitä ei perustella mitenkään. Sen voi kirjoittaa auki tyyliin "Väitän, että ääretön kosmos on äärettömän epätodennäköinen. Jos väitteeni on totta, kosmos on äärellinen".

Kyllä olisi äärettömän vaikeaa kuvitella äärellistä kaikkeutta, äärettömässä taas ei ole mitään vaikeaa.

Mikä muu se voisi olla kuin ääretön, jos äärellinen, missä tämä äärellisyys sijaitsisi, ei misään???

Minun mielestä noin.

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

Goswell: jos äärellinen, missä tämä äärellisyys sijaitsisi, ei misään???

 

Näin kesäisen lauantai-illan ratoksi: alat Gossu vihdoinkin oppimaan, juuri niin ei missään

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä9962

Kaikkeus saadaan varmasti jossain kuvauksessa aarettomaksi, mutta olisi mielenkiintoista, jos se olisi kuitenkin renormalisoituva. Pidan todennakoisempana, etta renormalisoituu kuin, ettei.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706
Eusa

Kaikkeus saadaan varmasti jossain kuvauksessa aarettomaksi, mutta olisi mielenkiintoista, jos se olisi kuitenkin renormalisoituva. Pidan todennakoisempana, etta renormalisoituu kuin, ettei.

Tietenkin mielenkiintoisempaa olisi ”renormalisoituva” kaikkeus, ei siitä olekaan kysymys. Kysymys on siitä, suostuuko kaikkeus toiveisiimme. To be or not to be, that´s the question (ainakin toistaiseksi).

Goswell
Liittynyt8.3.2010
Viestejä8370
Lentotaidoton

Goswell: jos äärellinen, missä tämä äärellisyys sijaitsisi, ei misään???

 

Näin kesäisen lauantai-illan ratoksi: alat Gossu vihdoinkin oppimaan, juuri niin ei missään

No juu, tämä keissi riippuu siitä mitä katsotaan kuuluvaksi kaikkeuteen. Kaikki tietysti, mutta vain olevainen vai myös olevaisena olematon, siis se tila. Alkupaukussa (joka siis ei ollut kaiken alku ja niin poispäin) vapautunut olevainen on tietysti äärellinen, jopa ihan naurettavan mitätön, lähes olemattomuus äärettömässä kaikkeudessa, kaikkeudessa joka voi pitää "sisällään" lähes äärettömän määrän "kaikkeuksia", siis muitakin alkupaukkuja ja niiden jäämistöjä jotka pitävät sisällään jo uusien alkupaukkujen siemenet, siis mustat.

No niin, nyt kun miettii tuota missä tuo äärellisyys sijaitsisi, äärellisyys koostuu siis olevaisesta joka oli peräisin meidän alkupaukusta (joka ei kuitenkaan ole ja niin päin pois),  ei missään oli lentotaidottomalle hyväksyttävä vastaus selvästi, tila on "ei mitään", siis ei olevaista, paikkatieto on merkityksetön tilan suhteen, joten ei missään on oikeastaan ihan passeli vastaus koska äärettömyys on ei mitään, vain tilaa.

Hittosoikoon, olkoon, oikeastaan voin hyväksyä tuon ei missään, mutta vain jos tehdään muutama reunaehto ja salainen lisäpöytäkirja asiasta joka talletaan kassakaappiin.

Minun mielestä noin.

Puuhevonen
Liittynyt9.1.2011
Viestejä5275
Jyri T.
Klassinen empiirisen tieteen filosofia ei välttämättä päde kaikkiin kysymyksiin, koska maailmankaikkeus on (tai ainakin voi olla) muutakin kuin mitä empiirisellä tutkimuksella voidaan käsitellä (esim. kvanttimekaniikka on tunnetusti intuition ja arkikokemusten vastainen).

Sinulla on umpirsurkea intuitio. Ja lisäksi en ole puhunut klassisesta empirismistä sanallanikaan, koska klassinen logiikka on itsessään idioottimaista ja sen voidaan osoittaa sisäisesti ristiriitaiseksi systeemiksi triviaalisti. Yritä ajatella mieluummin kvanttilogiikan ehdoin. Se on sovellettuna paljon tehokkaampi algoritmi myös arkimaailman asioihin.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

offmind
Liittynyt19.8.2008
Viestejä11888
Puuhevonen
koska klassinen logiikka on itsessään idioottimaista

Sillai niinku apriori, vai?

