Kuva: Suomen Pankki.

Ilman luottamusta yhteisöön olisimme köyhiä ja kurjia.

Rahaa saa palkkana tai avustuksena ja sillä voi ostaa tavaroita ja palveluita. Tuntuu itsestäänselvältä – kunnes maksuvaikeudet ja talouskriisit havahduttavat kysymään, mitä raha oikeastaan on ja mistä sitä syntyy.

Raha on velkaa. Raha on sopimus. Raha on vaihdon väline, kirjanpidon mitta ja arvon säilyttäjä. Näin luonnehtivat oppikirjat, mutta tyhjentävää määritelmää tuskin löytyy: raha on niin erottamaton osa yhteiskuntaa, että sen täydellinen ymmärtäminen vaatisi koko ihmiskunnan toiminnan ymmärtämistä. Oleellisen voi silti ymmärtää selvittämällä, mistä raha saa arvonsa.

Rahan arvon perustan paljastaa sen syntymä: uutta rahaa syntyy, kun pankki myöntää lainan luotettavaksi arvioimalleen taholle. Raha ei nykyään sitoudu kulta- vaan luottokantaan.

Koska raha on luottamusta, talouskriisien ratkaisukin on pohjimmiltaan yksinkertainen: on palautettava luottamus ihmiseen.

Helpommin sanottu kuin tehty: luottamukselle on löydyttävä myös katetta, sillä katteettomaan uskoon perustuva rahakupla poksahtaa, kun bluffi paljastuu ja epäluottamus vain syvenee. Katetta ei tarvitse kuitenkaan olla heti, vaan tulevaisuudessa – sitä juuri on luottamus, josta raha saa arvonsa.

Vain murto-osa maailman rahavaroista voidaan vaihtaa konkreettisiksi hyödykkeiksi tässä ja nyt. Rahatalouden epäilijät esittävät tämän todisteeksi siitä, että raha on vain katteeton pyramidihuijaus. Mutta samalla epäilijät jättävät huomiotta sen mittaamattoman arvon, joka ihmiseen luottamiseen liittyy – kenties siksi, että heiltä itseltään tuo luottamus puuttuu!

Jos rahan arvo olisi sidottu vain välittömästi realisoitaviin hyödykkeisiin, eläisimme köyhyydessä ja kurjuudessa. Ajatellaan vaikkapa tulevan vuosikymmenen ruokasatoa: sitä ei voida syödä tänään, mutta se on ihmiselle elintärkeän arvokas. Tai miten hullua olisikaan pitää tiedettä, sivistystä ja terveyttä arvottomina vain koska niitä ei voida vaihtaa kullaksi tai ravinnoksi juuri nyt!

Sijoittaminenkin on luottamusta, joka järkevästi kohdistettuna synnyttää lisää luottamusta, vaurautta ja hyvinvointia. Kun ravinnon ja asunnon kaltaiset tarvehierarkian perusteet ovat kunnossa, tiede ja sivistys ovat pitkällä aikajänteellä osoittautuneet ihmiskunnan ylivoimaisesti tuottavimmiksi sijoituskohteiksi. Tieteen ja sivistyksen mitattavissa oleva tuotto syntyy kuitenkin ilmeisesti liian pitkällä aikavälillä, jotta nykyinen hallintojärjestelmä osaisi antaa sille ansaitsemansa arvon.

Sijoittaminen voi tuottaa myös tappiota, jos se vähentää luottamusta. Esimerkiksi jokainen asevarusteluun sijoitettu miljardi voi vähentää ihmiskunnan todellista vaurautta usealla miljardilla, koska aseisiin kuluvien luonnonvarojen lisäksi ihmistä vastaan suunnatut aseet väistämättä heikentävät luottamusta ihmiseen. Varustautuminen ympäristökatastrofien ja asteroiditörmäysten kaltaisia yhteisiä ulkoisia uhkia vastaan voi sen sijaan jopa lisätä luottamusta ihmiseen.

Rahatalous ei ole nollasummapeliä, jossa yhden voitosta seuraa toisen tappio, vaan toistuvaa vangin dilemma -peliä, jossa pidemmän päälle kivat kaverit voittavat ja yhteistyö palkitaan.

