Hopea-akaasian oksa (kuva) on monissa maissa naisten päivän tunnus. Päivää vietettiin 8.3. Sen kunniaksi pidin Nokian kampuksella Espoossa luennon X-Factor in Mind. Luentoani varten tein tutkimusmatkan tieteellisiin tietokantoihin mielessäni kysymys: Onko tutkimusnäyttöä lauseelle, joka väittää naisten ja miesten aivoitusten olevan kuin eri planeetoilta?

John Gray julkaisi vuonna 1992 kirjan ”Naiset ovat Venuksesta ja Miehet Marsista”. Kirjailijan nimen perässä komeilevat kirjaimet PhD, filosofian tohtori. Grayn PhD on ns. kirjekurssilla hankittu eikä täytä tältä akateemiselta arvolta vaadittavia vaatimuksia. Kirja luokitellaan psykologiaa yleistajuistavaksi tietokirjaksi. Kirjan kirjoittajan psykologian opinnot kattavat yhden psykologian kirjekurssin. Wikipedia kertoo ”tietokirjaa” myydyn yli 50 miljoonaa kappaletta ja se keikkui 121 viikkoa bestseller listalla. Kirjan nimi alkoi levitä kulovalkean tavoin ”totuutena”, joka on ruokkinut yli kaksikymmentä vuotta monenlaista liiketoimintaa. Sadat parisuhdekirjat antavat vinkkejä siitä, miten nämä kaksi etäällä toisistaan olevaa ihmisplaneettaa voisivat kohdata. On seminaareja, kirjekursseja, nettisivuja, ruokaneuvontaa kera miehen ja naisen salaattireseptit. ”Totuudesta” on tehty lauluja, elokuvia ja parisuhteiden koukeroita ruotivia TV-sarjoja.

Gray kiteytti sen, minkä me kaikki tiedämme: ihmisten välisessä viestinnässä syntyy väärinymmärryksiä. Se, mitä minä yritän sanoa, ei mene kuulijalle/kuuntelijoille perille. Tai minä en tajua, mitä toinen on sanomassa. Ymmärrystä ei välillä synny, vaikka rautalangasta vääntäisi tai enkelten kielellä yrittäisi puhua. Ns. X-faktori – naisilla on XX ja miehillä XY kromosomit – on biologiassa toki tärkeä rooli. Gray väittää X-faktorin peräti heittävän miehet Marsiin ja naiset Venukselle. Yritäpä siinä sitten huhuilla ja kommunikoida. Missä määrin vuorovaikutuksen ongelmien syynä on se, että miesten ja naisten aivot ja mielet kerta kaikkiaan vain ovat niin erilaiset. Löytyykö tieteellistä näyttöä lauseelle, joka on jo 25 vuotta kiertänyt maailmaa? Vai onko se peräti perätön, urbaani legenda, jonka pisti alulle kirjekurssit käynyt mies, jolla on pokkaa niiden pohjalta itseään tohtoriksi ja psykologian asiantuntijaksi nimittää?

Tässä tiederetkeni antia:

Vuonna 2014 ilmestyi professori Janet Hyden laaja tieteellinen katsaus siihen mennessä tehdyistä tutkimuksista miesten ja naisten kognitiivisista eroista. Naiset ovat hieman parempia kielellisissä taidoissa ja miehet taas kolmiulotteisessa hahmottamisessa. Kyvyssä ilmaista itseään puheella ei sen sijaan ollut merkittävää eroa. Ovatko naiset enemmän tunneihmisiä kuin miehet? Eipä tässäkään ominaisuudessa ole tutkimuksissa havaittu selkeitä eroja. Tärkein ero näytti olevan siinä, että miehiä kiinnostavat enemmän asiat; naisia taas ihmiset. Voiko tämän tulkita siten, että miehet puhuvat mieluummin asioista ja naiset ihmisistä? Mutta, että naiset ja miehet ovat ajatuksiensa ja kiinnostuksen kohteittensa suhteen kuin eri planeetoilta? Siitä ei kyllä ole tutkimusnäyttöä.

