Galileo Galilei, auktoriteettien sanan sijasta tiedon avoimuuteen perustuvan tieteen edelläkävijä. Kuva: Wikimedia Commons.

Tieteen avoimuus edellyttää tutkimusaineistojen julkaisua.

Perusteltavuus erottaa tieteellisen tiedon mutusta. Tieto on aidosti perusteltavissa vasta, kun tutkimusaineisto on kaikille avoimesti saatavilla.

Psykologiassa (ja muilla ihmistutkimuksen aloilla) tutkimuksen avoimuus ja aineistojen julkinen saatavuus on luvattoman heikkoa: tutkimusten perusteella yli 70% tutkijoista ei luovuta aineistoaan edes toisten tutkijoiden pyynnöstä, vaikka tutkimuksen allekirjoitettu julkaisusopimus edellyttää aineiston avoimen jakamisen.

Sulkeutunut kulttuuri heikentää merkittävästi tutkimuksen tieteellistä arvoa. Varoittavana esimerkkinä sosiaalipsykologi Diederik Stapel onnistui julkaisemaan arvostetuissa lehdissä vuosien ajan kymmeniä tutkimusartikkeleita aineistoista, jotka hän oli keksinyt vain tuottamaan huipputuloksia tekemättä minkäänlaista tutkimusta. Stapelin petkutus saattoi olla laajamittaisuudessaan ja järjestelmällisyydessään poikkeuksellista, mutta nimettömien kyselyiden perusteella erilainen aineiston kyseenalainen käsitteleminen ja valikoiminen haluttujen tulosten saamiseksi on yleistä. Kiinnijäämisen pelko selittänee haluttomuutta luovuttaa omaa tutkimusaineistoa muiden tutkittavaksi.

Vertaisarviointikaan ei estä petkuttamista, sillä siihen ei kuulu tulosten tarkistaminen aineistosta lähtien, vaan käytännössä ainoastaan tutkimuksen järkevyyden ja merkittävyyden pintapuolinen arviointi. Myös kuuluisa nimi vaikuttaa merkittävästi artikkelin hyväksymiseen vertaisarvioinnissa (mikä voitaisiin välttää pitämällä artikkelin kirjoittaja salassa arvioijilta).

Avoimuus edistää tieteen lisäksi globaalia tasa-arvoa. Mitä avoimemmin tutkimusaineistot ovat kaikkien saatavilla, sen paremmat mahdollisuudet tutkijanaluilla ympäri maailman on nousta kansainvälisesti ansioituneiksi tieteentekijöiksi. Avoimuus hyödyttää siis koko ihmiskuntaa.

Avoimuus olisi vastalääke myös tutkimusten tieteellisyyttä heikentävään julkaisuvinoumaan. Julkaisuvinoumassa on kyse valikoidusti julkaisematta jäävien negatiivisten tulosten synnyttämästä harhasta: jos kymmenet tutkimukset selvittävät esim. tehottomien lääkkeiden vaikutusta, jossain näistä tutkimuksista lääkkeellä havaitaan tehoa puhtaasti tilastollisena sattumana, joka näennäisen merkittävyytensä johdosta julkaistaan huomattavasti negatiivisia tuloksia todennäköisemmin. Pahimmassa tapauksessa pelkkään lumevaikutukseen perustuva lääke voi päätyä yleisille markkinoille ja hoitosuosituksiin. Julkaisuvinouma poistuisi, jos tutkimusrahoituksen saaminen edellyttäisi kaikkien tutkimusten aineiston asettamista julkisesti saataville tuloksesta riippumatta.

Tieteellisen apurahan ensisijainen tarkoitus on tukea tutkimusta, ei tutkijaa, jonka voi ajatella olevan vain töissä tieteelle. Julkisen tiederahoituksen myöntämisehdoksi voisikin mielestäni asettaa velvollisuus saattaa keräämänsä aineisto julkiseksi. Vastaavasti vertaisarvioidun tutkimuksen julkaisuehdoksi voitaisiin asettaa se, että artikkelin yhteydessä on samalla julkaistava koko tutkimusaineisto. Internetin myötä aineiston julkaisu on teknisesti helposti toteutettavissa. Ihmistutkimuksessa mahdollisesti arkaluonteiset tunnistetiedot voidaan poistaa julkaistavasta aineistosta, millä varmistetaan tutkittavien henkilöiden yksityisyydensuoja.