Yhteistyön vaihtoehtona on irrationaalisten pelkojen, kateuden ja ahneuden ajama lyhytnäköinen edun tavoittelu, mikä tuottaa lopulta pelkkiä häviäjiä. Niinpä siemenperunoitaan ei kannata rynnätä kaivamaan kylvöstä, vaikka uhitteleva naapuri veistelisi omistaan ammuksia. Epäluottamuksesta tulee nopeasti itseään toteuttava ennuste.

Arkielämässä rahan luonteen pohdinta saattaa tuntua tarpeettoman syvälliseltä. Rahan ymmärtämisellä voi kuitenkin olla tulevaisuutemme kannalta ratkaiseva merkitys: mitä paremmin sen sisäistämme, sitä järkevämmin osaamme sijoittaa rajalliset voimavaramme aidosti arvokkaaseen ja jättää populistien lupaukset omaan arvoonsa.

Kommentit (19)

SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä5354

Teppo sortuu nyt pateettiseen runollisuuteen julistaessaan rahan arvon symboloivan "luottoa ihmiseen". Rahan arvo on kiinni luottamuksesta sen liikkeellelaskijaan, ei suinkaan johonkin yleiseen "ihmiseen". Muutoinhan Zimbabven ja USAn dollareilla olisi vastaava uskottavuus ja arvostus. Vaan kun ei ole. Sama juttuhan pätee muihinkin velkakirjoihin (jota raha pohjimmiltaan on). Ihmiset, yhtiöt ja kansakunnat eivät tässä(kään) suhteessa ole suinkaan samanarvoisia, muutoinhan Kreikka saisi velkaa samalla korolla ja ehdoilla kuin vaikkapa Suomi, Talvivaara samoin ehdoin kuin Fiskars. Vaan kun ei saa.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Teppo Mattsson
Liittynyt13.1.2014
Viestejä132
SamBody

Teppo sortuu nyt pateettiseen runollisuuteen julistaessaan rahan arvon symboloivan "luottoa ihmiseen". Rahan arvo on kiinni luottamuksesta sen liikkeellelaskijaan, ei suinkaan johonkin yleiseen "ihmiseen". Muutoinhan Zimbabven ja USAn dollareilla olisi vastaava uskottavuus ja arvostus. Vaan kun ei ole.

Juuri tätä mittaa valuuttakurssit: esim. tällä hetkellä 100 euroa on suunnilleen yhtä paljon luottoa ihmiseen kuin 73 Englannin puntaa.

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2234

Dennett tai Talib tai joku filosofi sanoi paukautti että luonnontiede, sen faktat, on erittäin kallista tietoa. Eikä hän tarkoittanut CERNiä, vaan mitä ilmeisimmin tätä:

Miljoonat, jopa miljardit ihmiset, ovat tuhansia vuosia vuotaneet valtavan määrän hikeä ja kuokkineet valtavat määrät peltoa, että ihmiskunnasta osa kouluttautuu ja keskittyy saamaan selville luonnnonsalaisuudet kuten:

F=ma, E=mc2, sirppisoluanemia johtuu GAG-kodonin mutaatiosta GTG:ksi eli  adeniin vaihtumisesta tymiiniin ja siksi näille lapsille annettava foolihappoa ja penisilliiniä, polttaessa hiiltä syntyy ilmastoa lämmittävää hiilidioksidia(CO2),..

 

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

kasvisruoka
Liittynyt8.5.2015
Viestejä453

Lainaus:

 Ihmiset, yhtiöt ja kansakunnat eivät tässä(kään) suhteessa ole suinkaan samanarvoisia, muutoinhan Kreikka saisi velkaa samalla korolla ja ehdoilla kuin vaikkapa Suomi, Talvivaara samoin ehdoin kuin Fiskars. Vaan kun ei saa.

Riippuu nyt, että ryhdytkö mittaamaan arvoa rahamääräisesti vai puhutko tasa-arvosta.

 

Emme ole tasapäisiä, mutta kohtelu voi olla kuten lakienkin osalta tasa-arvoista.. Ja tasa-arvo ja tasapäistäminen eivät ole samoja asioita.

Tiedätte kyllä kuka.

kasvisruoka
Liittynyt8.5.2015
Viestejä453
Tuhmeliini

Teppo on jo rajan ylittäny saako palkkaa liirumlaarumin kirjottamisesta? 

 

Itse ainakin arvostan ajatuksia ravistelevia kirjoituksia siitäkin huolimatta, vaikka ne olisikin jo itselleni aika tuttuja aiheita. (kuten nyt rahan luonne yms.)