 

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä9962
Lentotaidoton
Eusa

Kaikkeus saadaan varmasti jossain kuvauksessa aarettomaksi, mutta olisi mielenkiintoista, jos se olisi kuitenkin renormalisoituva. Pidan todennakoisempana, etta renormalisoituu kuin, ettei.

Tietenkin mielenkiintoisempaa olisi ”renormalisoituva” kaikkeus, ei siitä olekaan kysymys. Kysymys on siitä, suostuuko kaikkeus toiveisiimme. To be or not to be, that´s the question (ainakin toistaiseksi).

Tuskin siitä voi olla kysymys. Millä voimalla ihminen voisi suostutella kaikkeutta - kyllä se toimii ihan omien periaatteiden pohjalta. Noita periaatteita voimme tutkia ja hahmotella mikä selitysmalli voisi olla todennäköistä ja mikä ei. Tieteen tehtävä on keksiä empiirisiä menetelmiä, joilla testata mihin suuntaan todennäköisyys kulloinkin "kallistuu" ja abstraktiomme sitä myöten kehittyvät.

Jyri T: Intuitio lienee kovin tiedostajakohtainen mekanismi. Ainakin oma intuitioni on rakentunut hierarkisesti sen tiedon varaan, jota tietoisuuteni saa, eikä se pyri mallintamaan joka asiaa samalla sapluunalla...

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112
Lentotaidoton

Aggris aggris: Pohtimatta asiaa enempää voisin nyt spekuloida kaikkeuden ympärillä olevan vakuumin (jossa sijaitsin unessa ollessani) energiasisällön pienemmäksi kuin maailmankaikkeuden sisällä olevan energiasisällön ("och vad helst ni vill", Povel Ramel), joten samaan tapaan kuin lämpö virtaa kuumemmasta kylmempään, myös maailmankaikkeuden sisältö virtaa niukkapitoisempaan ympäristöön. Jos tämä niukkenee etäisyyden pallosta kasvaessa, virtaaminen ja sitä myöten laajeneminen myös kiihtyy.

Olen taittanut peistä aggris aggriksen kanssa siellä täällä. En taida enää viitsiä. Ylläoleva (vaikkakin uni) on niin käsittämätöntä soopaa, että sinun on täytynyt olla aikamoisesti jurrissa tuollaista yrveltäessäsi

Ongelmamme on muistaaksenikoskenut aina vain yhtä asiaa, vakuumin olemusta. Itse olen esittänyt vakuumista erilaisia spekulaatioita ja sinä olet aina ne tyrmännyt.

Kuitenkin olen säilyttänyt uskomukseni, etta vakuumi on paljon luultua komplisoidumpi. Sanoohan Berliinin yliopiston fysiikan professori Hagen Kleinert (400 tiet. julk.) että tulemme hämmästymään vakuumin mikrorakenteen paljastuessa. Esimerkiksi vakuumin oletetun sub-planckisen defektirakenteen perustalle on jo kehitetty kaikki yleisen suhteellisuusteorian tulokset antava malli.

Sama malli on jo tuottanut/selittänyt likipitäen kaikki fysiikan muutkin ilmiöt.

Tänään katselin tapani mukaan kahvikupillisen pinnalla olevaa vaahtoa ja juuri kun jälleen ajattelin maailmankaikkeuden laajenemista, kupin reunoja lähestyvän vaahdon nopeus reunaa kohti kasvoi kiihtyen. (tässä ei nyt vedota Enqvistin Kuopion yliopistossa pitämään esitelmään, jonka mukaan "näkyvä" maailmankaikkeus on verrattavissa olutlasillisen pintavaahtoon.., ai niin, sinun mielestäsihän Enqvist teki siinä pohjanoteerauksen..)

"Näkyvä" avaruus voi todella olla pyöreä, tätä vastaan kai ei kukaan väitä. Onko kaikkeus äärellinen vai ääretön, ei varmaan ole ihmisen ratkaistavissa, niinkuin jossain toteatkin. Niinpä voidaan spekuloida, että "näkyvän" pyöreän avaruuden sijaintipaikka on paljon laajemmalle ulottuva näkymätön substanssi, vakuumi, johon pyöreä avaruutemme laajenee rakentuen ja samalla edetessään muuttaen vakuumin rakennetta.

Lämpö ja varmaan moni muukin energianmuoto leviää runsasenergisesta tilasta niukkaenergisempaan sitä nopeammin, mitä suurempi energiaero on. Vakuumi, jossa maailmamme kelluu, voi omata vähäisemmän energiatiheyden ulommissa osissaan, jolloin maailmamme sisältävän vakuumin osan laajeneminen kiihtyy maailmankaikkeuden vanhetessa ja/tai laajentuessa.