X-faktorista ei saa syntipukkia parisuhdeongelmille, vaikka kuinka yrittäisi. Elämänkokemukset vaikuttavat ihmisen tapaan tulkita asioita, niin miehillä kuin naisilla. Joillekin ihmisille puhekumppanin sukupuoli on isompi juttu kuin toisille. Kommunikaatio-ongelmat eivät kuitenkaan johdu siitä, että naisilla olisi ”tippaleipä” ja miehillä ”putkiaivot”. Se, että miehillä on todettu vilkkaammat yhteydet saman isoaivopuoliskon havaintoja tekevien ja liikkeitä koordinoivien aivoalueiden välillä ei ole todiste ”putkiaivoisuudesta. Löydöstä voi pikemminkin tulkita niin, että nämä hermoverkkoyhteydet yhdistävät toisiinsa havaitsemisen ja sen pohjalta tapahtuvan reagoimisen. Naisilla taas näyttäisi olevan enemmän hermoratayhteyksiä oikean ja vasemman isoaivopuoliskon välillä. Tämän ajatellaan viittaavaan intuition ja loogisen ajattelun väliseen yhteyteen. Rohkean puoleinen tulkinta voisi olla, että naiset miettivät enemmän, mitä jokin havainto merkitsee ja miehet ovat herkemmin toiminnan moodissa.

Etsiessäni netistä tutkimuksia naisten ja miesten aivoitusten eroista, näyttöruudulle putkahti tiedeartikkeli: ”Pay attention to me!”. Sen voisi kääntää keskity minuun, kiinnitä minuun huomiosi. Älä anna ajatusteni harhailla muualle. Kyse on vuonna 2016 julkaistusta aivojen herätevastetutkimuksesta. Siinä 42 opiskelijaa – iältään 18-24 vuotta, heistä puolet naisia – katseli vuoron perään kolmenlaisia kuvia. Yksi kuva oli henkilöstä, jonka kanssa katselijalla oli romanttinen parisuhde, toinen julkkiksesta ja kolmas tuntemattomasta ihmisestä. Tutkimuksen mukaan sekä naisten että miesten aivovasteet olivat vahvimmat omaan partneriin. Kuitenkin miesten aivovasteiden voimakkuus erosi naisia vähemmän vasteista, joita kahden muun kuvan katselu aiheutti. Tutkijat vetivät tuloksesta rohkeita johtopäätöksiä väittäessään, että löydös kertoo miesten rennommasta asenteesta parisuhdeasioihin. Lisäksi he väittävät, että parisuhteen laatu voisi vaikuttaa tuloksiin. Siitä, miten parisuhteen laatu kunkin ihmisen kohdalla määritellään, ei tutkimuksessa puhuttu mitään. Tutkittu joukko on pieni ja ikäkin huomioiden heille on kokemuksia seurustelusta ja parisuhteista tuskin kertynyt vielä kovin paljon. En toivo aivomittausten rantautumista parisuhdevastaanotoille tai treffi-sivustoille. Olisi onnetonta, jos parinvalinnassa aivovasteet alkaisivat jyllätä ja sydämen ääni jää jalkoihin. 

Ihmisten elämänhistoria: Kokemukset – mitä on tullut opiskeltua ja työssä tehtyä, arjessa harrastettua, vuosien varrella koettua – vaikuttavat siihen, mitä tietoa ympäristöstä nappaamme ja mihin alamme selityksinä uskoa. Jos jatkuvasti kuulee, että naisen tai miehen aivoilla varustettuna ei voi jotain asiaa ymmärtää, siihen alkaa moni uskoa. Jos jatkuvasti kuulee, että naisen puhetulva mykistää miehen kuin miehen lopulta tai että mies ei saa sanaa suustaan, etenkin kun pitäisi tunteista puhua, tästä muodostuu vähitellen hyvä syy, olla yrittämättäkään ymmärtää – ainakaan toista sukupuolta. Eiköhän keskitytä ymmärtämään toisiamme ihan tällä omalla planeetalla. Annetaan kirjekurssin käyneen miehen lentävän lauseen lentää unholaan. Matkatkoon Marsiin tai Venukseen.