 

Lopulta juuri näin saa uteliaisuuden heräämään, ihan kaikkea kohtaan, todellisuus kun tosiaankin on tarua ihmeellisempää.

Tiedätte kyllä kuka.

SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä5354
kasvisruoka

 Ihmiset, yhtiöt ja kansakunnat eivät tässä(kään) suhteessa ole suinkaan samanarvoisia, muutoinhan Kreikka saisi velkaa samalla korolla ja ehdoilla kuin vaikkapa Suomi, Talvivaara samoin ehdoin kuin Fiskars. Vaan kun ei saa.

Riippuu nyt, että ryhdytkö mittaamaan arvoa rahamääräisesti vai puhutko tasa-arvosta.Emme ole tasapäisiä, mutta kohtelu voi olla kuten lakienkin osalta tasa-arvoista.. Ja tasa-arvo ja tasapäistäminen eivät ole samoja asioita.

Jos ei asian luonne tuosta kommentistani selviä, se on voi voi. Ei voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä5354
Teppo Mattsson
SamBody

Teppo sortuu nyt pateettiseen runollisuuteen julistaessaan rahan arvon symboloivan "luottoa ihmiseen". Rahan arvo on kiinni luottamuksesta sen liikkeellelaskijaan, ei suinkaan johonkin yleiseen "ihmiseen". Muutoinhan Zimbabven ja USAn dollareilla olisi vastaava uskottavuus ja arvostus. Vaan kun ei ole.

Juuri tätä mittaa valuuttakurssit: esim. tällä hetkellä 100 euroa on suunnilleen yhtä paljon luottoa ihmiseen kuin 73 Englannin puntaa.

 

Niinpä, tosin absoluuttiset arvot eivät tässäkään paljoa kerro, vaan suhteelliset muutokset. Ne kertovat että luottamus Britaniaan ja brittien kykyyn hoitaa talouttaan on ollut viime vuosina jonkun verran korkeammalla tasolla kuin €uro-alueen:

http://www.xe.com/currencycharts/?from=GBP&to=EUR&view=5Y

Tosin tuo ei ole kovin hyvä esimerkki johtuen siitä että "euro-alue" on niin teennäinen ja siten toimimaton subjekti. Ei ole koherentti, mikä tietysti luottamuksen/luotettavuuden määrittelyssä oleellista olisi.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

HuuHaata
Liittynyt8.11.2012
Viestejä3647

Raha on luottoa systeemiin. Jossain määrin ihmisiin niiden ihmisten ollessa vaikkapa keskuspankin johdossa.

Ihmisiin uskomisen kanssa sillä on aika vähän tekemistä. Paitsi jos ihmisiin uskominen on naivia uskottelua, ettei kukaan koskaan esimerkiksi varasta tai kavalla.

Suuriin omaisuuksiin kuuluu lähes poikkeuksetta suuri rikos. Näin joitain havinaisia poikkeusyksilöitä lukuunottamatta. Sisäänrakennetusti raha houkuttelee väärinkäytöksiin, koska suurimmista väärinkäytöksistä ei rangaista. Tämä koska muuten luottamus systeemiin romahtaisi. Esimerkkinä jenkkien liian suuri kaatumaan pankit.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25028
HuuHaata

Suuriin omaisuuksiin kuuluu lähes poikkeuksetta suuri rikos. Näin joitain havinaisia poikkeusyksilöitä lukuunottamatta. Sisäänrakennetusti raha houkuttelee väärinkäytöksiin, koska suurimmista väärinkäytöksistä ei rangaista. Tämä koska muuten luottamus systeemiin romahtaisi. Esimerkkinä jenkkien liian suuri kaatumaan pankit.

Käyttäisin Venäjää tässä esimerkkinä. Esim hyvin on Putin palkastaan säästänyt. 

jesper
Liittynyt4.3.2009
Viestejä609

Taloudessa on aina kysymys luottamuksesta, mutta luottamus voi rakentua monella tavalla. Parhaiten tuo blogin vangin dilemman mukainen luottamusefekti näkyy yksinkertaisissa keskinäiseen vastavuoroiseen yhteistyöhön rakentuvissa rahajärjestelmissä, kuten aikapankissa. Keskinäinen luottamus luo yhteistä hyvinvointia.