Erillinen suunnaton vakuumi ja sen eksitaatioina kehkeytynyt sangen äärellinen laajeneva maailma tuovat mieleen Wegenerin mannerliikuntohypoteesin, jota tiedeyhteisö ei tahtonut aluksi ottaa tosissaan, vaikka asiaa olisi jo tuolloin voinut mitata.

Yllähahmoteltu spekulaatio on aivan liian heppoinen, mutta jotain sen suuntaista tässä nyt on meneillään, ainakin tuntuu siltä.

Seuraavaksi lienee aiheellista valottaa prof. Arto Annilan  näkemystä kiihtyvän laajenemisen syistä, joka on herättänyt kiinnostusta ulkomaillakin. Annila kuuluu meihin, jotka emme usko pimeää energiaa ja pimeää massaa tarvittavan, olipa uskomuksemme syy mutu (niinkuin minulla) tai fysiikan syvällisimpiin lakeihin ja tunnettuihin luonnonilmiöihin perustuva teoria (niinkuin Annilalla). 

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706

Koko sinun ajatusmaailmasi on väkinäisen klassisen fysiikan mukainen. Olkoon kaikkeus äärellinen tai ääretön, on se sitä ollut alusta saakka, standarditeorian mukaan siis BB:stä lähtien (siis määritelmä sisältäen myös Planckin aikakauden, jotkut määritelmäthän lähteväst vasta Hot BB:stä, eli inflaation kuumentamasta kaikkeudesta. Esimerkiksi vakuumin oletetun sub-planckisen defektirakenteen perustalle on jo kehitetty kaikki yleisen suhteellisuusteorian tulokset antava malli. Sama malli on jo tuottanut/selittänyt likipitäen kaikki fysiikan muutkin ilmiöt.”

Tämä vain osoittaa kuinka herkkäuskoinen olet kaikenmoisille wannabe-kosmologien ajattelulle. Kyllä maailmaan ”professoreja” löytyy.

BB:ssä kaikkeutemme (olkoon se äärellinen tai ääretön) lähti laajenemaan. Miksi? Koska kvanttiobjektina sen oli fluktuoitava, On tavallinen väärinkäsitys, että vain oma näkyvä kuplamme laajenisi (se vain laajeni hetken eksponentiaalisti ja tasoitti oman kuplamme geometrian sileäksi). Maailmankaikkeutemme kokonaisuudessaan laajenee. Ja minne? Ei minnekkään. Olkoon kaikkeutemme äärellinen tai ääretön, on se rajaton. Eli sillä ei ole ”ulkopuolta” johon se laajenisi. Se on kaikki, mitä on. Keskinäiset välimatkat/mittatikut vain kasvavat. Oma kuplammekaan ei ole 3D pallo, vaan myös omassa kuplassamme jokainen piste lähti laajenemaan (koska oli kysymys avaruuden omasta ominaisuudesta, ei materian ”lennosta räjähdyksen takia”).

Sinun katsannossasi oma kuplammekin on klassisen fysiikan mukainen 3D pallo. Pallo, joka kelluu vakuumissa. Ei kosmologia näin helppoa ole. Jota kahvikupposesta oppisi. Klassinen harhakuvitelmasi on esim. se, että näkyvä kuplamme laajenisi ”reunoiltaan” nopeammin kuin ”keskeltä”. Silloin kun myös havaittavissa oleva kosmoksemme lähti laajenemaan, niin jokaisen pisteen lähtiessä laajenemaan ei tietysti ole ”keskipistettä” eikä ”reunoja”. Niinkuin ennenkin, niin myös nyt jokainen piste laajenee. Ei niin, että kamat lentää (galaksien/galaksiryppäiden ns. ominaisliike avaruudeSSA on perin vaatimatonta, mitä gravitaatio vähän viskelee). Kuitenkin paikallisesti gravitaatio voittaa pimeän energian ja laajeneminen näkyy vasta galaksiryhmien toisistaan etääntymisenä (ei taaskaan niin, että ne itse ”lentäisivät”, vaan, että niiden välinen välimatka kasvaa)

Sitten, please, missä olen väittänyt että Enqvist teki ”pohjanoteerauksen”. Yleensä olen Enqvistin kanssa samaa mieltä, etenkin emergenssistä. Yleisöesitelmissä voidaan maalailla kansanomaisesti mitä vain (on otettava huomioon konteksti ja ymmärrettävä sen takana oleva syvempi fysiikka).

