Bonoboille "make love, not war" -elämäntapa oli arkea jo miljoona vuotta ennen 1960-luvun hippiliikettä. Kuva: Rob Bixby.

Näemme herkemmin uhkia kuin mahdollisuuksia.

"Ehkä rakkaudella mekin voittaisimme vihan" ehdottaa toimittaja Sanna Ukkola blogissaan vihan, raivon ja ylipäänsä tunnepitoisen julkisen käytöksen kyseenalaistavan kirjoituksensa päätteeksi.

Mutta onko vihan voittaminen rakkaudella realistinen tavoite, johon voimavaransa kannattaa keskittää, vai ainoastaan ihmisluonnon kieltävää humanistista utopiaa? Rakkauttahan on tarjottu vihan vastalääkkeeksi kautta historian.

Ensimmäinen askel rauhanomaisemman yhteiskunnan rakentamisessa on biologisen perustamme myöntäminen. Biologiansa kieltävät ovat tuomitut toistamaan historian virheet.

Olemme olemassaolostaan kilpailevien geenien ja meemien selviytymis- ja lisääntymiskoneita. Tällaisten puheiden pelätään riistävän inhimillisyytemme, mutta todellisuudessa matka kohti humaanimpaa maailmaa alkaa faktojen myöntämisellä.

Vain ymmärtämällä meissä loisivien geenien ja meemien todellisen luonteen voimme valjastaa niiden itsekkään toiminnan edistämään meidän – eli kaikkien tuntevien olentojen – hyvinvointia.

Katsotaanpa muurahaiskekoa. Miten ihanteellisesti toimiva yhteiskunta siinä onkaan! Geenien itsekkyyttä ymmärtämätön ihmettelee, miksei ihmiskunta toimi kuin muurahaispesä, ja sepittää tarinoita perisynnistä, vapaasta tahdosta tai paholaisen viettelyksestä.

Geenin itsekkyys selittää, mistä oikeasti on kyse: Perimältään yhtenäistä muurahaispesää ei pidäkään verrata ihmiskuntaan vaan ennemmin ihmisyksilöön, joka muodostuu perimältään identtisistä soluista. Muurahaiset auttavat toisiaan niin kuin ihmisyksilön solut auttavat toisiaan, koska yhteistyö ajaa yhteisten geenien itsekästä etua.

Niin kauan kuin yksilöt eroavat toisistaan perimältään, kilpailu on väistämätöntä muodossa tai toisessa. Viha ja rakkaus kuuluvat geenien kilpailustrategioihin, ja vihalla on kielteisenä tunteena valitettava kilpailuetu, kiitos kivikautisen perimämme. Olemme nimittäin herkempiä uhille kuin mahdollisuuksille, koska pedon tunnistaminen varjoksi on ollut kohtalokkaampi virhe kuin varjon tunnistaminen pedoksi.

Samasta uhkien yliherkkyydestämme johtuen huonot uutiset myyvät paremmin kuin hyvät, mitä edes "perinteisen journalismin etiikka" ei häpeile käyttää edukseen. Pelolla ja hädällä hallitseminen on tehokasta, minkä jokainen menestynyt vaikuttajakin tietää.

Viha ja rakkaus mielletään usein vastakohdikseen, mutta niillä on myös paljon yhteistä. Molemmat tunteet aktivoivat sympaattista hermostoa, nostavat vireystilaa ja saavat tuntijan lähestymään kohdettaan. Ratkaiseva hermostollinen ero ei liene suuri, sillä säyseä bonobo hoitaa kilpailunsa usein rakkaudella siinä missä lähisukulaisensa simpanssi turvautuu vihaiseen aggressioon.

Vihasta rakkauteen on siis matkaa geeniavaruudessa vain simpanssin ja bonobon välisen etäisyyden verran, minkä Kongon eri puolilla edennyt evoluutio on kulkenut miljoonassa vuodessa. Suuremman valintapaineen voimalla sama matka voi joutua ainakin tuhat kertaa nopeammin, kuten aggressiivisten ja säyseiden koirarotujen erokin todistaa.