Kommentit (8)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1299

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/38120

Perinteisesti tytöt ovat muodostaneet fysiikkaryhmien ”takapajulan” niin yläkoulussa kuin lukiossa. Esimerkiksi TIMMS99-tutkimuksen mukaan 7. luokalla 4 % tytöistä omasi myönteisen suhteen fysiikkaan kiinnostuneiden prosentin laskiessa yhä 8. luokalle siirryttäessä. Kiinnostuneiden poikien prosentti oli paljon suurempi (ollen kuitenkin ikävän pieni sekin). Herääkin kysymys, ovatko tyttöjen aivot poikien aivoja heikommin sopeutuvia fysiikan opiskeluun. Pitäisikö heille opettaa erilaista fysiikkaa? Vai pitäisikö fysiikan opetuksen olla kokonaan erilaista?

Monet ympäristötekijät eikä varmaan vähiten joidenkin opettajien asenne tyttöjen oppimiskykyä ja jopa fysiikkaa itseään kohtaan varmaan vaikuttavat enemmän poikia kuin tyttöjä kannustavasti. Mainittakoon vaikka kirjoissa esiteltyjen fyysikkojen kuvat. Niissä fyysikot ovat kymmeniä vuosia vanhempia kuin merkittävimpiä löytöjä tehdessään. Tämä tietysti vähentää myös poikien motivaatiota. Lisäksi merkittäviä naisfyysikoita on todella vähän; lieneekö kahta enempää modernin fysiikan aikakaudelta.

Työhönsä leipääntynyt opettaja saattaa myös unohtaa, että fysiikka on loogis-empiirinen tutkimusala, jonka lakien ymmärtämistä vaativa opettaja istuttaa oppilaisiinsa syvällisen harhan fysiikkaa kohtaan. Fysiikanopetuksen harhaisuus kompensoituu enemmän pojilla kenties heillä luonnostaan olevan paremman fysikaalisen kokeellisuuden ja mittaamisen tuntemuksen vuoksi.

Yläkouluaan aloittelevien tyttöjen vähemmän tiedostettu kompastuskivi onkin juuri fysikaalisen konkretian ja varsinkin mittaamisen heikko tuntemus. Mittaamiseen ja laskemiseen ensimmäisestä oppitunnista alkaen keskittyvä opetus tekee tytöillekin mahdolliseksi motivoitua fysiikan opiskelusta. Olen nimittänyt menetelmän ”matemaattiseksi luonnonlakinäkökulmaksi” (Dimensio 2/2005). Toisin kuin nykyinen opetustrendi, laskemisen kieltävä ja varsin vähän mittaava ”hahmottava lähestymistapa”, matemaattinen luonnonlakinäkökulma aktivoi tyttöjen ja poikien aivot tasavertaisesti. Niinpä tytöt ja pojat tekivät jo 7. luokalla noin 15 vaativaa, vähintään tunnin kestänyttä fysiikan koetta laskelmineen esittämättä yhtään kielteistä kommenttia. Töistä, joita 7. luokan tytöt tekivät ansiokkaasti mainittakoon luonnonlain Ft^2/ms=2 todistamisen kokeellisesti kaltevalla tasolla, heijastushilan rakojen välin kokeellisen määrityksen ja Galilein putoamislain kokeellisen todentamisen.

Näin ollen fysiikan tarjoaminen sopivassa muodossa aktivoi luontevasti myös tytöt, eikä mitään kykyeroa ilmene eikä siis pohjimmiltaan ole.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1299

https://www.sciencedaily.com/releases/2017/03/170327083236.htm

Monet miesten ja naisten käyttäytymisen erot johtuvat varmaan genomin tiettyjen geenien erilaisista ilmentymistä eri sukupuolilla. (Tässä viitattu kotimainen tutkimus on tehty myyrillä, joten se ei ilmeisestikään huomioi ”standardi-seksuaalisuudesta” poikkeavia ihmisiä).

Vasopressiinireseptorin (vas-r) ja ositosiinireseptorin (oks-r) geneettisten ilmentymien erot saavat aikaan eroja sosiaalisessa ja seksuaalisessa käyttäytymisessä; esimerkiksi vasr:n geenin ilmentymien erot tuottavat usein avio-ongelmia. Koska näin on, saattaa ihmetyttää, että sen paremmin myyrät kuin ihmisetkään eivät ole pitkienkään aikojen kuluessa konvergoineet geneettisesti kummankin sukupuolen kannalta ihanteelliseen ratkaisuun, vaan juuttuneet ”geneettiseen taisteluun”, ristiriitaan sukupuolten välillä.