 

 

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706
Eusa
Lentotaidoton
Eusa

Kaikkeus saadaan varmasti jossain kuvauksessa aarettomaksi, mutta olisi mielenkiintoista, jos se olisi kuitenkin renormalisoituva. Pidan todennakoisempana, etta renormalisoituu kuin, ettei.

Tietenkin mielenkiintoisempaa olisi ”renormalisoituva” kaikkeus, ei siitä olekaan kysymys. Kysymys on siitä, suostuuko kaikkeus toiveisiimme. To be or not to be, that´s the question (ainakin toistaiseksi).

Tuskin siitä voi olla kysymys. Millä voimalla ihminen voisi suostutella kaikkeutta - kyllä se toimii ihan omien periaatteiden pohjalta. Noita periaatteita voimme tutkia ja hahmotella mikä selitysmalli voisi olla todennäköistä ja mikä ei. Tieteen tehtävä on keksiä empiirisiä menetelmiä, joilla testata mihin suuntaan todennäköisyys kulloinkin "kallistuu" ja abstraktiomme sitä myöten kehittyvät.

Jyri T: Intuitio lienee kovin tiedostajakohtainen mekanismi. Ainakin oma intuitioni on rakentunut hierarkisesti sen tiedon varaan, jota tietoisuuteni saa, eikä se pyri mallintamaan joka asiaa samalla sapluunalla...

Enkös minä juuri niin sanonutkin: "Kysymys on siitä, suostuuko kaikkeus toiveisiimme". 

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

Lentotaidoton: Tämä vain osoittaa kuinka herkkäuskoinen olet kaikenmoisille wannabe-kosmologien ajattelulle. Kyllä maailmaan ”professoreja” löytyy.

Hyvin sanottu minun ominaisuuksistani, eikä niin väärinkään. Mutta tällä kertaa eivät kyseessä olekaan wannabe-hörhöt. Ilmeisesti olet perehtynyt professori Arto Annilan tuotantoon? Keskustellessani kylmäfysiikan laitoksen ent. johtajan kanssa hän sanoi arvostavansa suuresti Annilaa. Vai onko Hagen Kleinert mielestäsi joku wannabe-kosmologi ja "professori"? Ainakaan tiedeyhteisö ei koe samalla tavalla:

https://www.google.fi/#q=hagen+kleinert+nobel

Mitä sitten tulee kahvikupposeen, siitä voi tai voi olla oppimatta, mutta koska maailmankaikkeuden lävistävä prinsiippi on joka tapauksessa itsesimilaarisuus, voi jokin vähäiseltä näyttävä ilmiö olla itsesimilaari kosmologisten efektien tai vaikka jonkun aivojen toiminnan piirteen kanssa. Tulkinta varmaan vaatii syvällisempää otetta kuin minulla..

http://en.wikiversity.org/wiki/Infinite_Hierarchical_Nesting_of_Matter

https://www.google.fi/search?q=self+similarity+cosmology&sa=N&tbm=isch&tbo=u&source=univ&ei=AFzGU72KIqi9ygOH-ILIBQ&ved=0CGcQsAQ4Cg&biw=1280&bih=553

Kahvikupposesta voi oppia sitä tarkkailemalla, mutta paljon parempi opettaja on tiskivesi, josta jo kauan sitten löysin kosmologiassakin esiintyvän ilmiön, johon törmäsin artikkeleissa vasta paljon myöhemmin, Falaco-solitonin! Tiskivedessä olen myös ollut havaitsevani aaltohiukkas-dualismin kanssa analogisen ilmiön, josta käsittääkseni äskettäin oli selostus sciencedailyssa..

https://www.google.fi/#q=falaco+solitoni+p+s+v

https://www.google.fi/#q=falaco+solitons

käyttäjä-4617
Liittynyt21.7.2014
Viestejä3

Luin taannoin Scientific Americanista artikkelin, jossa esitettiin vielä erilainen malli, joka ei edellytä pimeän massan olemassaoloa. Siinä vaatimuksena olisi kuitenkin se, että galaksimme sijaitsisi suht' lähellä maailmankaikkeuden harventumaa, jonka mittakaavan tulisi olla muistaakseni väh miljardin valovuoden luokkaa. Tämän reunaehdon suhteen ei vielä ollut riittäviä, tilastollisesti merkityksellisiä aineistoja tiheysmäärityksistä, joten sekin malli lienee toistaiseksi mahdollisuuksien rajoissa, ilman oletuksia eksoottisista hiukkasista tms. Tuo malli lienee helpommin laskennallisesti hanskattavissa kuin sinun esittämäsi, vai mitä arvelet?