Saatat ajatella, että apinoiden parittelu eroaa melkoisesti empaattisen ihmisen tuntemasta rajattomasta kiintymyksestä koko elämänkaikkeutta kohtaan. Molemmat kuitenkin sopivat alle saman rakkauden yläkäsitteen, jonka ilmenemismuodot poikkeavat vähemmän toisistaan kuin vihasta.

Bonobon rauhanomaisuuteen on saattanut vaikuttaa se, ettei sen kilpailijana ole ollut gorillaa, jota vastaan kilpaileminen vastaavasti selittäisi simpanssin aggressiivisuuden evoluutiota. Kenties ihmisenkin viha ja aggressio on alkuaan kehittynyt enemmän saalis- ja saalistajalajeja kuin lajitovereita vastaan. Aggression avulla kukistuvien lajien uhan poistuttua nykyihmisen viha voi siinä tapauksessa evoluution myötä vähitellen laantua.

Vaikka geneettinen evoluutio olisi välittömiin tarpeisiimme liian hidasta, apunamme on myös memeettinen evoluutio, joka sille päälle sattuessaan muuttaa kulttuuria ja käytöstämme hyvinkin nopeasti.

Jokin ihmiskuntaa yhdistävä supermeemi voisi kanavoida kivikautista vihaamme rakentavampaan yhteiseloon. Muutokselle on valintapainetta, sillä elämme yhteiskunnassa, jonka todelliset uhat ovat aivan muualla kuin mitä savannilla kehittyneet vaistomme meille uskottelevat.

Tietotekniikan kehitys on tehostanut joukkotiedotusta ennennäkemättömästi. Niinpä kurjuuden, kärsimyksen ja vihan näkyvyys on räjähdysmäisesti kasvanut, samalla kun niiden esiintyvyys on verrattomasti vähentynyt. Nykytieteen synnystä lähtien yhteiskunta on edennyt kiihtyvästi parempaan suuntaan, kuten tähtitieteilijä Esko Valtaoja jäähyväisluennollaan muistutti.

Valtaojan esittelemiä kuvaajia katsoessa näyttää vahvasti siltä, että voitamme vihan järjellä. Jos olemme onnekkaita, vihalta työttömäksi jääneet hermoradat ottaa lopulta uusiokäyttöön rakkaus.

Kommentit (23)

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä2105

Voitamme järjellä, mutta se vaatii mitä ilmeisemmin muutakin.

 

Näet tiedetään, että ihmisissä on eroja sen suhteen miten paljon he kestävät epävarmuutta, vaativat tuttua ja turvallisuutta tai haluavat yksioikoisuutta kaaottisen moninaisuuden suhteen. Erästekijä saattaa löytyä prefrontaalikortekstista, jonka kehittymiseen vaikuttaa moni asia, geeneistä kasvatukseen ja ympäristöön asti.

 

Otetaan eräs ympäristöllinen tekijä. Mikäli lapsi ensimmäisinä elinvuosinaan stressaa hyvin paljon, niin plastiset aivot säilyttävät ja vahvistavat hermoratoja siten, että ihminen stressaa helpolla ja stressaantunut ihminen voi tuottaa sellaisen tilan aivoissa, että tiettyjen kriittisten aivojen osien kehitys häiriintyy. Näin ollen pelkkä ympäristö voi haitata sellaisten aivojen osien kehittymistä, joita tarvitaan itsehillintään, pohdiskelevien ja harkittujen johtopäätösten tai valintojen tekemiseen, tunteiden hallintaan yms.

 

Itseasiassa Antonio Damasio haluaisi kutsua sitä järjeksi erotukseksi älykkyydestä. Meille kasvaa sellainen järki, että kykenemme edes auttavasti vastustamaan yllykkeitämme, jotta tulevaisuudessa on parempi emmekä tee niin helpolla asioita hetken mielijohteesta. Osaamme siis sekä ottaa huomioon pidemmän tähtäimen että toimia ainakin jotenkin pitkän tähtäimen suunnitelmien mukaan.

 

Jokainen voi katsella (youtubesta) mukavia makeistestejä lapsilla, joilla ei ole vielä itsehillintää, kuinka moni ennemmin syö makeisen heti kuin odottaa minuutin, jonka jälkeen saisi kaksi makeista...