Nykyiseen (pankki-)kapitalistiseen systeemiin sopii paljon paremmin toinen peli-teorian esimerkki,  piraattipeli. Kun toimijoilla ei ole keskinäistä luottamusta yhteiseen sopimukseen pääsemiseksi, luottamus kohdistuu olemassaolevaan hierarkiaan, joka ei tuo parasta mahdollista lopputulosta. Tuosta piraattipeli-esimerkistä näkee hyvin sen, miksi luottamuksen rakentaminen on tärkeää nimenomaan sellaisten toimijoiden kesken, jotka eivät halua elää orjuudessa.

 

Heed not my earthly lot, for it hath little of earth in it.
- Edgar Allan Poe

Rydel
Liittynyt16.12.2009
Viestejä13

En usko rahaan, enkä edes nykyiseen talousjärjestelmään. Pelkkä illuusio, joka kohtaa pian loppunsa. Silti euroni on yhtä arvokas kuin sen, joka siihen uskoo. Inflaatiota ei kohdallani näy.

Goswell
Liittynyt8.3.2010
Viestejä8370

Nykyinen systeemi johtaa vain työläisten kurjuuteen, kärsimykseen ja paskaan lopputuotteeseen. Puhumattakaan ympäristön kärsimästä katastrofista ja tuotantoeläinten kohtelusta.. Jaa, listaa voipi jatkaa jos haluaa.

No voittajia on pörssikeinottelijat joille raha on noussut niin sanotusti päähän...

Minun mielestä noin.

Kaapelijehu
Liittynyt13.4.2009
Viestejä250

Raha on lähinnä tekninen keksintö, jonka tarkoituksena helpottaa kaupankäyntiä. Se mahdollistaa hyödykkeiden arvon tarkemman mittaamisen kuin mikä olisi mahdollista vaihtotaloudessa. Elämä muuttuisi tosi hankalaksi, jos talous yhä perustuisi vain vaihtokauppaan. Palkat maksettaisiin elintarvikkeina tai muuna roinana...

Mutta Mattsson on kyllä mielestäni hyvin oikeilla jäljillä, kun puhutaan siitä mihin menestyvä talous perustuu. Luottamus ihmisiin on siinä todellakin hyvin tärkeätä, se että sopimuksista ja yhteisistä pelisäännöistä pidetään kiinni tai ainakin yritetään pitää kiinni. 

Jos eläisimme sellaisessa maassa, jossa ei lainkaan voisi luottaa ihmisiin, niin kuka uskaltaisi lainata kenellekään rahaa? Jos lainan saaja heti häipyy rahoineen Neitsytsaarille nauttimaan elämästään, niin eihän siitä mitään tulisi. Tai kuka uskaltaisi palkata työntekijöitä, jos työntekijä heti varastaisi kaikki työkalut tai työntekijä jättäisi työt tekemättä heti kun työnantajan silmä välttää? Tai ylipäätään kuka uskaltaisi solmia suuria kauppoja, jos toiseen osapuoleen ei lainkaan voisi luottaa. Kyllä luottamus on hyvin tärkeä tekijä menestyvässä taloudessa. Yleensä ne kansakunnat joissa luotetaan ihmisiin ja jossa ihmiset myös ovat sen luottamuksen arvoisia, yleensä pärjäävät varsin hyvin. Tietenkin jokin kansakunta voi menestyä ihan siksikin, että siellä sattuu olemaan jotain myytävää, kuten öljyä.

Tietenkin tässä voi heittää myös pienen piikin luonnontieteilijöiden suuntaan: Luonnontieteilijät tuntuvat vihaavan ihmiskeskeistä ajattelutapaa, kulttuuria, taidetta ja kaikkia ihmiskunnan saavutuksia ja ihmisten inhimillisiä motiiveja pyrkimällä väittämään, että ihmiset ovat vain luonnonlakien ohjaamia marionetteja. Juuri luonnontieteilijät tuntuvat kokoajan tuhoavan sitä luottamusta ihmisiin. Eiväthän he luota ihmisiin, vaan sokeisiin luonnonlakeihin.

Teenkö itse töitä selvittääkseni luonnon salaisuudet? En todellakaan, mutta hieno talo meren rannalla, luksusjahti ja ylelliset esineet, kuten Picassot ja Matisset motivoivat kummasti...