Ongelman avain on vas-r:n ja oks-r:n ihanteellisten ilmentymien riippuvuus sukupuolesta: alleelit, jotka suovat optimaalisen hedelmällisyyden naiselle ovat tuhoisia miehen hedelmällisyydelle ja kääntäen. Tästä seuraavaa ristiriitaa säätelevät lisäksi sosiaaliset tekijät kuten vallitseva yksilötiheys. Alati vaihtelevana tämäkin osaltaan estää konfliktitekijöiden tasoittumista.

Vierailija

Miesten ja naisten elämänkokemukset ovat "keskimäärin" erilaisia, koska odotukset ja stereotypiat ovat erilaisia. Miehillä on esimerkiksi enemän kokemuksia heihin kohdistetusta pelosta ja epäluottamuksesta sekä vastakkaisen sukupuolen torjunnasta (koska miehet tekevät valtaosan aloitteista ja naiset ovat tutkitusti nirsoja). Naiset taas kokevat  enemmän esimerkiksi pelkoa ja - ehkä - vähättälyä. Molemmilla sukupuolilla on toksi myös myönteisiä kokemuksia, jotka eroavat toisistaan. Näillä kokemuksilla on osin biologinen perusta eli ne heijastelevat synnynnäisä ominaisuukia vaikka ilmenevätkin vain sosiaalisissa suhteissa . Usein ene vielä vahvistuvat erilaisten peliteoreettisten kiemuroiden vaikutuksesta. Siksi on mahdollista, että vaikka "aivojen erot "olisivat pienet, silti biologisesti määräytyvät ominaisuudet tekevät miehistä marsialisia ja naisista venuslaisia.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1299

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhdevakiv...

Miehen ja naisen suhteeseen liittyy usein kohtuuttomia jännitteitä. Negatiivisimpia niistä on parisuhdeväkivalta. Mies on usein (vaikka ei aina) parisuhdeväkivallan yksinomainen tekijä.  Toisinaan mies pystyy luettelemaan (karjumaan tms.) syitä väkivallalleen, mutta ei läheskään aina.  Nainen puolestaan saattaa lamaantua niin, että ei edes vuosikausia kestäneen väkivaltaisen suhteen aikana pysty  harkitsemaan suhteen lopettamista.

Parisuhdeväkivallan syväpsykologisten ja/tai geneettisten syiden hyvä tunteminen auttaisi ehkä jo ennakolta tai jo varhaiskasvatuksessa estämään väkivaltaan johtavat psyyken elementit.  Ihanne olisi varmaan, että potentiaalinen väkivallan harjoittaja pystyisi itse havaitsemaan,  analysoimaan  ja eliminoimaan uhkaavat käyttäytymisaihiot.

Veikkaan, että ihmisen tarkasteleminen reunaehtosidonnaisena järjestelmänä voi tuoda valoa muun muassa juuri parisuhdeväkivallan ongelmaan.  Mitä sitten tarkoittaa se, että ihminen olisi reunaehtosidonnainen järjestelmä? Seuraava lainaus antaa ehkä viitteen. Reunaehtosidonnaisuuteen parisuhteessa tahtoisin palata hieman mietittyäni..

https://www.areiopagi.fi/2016/08/edes-vaivautua-miettimaan-onko-tahto-va...

"Reunaehtosidonnaisen tahto-ilmiön toteutumistie reunaehdoista tahtovektoreiksi ja tahtovektoreista niiden resultantiksi, lopulliseksi tahtotilaksi, on kiinnostava psykologiatieteellinen ongelma - varsinkin, jos koko psykologinen ihmisyytemme määritellään näiden toteutumisteiden kokoelmaksi. Mahdollisen vastauksen antaa jälleen benardin konvektio (benard convection pictures). Joitakin konvektiomoodin reunaehtoja kuten lämpövirtaa, nesteen jäykkyyttä, astian muotoa, kokoa ja astian liikuttelutapaa voidaan ihmisen reunaehtojen tavoin muutella, jolloin aina uusi moodi ilmestyy lainalaisesti. Moodi ilmestyy kyseisten reunaehtojen puitteissa lunnon korkeimman lain, Pienimmän Vaikutuksen Periaatteen, mukaisesti,  jonka sen alkuperäinen keksijä Maupertuis on kehittänyt karkeasti sanottuna seuraavan idean mukaisesti:

"Luonto pyrkii alati kohti parhainta mahdollista
olotilaa."