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä2105

Vaikka evoluutiopsykologia välillä piirtääkin ihmisistä nimenomaan kuvaa välittömiä shokkistimulaatioita hakevaksi koneeksi, joka on pirun itsekäs olento, niin kautta aikain ihmiset ovat voineet auttaa muita ihmisiä tunteiden hallinnassa ja itsehillinnässä eikä ainoana keino oli vetää kaveria päin näköä, kun on taas tirpassut kunnon kännit.

 

Se alkaa jo siitä, että vanhemmat pitävät lastaa sylissä ja antavat turvaa näin siihen asti, että emme jätä muita ihmisiä, puhumme heidän kanssaan, kuuntelemme ja jos kantti kestää, niin jopa halaamme. Jos ei halata kehtaa, niin ystävällinen taputus selkää ja oluen tarjoaminenkin voi joskus auttaa helpottamaan stressiä, joka voi joskus viedä tahdonvoimaa suhteettomastikin.

 

En nyt väitä, että olisimme vastuussa muidenkin itsehillinnästä, vaan haluan sanoa, että me kykenemme auttamaan muita itsehillinnässä, joskus suoraan, joskus epäsuoraan.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä24921
Kasvisruoka2

Otetaan eräs ympäristöllinen tekijä. Mikäli lapsi ensimmäisinä elinvuosinaan stressaa hyvin paljon, niin plastiset aivot säilyttävät ja vahvistavat hermoratoja siten, että ihminen stressaa helpolla ja stressaantunut ihminen voi tuottaa sellaisen tilan aivoissa, että tiettyjen kriittisten aivojen osien kehitys häiriintyy. Näin ollen pelkkä ympäristö voi haitata sellaisten aivojen osien kehittymistä, joita tarvitaan itsehillintään, pohdiskelevien ja harkittujen johtopäätösten tai valintojen tekemiseen, tunteiden hallintaan yms.

Tästä syystä juuri mieidän pitää pohtia tarkaan minkälaisia "kultturivaikutteita" otamme mukaan jottemme vaaranna lastemme ajattelun kehitystä. 

Koulutuksella on myös erittäin myönteisiä vaikutuksia esim uskontojen vallan heikentämisessä ihmisten mielissä. Voidaan  verrata jopa rokotuskampanjoihin joilla on saatu useat vaaralliset taudit hallintaan. Erityisesti lapsille tulisi taata sivistyneissä yhteiskunnissa erityissuojelu koskien uskontojen pakkosyöttöä. Lapsena opittu kriittinen ajattelu suojaa sitten pitkälle aikuisuuteen mielelle ja ajattelulle vaarallisilta tarttuvilta uskonnoilta. 

The Effect of Education on Religion: Evidence from Compulsory Schooling Laws

For over a century, social scientists have debated how educational attainment impacts religious belief. In this paper, I use Canadian compulsory schooling laws to identify the relationship between completed schooling and later religiosity. I find that higher levels of education lead to lower levels of religious participation later in life. An additional year of education leads to a 4-percentage-point decline in the likelihood that an individual identifies with any religious tradition; the estimates suggest that increases in schooling can explain most of the large rise in non-affiliation in Canada in recent decades. 

http://www.nber.org/papers/w16973

Voi vain kuvitella kuinka rajusti ko maissa heikennetään lasten kehittymismahdollisuuksia.

Euroopan ennätysmäisen siirtolaistulvan syyt: sota, vaino ja köyhyys

http://yle.fi/uutiset/euroopan_ennatysmaisen_siirtolaistulvan_syyt_sota_...

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä24921
Kasvisruoka2

Se alkaa jo siitä, että vanhemmat pitävät lastaa sylissä ja antavat turvaa näin siihen asti, että emme jätä muita ihmisiä, puhumme heidän kanssaan, kuuntelemme ja jos kantti kestää, niin jopa halaamme. Jos ei halata kehtaa, niin ystävällinen taputus selkää ja oluen tarjoaminenkin voi joskus auttaa helpottamaan stressiä, joka voi joskus viedä tahdonvoimaa suhteettomastikin.

Testaappa tätä halaamisteoriaasi vaikka näihin värväreihin, raportoi sitten tänne palstalle minkälainen suksee?