Kaapelijehu

kasvisruoka
Liittynyt8.5.2015
Viestejä453

Lainaus:

Raha on lähinnä tekninen keksintö, jonka tarkoituksena helpottaa kaupankäyntiä. Se mahdollistaa hyödykkeiden arvon tarkemman mittaamisen kuin mikä olisi mahdollista vaihtotaloudessa. Elämä muuttuisi tosi hankalaksi, jos talous yhä perustuisi vain vaihtokauppaan. Palkat maksettaisiin elintarvikkeina tai muuna roinana...

Tai helpottaa vaihdantaa...

 

Tarjontapuolella ja valtavirtaisessa on tällä hetkellä ensisijaisesti vaihdonväline, velka ja luotto ovat sitten eräänlaisia johdannaisia...

 

Jos ajatellaan rahan historiaa, niin on ainakin kahdenlaista näkemystä.

 

1. Adam Smithin versio, jossa siis tarvittiin jotain, jossa tuottajat voivat vaihtaa ylimääräisen tuotantonsa toiseen hyödykkeeseen. Tässä raha on puhdas hyödykeraha ja vaihdonväline.

 

2. Alfred Mitchel-Innesin versio, joka huomasi, että tuottajien välille syntyy luottamusta eikä tarvita välttämättä edes jalometallia siihen väliin, vaan koska tiedetään, että toinen tuottaa kuitenkin ylimääräistä tulevaisuudessa, niin voidaankin vain merkitä velaksi.

 

Näiden ero on oikeastaan siinä, että ensimmäisessä tarinassa ihmiset eivät luota toisiinsa pätkääkään, vaihtokauppa on aina sellainen, joka ei jää mitenkään auki (ja vasta myöhemmin päälle rakentui luottotalous), mutta toisessa ihmiset luottavatkin toisiinsa loppupeleissä, toki se luottamus ensin ansaitaan ja luotolle on aina rajansa.

Tiedätte kyllä kuka.

ekvivalentti
Liittynyt25.12.2012
Viestejä261
Goswell

Nykyinen systeemi johtaa vain työläisten kurjuuteen, kärsimykseen ja paskaan lopputuotteeseen. Puhumattakaan ympäristön kärsimästä katastrofista ja tuotantoeläinten kohtelusta.. Jaa, listaa voipi jatkaa jos haluaa.

No voittajia on pörssikeinottelijat joille raha on noussut niin sanotusti päähän...

Goswellin suuntaisia mielipiteen ilmaisuja näkee aika usein. Minulle se kertoo, että kirjoittaja on katkeroitunut varakkaammille (tai henkilöille, joita luulee varakkaammiksi). Qoswellin kirjoitusta ainakaan tuossa muodossa harvempi ottaa vakavasti, koska se ei luo kuvaa laajasta asian ymmärtämisestä.

Raha on vaihdannan väline, mikä voidaan sanoa myös muodossa, että raha on työn mitta. Rahalla on arvoa, jos joku on valmis tekemään sen edestä työtä. Ihmiskunnan historiassa on myös kokeiltu malleja, joissa raha on ollut toissijaista. Sosialistisissa maissa ei luonnolla ollut mitään arvoa ja tuloksetkin olivat sen mukaisia. Kun rahatalous länsimaissa etenee ja kaikkea aletaan yhä enemmän hinnoitella, niin samalla nähdään, mitä ihmiset ovat valmiita arvostamaan eli tekemään töitä sen eteen. Tässä on tietenkin mukana rahan raja-arvo eli ensimmäisestä lasista vettä autiomaassa ollaan valmiita maksamaan omaisuus, mutta toisesta ei saa enää niin hyvää hintaa. Esimerkiksi luonnonsuojelussa tämä tarkoittaa sitä, että kun yhteiskunnan varallisuus nousee, niin sillä enemmän mahdollisuuksia suojella luontoa. Luonnosta ei tarvitse ottaa kaikkea irti. Vanhimmat luonnonsuojelualueet ovat olleet ruhtinaiden puistoja. Nyt kaikilla on koneissa yhtäpaljon palvelijoita ennen ruhtinailla, niin jokaisella voi olla oma suojelualueensa.