Maupertuis kuvasi keksintöään myös sanomalla, että ”luonto
saa ilmiönsä aikaan käyttäen yksinkertaisimpia

keinoja”."

kts. Osmo Pekonen, Maupertuis ja pienimmän vaikutuksen periaate

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1299

Reunaehtoja käsittelin alussa vain loputtomissa tahdonvapaus-väittelyissä, kunnes käsitin, että sama mekanismi toimii kaikilla elämän alueilla

https://www.google.fi/#q=vapaa+tahto+areiopagi&spf=381

Reunaehtoparadigma näkee koko ihmisen olevan reunaehtojen funktio. Reunaehdot eivät kuitenkaan yleensä vaikuta erillisinä, vaan ne ovat monimutkaisesti toisiinsa kietoutuneita ja toisiaan modifioivia tavoitteena tietty optimaalisuus. Parisuhdeväkivalta ei aina ole jatkuvaa, vaan ”leimahtaa” aika-ajoin, mutta myös jatkuvan parisuhdeväkivallan syy on sama. Seuraavassa kaikki, mitä tuli mieleen nyt käsillä olevasta asiasta.

Parisuhdeväkivallan syy sisältyy oletettavasti reunaehtoihin seuraavalla tavalla. Useiden reunaehtojen kietoutumat saattavat sisältää komponenttinaan kukin yksittäisen reunaehdon, joka ei vielä yksinään aiheuttaisi parisuhdeväkivaltaa, mutta joiden vaikutukset kombinoituvat väkivallaksi miehessä, jonka psykologinen itse on reunaehtojensa modifioitu summa.

Väkivallaksi kombinoituvat reunaehdot saattavat sisältää esimerkiksi omista lapsuuden kokemuksista peräisin olevaa aversiivista ainesta, josta henkilö ei ole edes tietoinen.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1299

Seksuaalisuus yleisesti ja monine muunnelmineen lienee tieteelle vielä paljolti haasteen tasolla. Sukupuoliseen lisääntymiseen liittyy ehkä moniakin geneettisiä, immunologisia, psykologisia ja muita etuja; joistakuista on jo saatu vihiäkin. Tutkimusta edistää havainto, jonka mukaan esimerkiksi banaanikärpästen sukupuolielämä muistuttaa ihmisten vastaavaa, ja sitä voidaan erinäisin operaatioin jopa muuttaa.

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/02/160217091406.htm

Yamamoto admits he was "terribly surprised" by the results, because he had previously never doubted that male-to-male courtship in fru mutant males was "solely genetically programmed". It appears that social interaction activates neurons that make mutant males hypersensitive to visual stimuli.

While Yamamoto is cautious about drawing conclusions on human sexual orientation from studies of fruit flies, he believes some aspects of sexual orientation in humans could have a similar mechanistic basis to that of flies. "Our study offers a conceptual basis to explain how nature and nurture interact in shaping human sexual orientation," he says.

en sukupuolielämä muistuttaa suuresti ihmisen vastaavaa vieläpä joinekin muunnelmineen.

https://www.sciencedaily.com/releases/2016/02/160217091406.htm

Yamamoto admits he was "terribly surprised" by the results, because he had previously never doubted that male-to-male courtship in fru mutant males was "solely genetically programmed". It appears that social interaction activates neurons that make mutant males hypersensitive to visual stimuli.

While Yamamoto is cautious about drawing conclusions on human sexual orientation from studies of fruit flies, he believes some aspects of sexual orientation in humans could have a similar mechanistic basis to that of flies. "Our study offers a conceptual basis to explain how nature and nurture interact in shaping human sexual orientation," he says.

orientation,"

.

Seuraa 

Tiedekokki

Kiti Müller on neurologi, joka 60 vuotta täytettyään teki uraloikan ja siirtyi Työterveyslaitoksesta Nokian lääketieteelliseksi asiantuntijaksi. Hän pitää tietoyrteillä maustetuista ajatusliemistä, mutta inhoaa huuhaarikkaruohoja.

Teemat