Isis haluaisi minut

http://yle.fi/uutiset/isis_haluaisi_minut__nain_taistelijoita_varvataan_suomessa/8066530

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1109

http://www.duodecim-aikakauskirja.fi/web/guest/haku;jsessionid=866D8B8AEBBB0B91A42EB51F204A5945?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_hakusana=asperger&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=haku&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo96592

Prof. Riitta Hari kirjoittaa muun muassa empatiakyvyn yhteydesta peilisolujärjestelmään:

"Totunnainen käsitys liikejärjestelmästä pelkästään liikkeiden tuottajana on murtumassa, kun motoriikka on osoittautunut tärkeäksi myös korkean tason henkisissä toiminnoissa, esimerkiksi toisen henkilön mielenliikkeiden aprikoinnissa. Vuosikymmen sitten löydettiin apinan otsalohkosta peilisoluja, jotka reagoivat sekä itse tehtyjen että nähtyjen liikkeiden aikana. Tämä havainto on johtamassa uudenlaiseen ajatteluun yksilöiden välisestä peilautumisesta perustana sosiaaliselle vuorovaikutukselle, matkimiselle ja jopa empatialle. Peilautumisjärjestelmillä on yhteyksiä myös sosiaalisen toiminnan häiriöihin."

Psykologi Lotta Heiskanen tarkastelee seuraavassa kirjoituksessa empatiakyvyn ja peilisolujärjestelmän yhteyksiä sikäli kuin niitä ymmärretään:

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/?x17665=1744724

Empatiakyky, kyky empaattiseen kokemiseen, riippuu peilisolujärjestelmän kunnosta. Peilisolujärjestelmän heikkoa aktivoitumista voi kuitenkin tahdonalaisesti tehostaa.

.....

Empatiakyky on tärkeä, koska se on vihan ja rakkauden (joita on monta lajia) yläkäsite. Empatiajärjestelmän toiminta voi aktivoida myönteisiä, rakkaudellisia asenteita, kun taas empatiajärjestelmän (ja peilisolujärjestelmän) heikko toiminta voi avata sulut negatiivisille vihaaville ja sen suuntaisille elämyksille.

Jos vihaa tuntevan ihmisen empatiajärjestelmä jollakin tavalla äkkiä aktivoituu, vihan tunteet voivat pyyhkiytyä hetkessä pois.

Toinen huomioon otettava asia on mielestäni ihmisaivojen rakenne. Eri ihmisten aivojen rakenne ja "langoitus" ovat toisinaan niin erilaiset, että he eivät voi ajatella samalla tavalla monistakaan asioista. Esimerkiksi yhteiskunnalliset mielipide-erot heijastanevat usein vain aivojen erilaisuutta, mutta kun tätä ei tiedetä eikä ymmärretä, erimielisyyden kokemus voi harmittaa ja jopa synnyttää vihan tunteita ja jopa vihatoimintoja. Asian tietäminen ja ymmärtäminen voisi avata oven empaattiselle asiaan suhtautumiselle.

http://www.cell.com/neuron/abstract/S0896-6273(13)00004-4?_returnURL=http%3A%2F%2Flinkinghub.elsevier.com%2Fretrieve%2Fpii%2FS0896627313000044%3Fshowall%3Dtrue

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä24921
aggris aggris

Toinen huomioon otettava asia on mielestäni ihmisaivojen rakenne. Eri ihmisten aivojen rakenne ja "langoitus" ovat toisinaan niin erilaiset, että he eivät voi ajatella samalla tavalla monistakaan asioista. Esimerkiksi yhteiskunnalliset mielipide-erot heijastanevat usein vain aivojen erilaisuutta, mutta kun tätä ei tiedetä eikä ymmärretä, erimielisyyden kokemus voi harmittaa ja jopa synnyttää vihan tunteita ja jopa vihatoimintoja. Asian tietäminen ja ymmärtäminen voisi avata oven empaattiselle asiaan suhtautumiselle.

Asioita voi käsitellä myös loogisesti ja johdonmukaisesti, ilman vihaa tai rakkautta eikä tarvitse piiloutua minnekkään aivojen "langoitusten taakse" suojellakseen maailmankuvaansa.