Ajoittain näkee vihreitä utopioita, joissa siirrytään elämään rahatalouden ulkopuolelle, 1800-luvun tekniikalla hoidetuille pientiloille, jotka olivat lähes omavaraisia. Tämmöisiä yhteisöjä ovat esimerkiksi amissit. Suomessa tätä on toteuttanut Pentti Linkola. Nyky-yhteiskunnan siirtäminen kokonaan tuolle tasolle vaatisi jotakin Pol-pot tyyppistä hallintoa ja väestömäärän puolittamista. Ei kovin houkuttelava vaihtoehto.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112
Kaapelijehu

 Luonnontieteilijät tuntuvat vihaavan ihmiskeskeistä ajattelutapaa, kulttuuria, taidetta ja kaikkia ihmiskunnan saavutuksia ja ihmisten inhimillisiä motiiveja pyrkimällä väittämään, että ihmiset ovat vain luonnonlakien ohjaamia marionetteja. Juuri luonnontieteilijät tuntuvat kokoajan tuhoavan sitä luottamusta ihmisiin. Eiväthän he luota ihmisiin, vaan sokeisiin luonnonlakeihin.

Ja juuri kun mietiskelin, miten tuon ihmisen ja hänen rahavirtojensa luonnonlakisidonnaisuuden ilmaisisi, sillä mitään marionettimaisuutta en ole siinä havainnut olettamastani luonnonlakisidonnaisuudesta huolimatta. 

Ovatko luonnonlait sittenkään leimallisesti sokeita? Koko maailma kaikkine tapahtumineen on kaiketi niiden ilmentymää. Myös ihminen, ihmisyhteisö ja ihmisen kyky luottaa ovat ainakin jossain mielessä luonnonlakien ilmentymiä.

Vaikka en voikaan uskoa tietoisuuden olevan pelkkää aivojen fysikaalista toimintaa en myöskään kykene uskomaan ihmisen tietoisella käyttäytymisellä olevan määräävää vaikutusta maailman tai edes ihmisyhteisöjen tapahtumiin, esim. politiikkaan. Veikkaan, että muutoksia koskeva tietoisuus ja toimintasuunnitelmat syntyvät ensin "luonnossa" ilmeten vasta sitten joidenkin (ensinnä usein valittujen) ihmisten tietoisuudessa.

Vaikka en pystykään näkemystäni perustelemaan veikkaan kuitenkin mutu-periaatteella, että rahavirrat ovat yksi nykyisenkaltaisen luonnonlakisidonnaisen ihmisyhteisön tärkeä verkostotyyppinen vuorovaikutus. Se ei suinkaan ole ainoa vuorovaikutusverkosto. Esimerkiksi puhekieli on toinen verkosto, jonka solmut sijaitsevat yhteisön jäsenissä. Muita ovat muassa politiikka, kulttuuri, taiteet ja ylipäänsä kaikki yhteisön tai sen osan toimeliaisuus. 

Kaikilla näillä ja muillakin yhteisöjen luonnonlakiperustaisilla vuorovaikutusverkostoilla on yhtymäkohtia niiden solmuissa, ihmisissä ja ihmisjoukoissa. Yhteiskunta on hyvin monimutkainen, ja sen lakeja ei vielä juurikaan ymmärretä.

Pohdiskeltuani sitä, miltä yllä esittämäni tuntuu veikkaan, että yhteiskunnan olemus on vielä paljon aalto-hiukkas-dualismia syvemmin dualistinen. Yllä viitattua katsantokantaa voisi nimittää luonnonlakiperustaiseksi. Normaalimpi katsantokanta voisi olla nimeltään vaikkapa mielensisäinen, joka avautuisi tarkkailijalle normaalina inhimillisyytenä. Tätähän useimmat kommentit ovatkin noudattaneet.

Molemmat kannat olisivat kuitenkin yhtä totuudellisia. Bistabiili tietoisuus voisi esteettä hypellä toisesta toiseen.

En ole kohdistanut päähänpälkähdykseeni lainkaan kriittistä ajattelua. Osuva kritiikki voi ehkä romauttaa korttitaloni.

Goswell
Liittynyt8.3.2010
Viestejä8370
ekvivalentti
Goswell

Nykyinen systeemi johtaa vain työläisten kurjuuteen, kärsimykseen ja paskaan lopputuotteeseen. Puhumattakaan ympäristön kärsimästä katastrofista ja tuotantoeläinten kohtelusta.. Jaa, listaa voipi jatkaa jos haluaa.

No voittajia on pörssikeinottelijat joille raha on noussut niin sanotusti päähän...