Fysikaalisissa tieteissä avoimuus toteutuu ihmistutkimusta paremmin: valtaosa fysiikan tutkimusartikkeleista on ilmaiseksi kaikkien saatavilla, ja aineistot julkaistaan usein artikkelissa tai sen yhteydessä linkkinä. Esimerkiksi Planck-satelliitin mittausaineisto julkaistaan kaikkien saataville tulosten julkistuksen yhteydessä.

Hiljattain perustettu Journal of Open Psychology Data pyrkii avaamaan psykologian tutkimusaineistoja kaikkien tutkijoiden käyttöön ja keskittämään ne samalle sivustolle. Sivustolle näyttää toistaiseksi kerääntyneen varsin vähän aineistoja.

Osaako joku asiaan perehtynyt kertoa, minkälaisilla toimilla Suomessa on pyritty edistämään tieteen avoimuutta? Toteutuuko avoimuus jollain tieteenalalla erityisen hyvin tai huonosti?

Kommentit (3)

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä189

Eipä tuo ongelma pelkästään psykologian ole, lähinnä tieteenaloista se on nostettu (monista syistä) tikun nokkaan. Onko esimerkiksi "valtaosa" fysiikan artikkeleista saatavilla ilmaiseksi? Arxiv on sinänsä nerokas järjestelmä ja biologit yrittävät tässä seurata perässä.

Kyllä ainakin biologian puolella pääsääntöisesti nykyään vaaditaan, että tutkimusdata on arvioijien käytettävissä (ja monissa julkaisuissa myös vaaditaan että julkaisun yhteydessä data julkaistaan) Arvioijen on datan laatua ja analyysejäkin arvioitava, mutta taitaa vain viitseliäimmät pyöritellä ja katsoa saavatko samat tulokset.

Suomessa avoimuuteen on vielä pitkä matka - ja avoimuus niin monitahoinen tavoite että siinä varmasti vielä kestääkin -, mutta esimerkiksi Open Science Finland -työryhmä on tätä edistänyt.

MooM
Liittynyt29.6.2012
Viestejä3805

Blogikirjoituksesta jäi mieleen kohta vertaisarvioinnista:

Lainaus:

Vertaisarviointikaan ei estä petkuttamista, sillä siihen ei kuulu tulosten tarkistaminen aineistosta lähtien, vaan käytännössä ainoastaan tutkimuksen järkevyyden ja merkittävyyden pintapuolinen arviointi.

Kun vertaisarviointi nykyisin perustuu täysin tiedeyhteisön ilmaistyöhön (lehden kannalta, osa tutkijoista tietysti ehtii tehdä sitä työajalla ja saa tavallaan siitä korvauksen), ei aineiston saatavilla oleminen oikeasti auttasi yhtään mitään, kun arvioijat eivät kuitenkaan ehtisi aineistoa katsoa. Jo nyt arviointi vie käsikirjoituksesta ja sen tarkemmasta osumisesta omaan tutkimustyöhön riippuen päivästä useampaan päivään. Osa tekee tietysti nopeammin, mutta silloin kyllä arviointi on enemmän muodollista tai sitten niin täysin oman tutkimuksen kanssa samasta aiheesta olevaa, että asioita on miettinyt jo ennalta.

 

HuuHaata
Liittynyt8.11.2012
Viestejä3645

Tieteen avoimuuden ongelma on niin vaikea ja monitahoinen, että onneksi ei ole minun ongelmani. Sääliksi käy niitä jotka yrittävät sen eteen jotain tehdä.

 

Ongelmahan ei mikään kovinkaan uusi ole. Ollut varmasti ollut olemassa jossain muodossaan yhtä pitkään kuin tiedekkin.

 

Sinänsä arxiv ja datan avoimuus ovat toki hyviä ja kannatettavia asioita.