Meidän ei esimerkiksi tarvitse vihata Ebola virusta tai rakastaa siihen kehiteltävää rokotetta, tämä käytännön asia voidaan hoitaa ilman kumpaakaan näistä tunteista. 

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1109

jussipussi: Asioita voi käsitellä myös loogisesti ja johdonmukaisesti, ilman vihaa tai rakkautta eikä tarvitse piiloutua minnekkään aivojen "langoitusten taakse" suojellakseen maailmankuvaansa.

http://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130206131048.htm

Miten "langoituksen taakse" piiloutuminen ja mailmankuvansa suojeleminen liittyy puheena olevaan asiaan, tarvitsisi vähän selitystä. Ehkäpä tässä on malli juuri epäloogisesta asian käsittelystä ja pikkuisesta vihankin purkauksesta? No, vastaus sen ratkaisee - jos sellainen tulee.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä2105

Teppo kirjoitti:

 

Lainaus:

Ensimmäinen askel rauhanomaisemman yhteiskunnan rakentamisessa on biologisen perustamme myöntäminen. Biologiansa kieltävät ovat tuomitut toistamaan historian virheet.

 

Olen profiloitunut viime aikoina 'vaikeiden faktojen' kritisoijana, joten tuon tähänkin kohtaan oman kriittisen pointtini.

 

Denialismi on toisaalta totta ja toisaalta taas vaikeisiin faktoihin vetoaminen on tapa saada myötämieliseksi tietynlaisille näkökulmille, usein toisten näkökulmien kustannuksella... --> Siispä lisään tähän mielestäni tärkeän asian. Myöntämisen lisäksi asiaa pitää ymmärtää, missä määrin se vaikuttaa, missä määrin se ei vaikuta ja tarkastella asiaa kriittisesti ja pyrkien objektiivisuuteen ja jonkinlaiseen kattavuuteen, mikäli asia on vain apuväline, jonkun laajemman asian ymmärtämiseen.

SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä5354

Entäpä sellainen vaihtoehto että itsekunkin yksilön myönnetään olevan ajatteleva olento ja näin ollen aivan yhtä pätevä erottamaan asiattoman viestin huomiota ansaitsevasta kuin vaikkapa toimittajan joka lasitalossa juttujaan työstää?

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Paul M
Liittynyt16.3.2005
Viestejä8558

Outo kirjoitus. Eivät rakkaus ja viha ole vastakohtia. Rakkauden vastakohta on välinpitämättömyys. Miten tuollainen pitkä kirjoitelma on voitu ylipäätään laatia noin väärästä lähtökohdasta.

 

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

VanhaPoika

Nuori "korttipakkateologinne", taas kertoo, että Viha on Fysikaalisten asioiden mestari, Älykkö, Patakurko, Hertta on sitten jo yleensä hieman sitä vanhempi, isukki, järkimies, joka on arvokkainta Pokerissa, koska fiiliksen takia tehdään eniten itsemurhia, voi olla vaikka vammainen, mutta jos fiiliksensä oli hyvä, hän kestäisi elää vaikka kuinka kauan. Seuraava suuri kuninkaamme on Ylpeys, se Kunnian suurin vihollinen, itsensä koroittaja, joka on tehnyt senkin ihan itse, ja ristille naulittavan kypsää on silti tutkia kaikilla aisteilla kaikki mahdolliseksi, se kortti ei ole ylpeys, koska ylpeällä on liian kova laki, mutta silmän mielestä shakkinaputkin voivat liikkua minne tahansa, kypsältä sielulta on siis hieman murtunut järki, koska hän on jo NIIN vanha, ja saattaa suuttua pilkasta enemmänkin kuin ylpeä kuninkaansa. Joskus tosin tulee kypsällekin paluu nuoruuteensa, joissakin asioissa, siinä määrin, kun hän suoritti joitakin asioita aiemmin elämässään eri järjestyksessä. Ei oppiminen aina lopu edes kypsilläkään ristimaan sieluilla. Vanhuus on se, mitä ei korttipakan neljässä maassa ole vielä, mutta se on sieltä pois siksi, ettei kukaan tiedä, miksi haluamme elää vanhoiksi, koska se on kuin mädäntynyt omena, tai kuihtunut puu, mutta tokihan vanhojen sanat on usein kaikkein hekumallismpia, mutta heidän oma ruumiinsa kuihtuu siinä, että se kaikki töittensäkin ja puheidensa energia lähtee heidän kehostaan aina pois, muille maille vierahillekin.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1109

Tämän päivän (3.9.) Hesarissa on Psykiatrisen vankilasairaalan ylilääkäri Hannu Lauerman haastattelu, jossa juuri sivutaan Tepon blogissa puhuttuja asioita kuten pahuutta ja empatiaa pahuuden uusien sosiaalisten vastavoimien luomisperustana. 