Goswellin suuntaisia mielipiteen ilmaisuja näkee aika usein. Minulle se kertoo, että kirjoittaja on katkeroitunut varakkaammille (tai henkilöille, joita luulee varakkaammiksi). Qoswellin kirjoitusta ainakaan tuossa muodossa harvempi ottaa vakavasti, koska se ei luo kuvaa laajasta asian ymmärtämisestä.

Raha on vaihdannan väline, mikä voidaan sanoa myös muodossa, että raha on työn mitta. Rahalla on arvoa, jos joku on valmis tekemään sen edestä työtä. Ihmiskunnan historiassa on myös kokeiltu malleja, joissa raha on ollut toissijaista. Sosialistisissa maissa ei luonnolla ollut mitään arvoa ja tuloksetkin olivat sen mukaisia. Kun rahatalous länsimaissa etenee ja kaikkea aletaan yhä enemmän hinnoitella, niin samalla nähdään, mitä ihmiset ovat valmiita arvostamaan eli tekemään töitä sen eteen. Tässä on tietenkin mukana rahan raja-arvo eli ensimmäisestä lasista vettä autiomaassa ollaan valmiita maksamaan omaisuus, mutta toisesta ei saa enää niin hyvää hintaa. Esimerkiksi luonnonsuojelussa tämä tarkoittaa sitä, että kun yhteiskunnan varallisuus nousee, niin sillä enemmän mahdollisuuksia suojella luontoa. Luonnosta ei tarvitse ottaa kaikkea irti. Vanhimmat luonnonsuojelualueet ovat olleet ruhtinaiden puistoja. Nyt kaikilla on koneissa yhtäpaljon palvelijoita ennen ruhtinailla, niin jokaisella voi olla oma suojelualueensa.

Ajoittain näkee vihreitä utopioita, joissa siirrytään elämään rahatalouden ulkopuolelle, 1800-luvun tekniikalla hoidetuille pientiloille, jotka olivat lähes omavaraisia. Tämmöisiä yhteisöjä ovat esimerkiksi amissit. Suomessa tätä on toteuttanut Pentti Linkola. Nyky-yhteiskunnan siirtäminen kokonaan tuolle tasolle vaatisi jotakin Pol-pot tyyppistä hallintoa ja väestömäärän puolittamista. Ei kovin houkuttelava vaihtoehto.

Väitätkö että noin ei tapahdu tosielämässä. Tuotteissa on pahimmillaan laskurit jotka rikkoo laitteen ajastetusti, käytetään surkeita materiaaleja jotka hajoaa itsekseen tietyn ajan kuluessa, siirretään tuotanto maihin jossa ympäristön saa surutta saastuttaa. Käytetään halpatyövoimaa joka kohtalosta ei ole mitään väliä, vedotaan paikalliseen käytäntöön. Tosi siistiä ja vasttuullista toimintaa.

Syntyvät rahavirrat syötetään veroparatiiseihin (huom, aivan laillisiin?, sopii kysyä miten se nyt noin on mahdollista) ja kuluttaja maksaa laskun. Mistähän se verokakun täyte oikein mahdetaan repiä joka tarvitaan verrattoman "verosuunnittelun" takia, siltä samalta kansalta poiskukien ne todelliset loiset..

Katkeroitunut, kyllä, aivan varmasti olen katkeroitunut, maailmasta on tullut itsekkäiden moraalittomien ahneitten narsistien temmellyskenttä.Työntekijät saa tyytyä känsiin käsissään, keinottelijat ja kauppaketjut käärii kaiken pohjattomiin taskuihinsa, taskuihin joihin ei verottajalla ole mitään pääsyä. Etkö sinä ole katkeroitunut, olis ehkä syytä olla.

Voi härrekyyd, raha on työn mitta, mistä sinä tuon keksit. Täysin työttömät käärii suurimmat voitot, enkä tarkoita nyt työttömiä. Jos raha olisikin työn mitta ja verotussäännöt selvät ilman tahallisia porsaanreikiä ja veroparatiiseja, mitään ongelmaa ei olisi olemassa. Tosin tähän tarvitaan myös julkisellapuolella tulosvastuuta aivan samoin kuin yksityisellä puolella, päällekkyyksien purkamista sekä täysin turhan byrokratian purkamista järkevälle tasolle..

Ymmärrän toisaalta helvetin hyvin että veronmaksu ottaa pannuun kun kerättyjä verorahoja käytetään täysin idioottimaisesti.

 

Minun mielestä noin.