 

 

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä9962
Petri Mjuu

Luin taannoin Scientific Americanista artikkelin, jossa esitettiin vielä erilainen malli, joka ei edellytä pimeän massan olemassaoloa. Siinä vaatimuksena olisi kuitenkin se, että galaksimme sijaitsisi suht' lähellä maailmankaikkeuden harventumaa, jonka mittakaavan tulisi olla muistaakseni väh miljardin valovuoden luokkaa. Tämän reunaehdon suhteen ei vielä ollut riittäviä, tilastollisesti merkityksellisiä aineistoja tiheysmäärityksistä, joten sekin malli lienee toistaiseksi mahdollisuuksien rajoissa, ilman oletuksia eksoottisista hiukkasista tms. Tuo malli lienee helpommin laskennallisesti hanskattavissa kuin sinun esittämäsi, vai mitä arvelet?

Taidat sekoittaa pimeän massan ja pimeän energian ?

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036

kahannin
Liittynyt6.3.2010
Viestejä3577
Jyri T.
Puuhevonen
Jyri T.
Puuhevonen
Itse tiedän a priori että kosmos on äärellinen, koska ääretön kosmos on äärettömän epätodennäköinen.
Tuosta voisi sanoa a posteriori, että et tiedä paljoakaan sen enempää kosmologiasta kuin todennäköisyyslaskennastakaan.

...Jos sanot, että kosmos on ääretön, niin sinulla on siihen todistustaakka ja joudut keräämään sitä varten äärettömän määrän evidenssiä, ennen kuin sinua voidaan ottaa vakavasti keskustelussa, joten myös empiirisen tieteen filosofian mukaan kosmos on äärellinen, koska ainakaan minulla ei ole pätkän vertaa kiinnostusta kuunnella sinua äärettömän kauan kun esittelet tuon äärettömän pitkän todistusaineistosi.

A) Maailmassa tapahtuu koko ajan asioita, joiden todennäköisyys on nolla.

B) Jos meillä ei ole kiistämättömiä todisteita väitteestä "maailmankaikkeus on ääretön", ei se tarkoita (automaattisesti) että se ei voi olla totta.

C) Me emme ymmärrä vielä, mitä "äärellinen" tai "ääretön" maailmankaikkeus käytännössä tarkoittaa, joten on typerää kiistellä siitä, onko maailmankaikkeus jompaa kumpaa.

D) Klassinen empiirisen tieteen filosofia ei välttämättä päde kaikkiin kysymyksiin, koska maailmankaikkeus on (tai ainakin voi olla) muutakin kuin mitä empiirisellä tutkimuksella voidaan käsitellä (esim. kvanttimekaniikka on tunnetusti intuition ja arkikokemusten vastainen).

E) Väite "kosmos on äärellinen, koska ääretön kosmos on äärettömän epätodennäköinen" on kehäpäätelmä, kun sitä ei perustella mitenkään. Sen voi kirjoittaa auki tyyliin "Väitän, että ääretön kosmos on äärettömän epätodennäköinen. Jos väitteeni on totta, kosmos on äärellinen".

Reaalimaailmassa tapahtuvien asioiden todennäköisyys on nollasta poikkeava: Esim. maapallo pyörii akselinsa ja auringon ympäri varsin suurella (lukuarvolla 1 ilmaistavalla) todennäköisyydellä. Sen vuoksi ne ovat tunnetusti arkikokemuksien ja intuition mukaisia.

Matematiikkaan perustuvassa kvanttimekaniikan maailmassa tapahtumien reaalinen todennäköisyys on yleensä = 0. Kuten esim. "pimeän" energian olemassolo tai se, että Big bang olisi joskus tapahtunut. Sen takia ne ovat tunnetusti arkikokemuksien ja intuition vastaisia. Mutta yltävät toki jännittävyydessään parhaimpien satujen tasolle.

Voitaneen sanoa, että ymmärrämme termin ääretön. Esim. äärellisistä (ja mitallisista) joukoista saamme äärettömälle joukolle peitteen, kun otamme äärettömän määrän äärellisiä (ja mitallisia) joukkoja. On typerää lähteä väittämään muuta.