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä24921
aggris aggris

jussipussi: Asioita voi käsitellä myös loogisesti ja johdonmukaisesti, ilman vihaa tai rakkautta eikä tarvitse piiloutua minnekkään aivojen "langoitusten taakse" suojellakseen maailmankuvaansa.

http://www.sciencedaily.com/releases/2013/02/130206131048.htm

Miten "langoituksen taakse" piiloutuminen ja mailmankuvansa suojeleminen liittyy puheena olevaan asiaan, tarvitsisi vähän selitystä. Ehkäpä tässä on malli juuri epäloogisesta asian käsittelystä ja pikkuisesta vihankin purkauksesta? No, vastaus sen ratkaisee - jos sellainen tulee.

Capisce?
aggris aggris: Toinen huomioon otettava asia on mielestäni ihmisaivojen rakenne. Eri ihmisten aivojen rakenne ja "langoitus" ovat toisinaan niin erilaiset, että he eivät voi ajatella samalla tavalla monistakaan asioista. Esimerkiksi yhteiskunnalliset mielipide-erot heijastanevat usein vain aivojen erilaisuutta, mutta kun tätä ei tiedetä eikä ymmärretä, erimielisyyden kokemus voi harmittaa ja jopa synnyttää vihan tunteita ja jopa vihatoimintoja.
Auqino
Liittynyt3.1.2011
Viestejä183

EI Rakkaus voi vihaa, siinä asiassa, missä vihainen on mestari, eikä viha voita rakkautta siinä, että rakkaus saa aina vihaa rikkaamman ja lukuisamman perheen. Fiilksenä suurin piirtein yhtä hyviä, mutta viha, joka saa murhanhimoisen miehen samaistumaan vihaansa, on maailman suurin synti ja sota. Rakkaus taas Ylpeyden ihmeellsiten matemaattisten rakennelmien kanssa raiskaa koko luonnon lopulta sontaläjäksi. Mutta yhtyykö silti Rakkaus Kunniaan, ja Viha Ylpeyteen? EI se kunniatonta ole murhata pahaa ihmstäkin, mutta ei siitäkään kenelläkään koskaan mitään hyötyä ole, koska yhtä hyvin voimme kestää koko mokoman diktaattorin, koska ei hän koskaan kansantahtoa voita yksinään.

Auqino
Liittynyt3.1.2011
Viestejä183

EI Rakkaus voi vihaa, siinä asiassa, missä vihainen on mestari, eikä viha voita rakkautta siinä, että rakkaus saa aina vihaa rikkaamman ja lukuisamman perheen. Fiilksenä suurin piirtein yhtä hyviä, mutta viha, joka saa murhanhimoisen miehen samaistumaan vihaansa, on maailman suurin synti ja sota. Rakkaus taas Ylpeyden ihmeellisten matemaattisten rakennelmien kanssa raiskaa koko luonnon lopulta sontaläjäksi. Mutta yhtyykö silti Rakkaus Kunniaan, ja Viha Ylpeyteen? EI se kunniatonta ole murhata pahaa ihmstäkin, mutta ei siitäkään kenelläkään koskaan mitään hyötyä ole, koska yhtä hyvin voimme kestää koko mokoman diktaattorin, koska ei hän koskaan kansantahtoa voita yksinään.

Vomies
Liittynyt4.9.2010
Viestejä1917

Empatia on voittanut vihan, mutta rakkaus, tai sanotaanko evoluutio ja biologia hallitsee.

Arbeit macht frei

Rydel
Liittynyt16.12.2009
Viestejä13

Järki voittaa usein vihan, mutta järki ei voita rakkautta. Kumpi siten on vahvempi.