Ihminen kykenee tällä hetkellä havainnoimaan vain rajoitettua (=äärellistä ja mitallista) osaa maailmankaikkeudesta.  Se ei mitenkään sulje pois sitä mahdollisuutta, että äärettömän maailmakaikkeuden olemassaolon todennäköisyys olisi = 1.

käyttäjä-4617
Liittynyt21.7.2014
Viestejä3
Eusa
Petri Mjuu

Luin taannoin Scientific Americanista artikkelin, jossa esitettiin vielä erilainen malli, joka ei edellytä pimeän massan olemassaoloa. Siinä vaatimuksena olisi kuitenkin se, että galaksimme sijaitsisi suht' lähellä maailmankaikkeuden harventumaa, jonka mittakaavan tulisi olla muistaakseni väh miljardin valovuoden luokkaa. Tämän reunaehdon suhteen ei vielä ollut riittäviä, tilastollisesti merkityksellisiä aineistoja tiheysmäärityksistä, joten sekin malli lienee toistaiseksi mahdollisuuksien rajoissa, ilman oletuksia eksoottisista hiukkasista tms. Tuo malli lienee helpommin laskennallisesti hanskattavissa kuin sinun esittämäsi, vai mitä arvelet?

Taidat sekoittaa pimeän massan ja pimeän energian ?

Mainitsemassani artikkelissa löydettiin selitys laajenemisen kiihtymiselle, siis niin ettei olla ainakaan vielä ristriidassa havaintojen kanssa. En muista sekoitanko käsitteet, koska mielessäni on ensisijaisesti vain tämä lopputulema ja en ko. artikkelia tähän hätään löytänyt. Sano sinä, jos ko. artikkelin luit. 

 

 

käyttäjä-4617
Liittynyt21.7.2014
Viestejä3

Joo, oli tarkoitus kirjoittaa pimeästä energiasta, ei materiasta. Löysin Hubblen wide field instrumentin alustaviin tuloksiin perustuvan artikkelin

 

http://www.space.com/11129-dark-energy-theory-universe-expansion.html

 

minkä jälkeen 'me voidin keskellä' -vaihtoehto on muistini mukaan palannut uskottavampana kuvioihin, en nyt muista oliko jonkun systemaattisen virheen vai alussa kaukaisten kohteiden osalta tilastollisesti merkitsemättömyyden vuoksi. Tilanne lienee yhä se, ettei tarvittavan harventuman koko ole enää läheskään em. artikkelissa mainittu 8 mrd valovuotta ja voidi-vaihtoehtoa ei ole kyetty vielä hankitulla aineistolla sulkemaan pois.

 

 

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

Arto Annilan kehittämän Maupertuisin pienimmän vaikutuksen periaatteen ja avaruuden fotonikoostumuksen idean mukaan pimeää energiaa tai pimeää ainetta ei tarvita universumin kiihtyvän laajenemisen selittäjäksi.

En ehdi nyt paneutua Annilan ajatuksiin tarkemmin. Toinen allaolevista linkeistä on hyvin valaiseva ja helppolukuinen. Kolmannessa linkissä keskustellaan myös pimeästä energiasta ja aineesta 

http://www.helsinki.fi/~aannila/arto/

http://yliopisto.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/maailma-yksi

http://www.helsinki.fi/~aannila/arto/luonne.pdf

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706
aggris aggris

Arto Annilan kehittämän Maupertuisin pienimmän vaikutuksen periaatteen ja avaruuden fotonikoostumuksen idean mukaan pimeää energiaa tai pimeää ainetta ei tarvita universumin kiihtyvän laajenemisen selittäjäksi.

En ehdi nyt paneutua Annilan ajatuksiin tarkemmin. Toinen allaolevista linkeistä on hyvin valaiseva ja helppolukuinen. Kolmannessa linkissä keskustellaan myös pimeästä energiasta ja aineesta 

http://www.helsinki.fi/~aannila/arto/

http://yliopisto.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/maailma-yksi

http://www.helsinki.fi/~aannila/arto/luonne.pdf

Taas yksi itseoppinut Pelle Peloton lisää. Kaikki on valoa. Avaruus koostuu pareittain sammuneista valokvanteista. Just juu. Osoittaa taas kuinka tosiaan herkkähipiäinen olet kaikille yhden asian helppoheikeille.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

Lentotaidoton: Taas yksi itseoppinut Pelle Peloton lisää.

Keskustellessani kylmäfysiikan laitoksen johtajan kanssa sain sen käsityksen, että Annilan ajatuksia arvostettiin Aalto-yliopistossa.

Vakuumin fotonipitoisuus on sitä paitsi jo kokeellisestikin pilkottamassa; olet tietenkin tutustunut raportteihin

http://www.scientificamerican.com/article/something-from-nothing-vacuum-can-yield-flashes-of-light/

Eihän tämä vielä mitään, mutta tämä lienee vasta vakuumin ja sen fotonikoostumuksen ymmärtämisen alkua.

Minusta ei tunnu aivan mahdottomalta ajatukselta, etteivätkö fotonikonstellaatiot voisi muodostaa erilaisia hiukkasia. Esimerkiksi monet alkuaineet esiintyvät erilaisina atomiyhdelminä omaten samalla hyvinkin erilaisia ominaisuuksia. Universumin itsesimilaarisuuden valossa samantapaista odottaisi tapahtuvan myös fotoneille, varsinkin, kun fotoneja on jopa erilaisia.

Eikä varmaan fotonistakaan vielä kaikkea tiedetä, esimerkiksi sen rakenteesta tai sen mahdollisuudesta muodostaa yhdelmiä erilaisine ominaisuuksineen..

Mutta jos voit vakuuttavasti esittää, että tällainen on mahdotonta, niin valaise myös minua.. 

Trash
Liittynyt25.2.2010
Viestejä1221
aggris aggris

Minusta ei tunnu aivan mahdottomalta ajatukselta, etteivätkö fotonikonstellaatiot voisi muodostaa erilaisia hiukkasia.

Pimeisiin fotoneihin, pareittain sammuneisiin valokvantteihin yms en ota kantaa, mutta minusta merkittävää mallissa jossa kaikki koostuu valosta, olisi sen selitysvoima. Esim. inertia tai miksi massallisen hiukkasen kiihdyttäminen valon nopeuteen vaatisi äärettömästi energiaa, pituuskontraktio, aikadilaatio, painovoima (=seurannaisvaikutus valon taittumisesta), gravitaatiopunasiirtymä.. Ja tietenkin massan ja energian ekvivalenssi olisi päivänselvä.

Jukteri

Ei kyse ole siitä että kaikki koostuisi valosta, vaan siitä että kaikki näkyvässä maailmankaikkeudessa koostuu laajenevasta liikkeestä / energiasta!

Myös valo!

33
rakkautta
:)

Lentotaidoton
Liittynyt26.3.2005
Viestejä4706
aggris aggris

Lentotaidoton: Taas yksi itseoppinut Pelle Peloton lisää.

Keskustellessani kylmäfysiikan laitoksen johtajan kanssa sain sen käsityksen, että Annilan ajatuksia arvostettiin Aalto-yliopistossa.

Vakuumin fotonipitoisuus on sitä paitsi jo kokeellisestikin pilkottamassa; olet tietenkin tutustunut raportteihin

http://www.scientificamerican.com/article/something-from-nothing-vacuum-can-yield-flashes-of-light/

Eihän tämä vielä mitään, mutta tämä lienee vasta vakuumin ja sen fotonikoostumuksen ymmärtämisen alkua.

Minusta ei tunnu aivan mahdottomalta ajatukselta, etteivätkö fotonikonstellaatiot voisi muodostaa erilaisia hiukkasia. Esimerkiksi monet alkuaineet esiintyvät erilaisina atomiyhdelminä omaten samalla hyvinkin erilaisia ominaisuuksia. Universumin itsesimilaarisuuden valossa samantapaista odottaisi tapahtuvan myös fotoneille, varsinkin, kun fotoneja on jopa erilaisia.

Eikä varmaan fotonistakaan vielä kaikkea tiedetä, esimerkiksi sen rakenteesta tai sen mahdollisuudesta muodostaa yhdelmiä erilaisine ominaisuuksineen..

Mutta jos voit vakuuttavasti esittää, että tällainen on mahdotonta, niin valaise myös minua.. 

Tyhjö on dynaaminen kvanttiobjekti. Tyhjö ”sylkee” kidastaan mitä tahansa niinsanottuja virtuaalihiukasia, ei ainoastaan fotoneja. Mutta pointti on siinä etteivät nämä virtuaali”hiukkaset” ole hiukkasia ollenkaan. Nimi ”virtuaalihiukkanen” on vain (historiassa annettu erittäin huono) nimi virtuaaliprosesseille. Virtuaaliprosessi taas on puhdasta perturbatiivistä matematiikkaa. Verrattavissa esim Feynmanin diagrammeihin, jotka eivät ole fyysisiä kuvauksia prosesseista vaan puhtaita laskukaavoja (a calculation has to be made).