SamikoKu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä5364

Kämmi poistettu. Ei ole poistonappulaa.

Uskomalla tieteeseen voi olla vain hetkittäin oikeassa.
"Olet väärässä: Kirjoitusoikeutesi on peruttu."

Gemini
Liittynyt20.12.2013
Viestejä452

Mielenkiintoinen kirjoitus! Itsekin tullut tuota mielikuvien näkemistä joskus pohdittua. Taitaa mennä itsellä afantasian puolelle normikunnossa, nimittäin muistan kuinka yhden ainoan kerran, reilut 20 vuotta sitten helkkarinmoisessa krapulassa (usean päivän intensiivisen juomisen jälkeen) en pystynyt pitämään silmiäni kiinni koska aloin nähdä geometrisia muotoja, ns. rautalankamalleja. Pystyin muokkaamaan niitä tahdonalaisesti haluamikseni, mutta kokemus oli sen verran pelottava liittyen krapulan tuomaan ahdistukseen että valvoin varmaan vuorokauden tämän vuoksi. Koskaan tämän jälkeen, vaikka kovia krapuloita on ollut en ole kokenut mitään vastaavaa kuten en aiemminkaan. Ilmiö oli erittäin todellisen tuntuinen. Ihmetyttää se että vain yhden kerran olen tämän kokenut.

Fight Fire with Fire

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä5692

aloituskirjoitus: "Bonobon rauhanomaisuuteen on saattanut vaikuttaa se, ettei sen kilpailijana ole ollut gorillaa, jota vastaan kilpaileminen vastaavasti selittäisi simpanssin aggressiivisuuden evoluutiota."

.
Tuo oli yllättävää. Ovatko simpanssi ja gorilla todellakin kilpailijoita? Simpanssithan asuvat puissa, ja gorillat kai maassa (ainakin vuorigorillat)? Osittain ne saattavat kilpailla kasvisruoasta ja hedelmistä, mutta ainakin seuraavan mukaan ei niiden välillä ole koskaan havaittu kilpailua:

http://pin.primate.wisc.edu/factsheets/entry/gorilla

In some parts of their ranges, gorillas are sympatric with chimpanzees (Pan troglodytes) and dietary overlap in plant food and fruit is great. Where they occur together, gorillas and chimpanzees also have similar habitat use patterns and ecological competition is likely to occur (Kuroda et al. 1996). Though they share a similar niche, competition has not been recorded at any of the sites where the two apes overlap (McNeilage 2001).

.

Toisaalta toisenlaisiakin väitteita on:

http://thelastofthegreatapes.com/meet-the-great-apes/species/bonobos.aspx

Behaviourally, Bonobos and Chimpanzees are very different. Chimpanzees are led by a dominant male, can be very violent and even kill each other. Bonobos are led by females, do not kill each other and they appear to regulate everyone’s tempers by engaging in sexual activity. Some scientists believe the temperamental differences between the two species evolved from competition for food. Chimpanzees share their habitat with gorillas and other Chimpanzee groups which lead to more competition and aggression over food. Bonobos on the other hand don’t share their environment with gorillas and so have fewer animals competing for their food source.

.

Itse arvelisin, että simpanssien harjoittama ryhmässä metsästys voisi olla yksi syy miksi niille kehittyi aggressiivisempi tyyli. Gorillathan eivät metsästä. Eivätkä bonobot, jotka ovat eläinmaailman hippejä.

Tai sitten bonobojen naaraiden dominanssi voisi olla selitys. Tai bonobojen himokkuus (ovat mm. melko "jatkukiimaisia" kuten ihminenkin, eli sekstailevat vaikka eivät olisi hedelmällisessä vaiheessakaan), nehän ratkovat erimielisyytensäkin (ryhmä)seksiorgioilla. Seksillä (ja ruokaa jakamalla) myös aikaansaadaan rauhanomaista yhteiseloa vieraiden laumoja kohdatessa, toisin kuin simpanssilla, jotka puolustavat reviiriään aggressiivisesti muita laumoja vastaan:

"When Bonobo groups meet in the forest, they greet each other, bond sexually, and share food instead of fighting. Likewise, almost any conflict between Bonobos is eased by sexual activity, grooming, or sharing food."