Tällaisissa fyysikoiden ylioptimistisissa puffeissa (joita sitten toimittajat toimittelevat) yritetään puhua sitä niinkuin-kieltä (kukkaiskieltä) jotta se olisi jotenkin ymmärrettävää suurelle yleisöllekin. Ei kvanttifysiikka näin simppeliä ole.

http://profmattstrassler.com/articles-and-posts/particle-physics-basics/virtual-particles-what-are-they/

 

Silloin kun kvanttifysiikkaa selitetään ”hiukkasilla” ja yhdellä aatteella, voidaan kyllä puhua Pelle Pelottomista (valitettavasti kömpelöt puffit ja ymmärtämättömät toimittajat vielä pahentavat tilannetta; monesti siellä voi olla tieteellistä jujuakin takana).

kahannin
Liittynyt6.3.2010
Viestejä3577
Teppo Mattsson
jussipussi
Teppo Mattsson
jussipussi

Selvennätkö vielä tuota epätasaisuuden määritelmää, tarkoitako että tyhjiö / "aika-avaruus" olisi epätasainen? Miten sen oletettua epätasaisuutta voisi mitata?

Epätasaisuutta on sekä aineessa, että aika-avaruuden geometriassa. Yleisen suhteellisuusteorian Einsteinin yhtälö G = T yhdistää geometrian (G) ja aineen (T), joten aika-avaruuden epätasaisuutta voidaan mitata havaitsemalla aineen epätasaisuuksia.

"Bear with me"..

Hieman vielä täällä hakusessa; eihän kosmoksen laajeneminen "näy" materiassa/aineessa?

Éikö tämä oletettu laajeneminen ole vain "tyhjiön laajenemista"?

 

Laajeneminen näkyy aineesta meille saapuvan valon aallonpituuden kasvuna eli punasiirtymänä.

Jos valon aallonpituus kasvaa matkallaan avaruudessa, niin sen on täytynyt matkallaan menettää energiaa. Valonsäde voi menettää energiaa vain, kun se absorboituu johonkin väliaineeseen. Näin ollen punasiirtymä ei välttämättä kerro mitään maapallon ja havaintokohteen välisestä suhteellisestä liikkeestä.

Ronron
Liittynyt10.12.2006
Viestejä9265

En ole ymmärtänyt miten käytännössä ollaan havaittu tyhjyyden eli avaruuden laajeneminen? Eikö riitä että aine loittonee toisistaan tyhjässä tilassa? Vai onko nuo sama asia? 

Edit: ok luin wikipediaa, ja ehkä en voikaan/halua ymmärtää. 

くそっ!

Goswell
Liittynyt8.3.2010
Viestejä8370
Ronron

En ole ymmärtänyt miten käytännössä ollaan havaittu tyhjyyden eli avaruuden laajeneminen? Eikö riitä että aine loittonee toisistaan tyhjässä tilassa? Vai onko nuo sama asia? 

Edit: ok luin wikipediaa, ja ehkä en voikaan/halua ymmärtää. 

Hyvä kysymys.

Minä olen antanut itseni ymmärtää tuon niin, että perustelu kiihtyvälle laajenemiselle on juuri se että mitä kauemmas katsotaan, sen nopeammin loittonee. Mutta ei se noin ole, syy tuohon ilmiöön on juuri alkupaukussa. Kuvittele kaikki yhteen kasaan valtavaan gravitaation luomaan paineeseen, hävitä gravitaatio, kaikki laajenee. Tuon kasan keskipiste on paikoillaan tai liikkuu edelleen sillä nopeudella mikä sillä räjähdyshetkellä oli, mitä ulommas kasassa mennään sen suuremman nopeuden se laajenemisesta saa, juuri tuolta se näyttää kosmoskin nyt, mitä kauemmas katsotaan, sen nopeammin liikkuu, joka puolella.

Käsittämättömän yksinkertaista.

Minun mielestä noin.

Eusa
Liittynyt16.2.2011
Viestejä9962
Goswell
Ronron

En ole ymmärtänyt miten käytännössä ollaan havaittu tyhjyyden eli avaruuden laajeneminen? Eikö riitä että aine loittonee toisistaan tyhjässä tilassa? Vai onko nuo sama asia? 

Edit: ok luin wikipediaa, ja ehkä en voikaan/halua ymmärtää. 

Hyvä kysymys.

Minä olen antanut itseni ymmärtää tuon niin, että perustelu kiihtyvälle laajenemiselle on juuri se että mitä kauemmas katsotaan, sen nopeammin loittonee. 

Kai ymmärrät, että mikäli halutaan varmistaa, että laajenee kiihtyvästi, tulee osoittaa, että kauempana etäisyys on muuttunut hitaammin kuin lähellä.

Hienorakennevakio suoraan vapausasteista: 1 / (1^0+2^1+3^2+5^3+1^0/2^1*3^2/5^3) = 1 / 137,036