Tiedekokki nuuhkii. (kuva kotiarkisto, Michael Müller)

Elämme tuoksujen ja hajujen keskellä ilman, että aina sitä edes huomaamme. Hajuja aistivat solut sijaitsevat nenäontelon katossa ns. hajuepiteelissä.

Kuljen kesäisessä metsässä. Sateen jälkeen mullan ja suopursujen tuoksu on vahva. Kielokimppu tuoksuu metsäkävelyn jälkeen maljakossa. Viime viikolla ostamani irtotee hautuu isossa teemuksissa ja sen aromi leijailee nenääni. Pihalla sireenit kukkivat. Tuulen vire tuo niiden tuoksun ikkunasta sisälle vieden minut hetkeksi keskelle lapsuuden kesää. Samalla muistan, kuinka huumaavan voimakkaana tuomen kukat tuoksuivat maalla Kuusistossa.

Amerikkalaiset Richard Axel ja Linda B. Buck saivat vuonna 2004 lääketieteen ja fysiologian Nobelin palkinnon hajureseptoreja ja hajuaistijärjestelmää koskevista tutkimuksistaan. He osoittivat vuonna 1991 ilmestyneessä julkaisussaan, että noin 1000 geeniä säätelee rotilla yhtä monen erilaisen hajuaistinsolun kehitystä. Kukin niistä reagoi vain muutamalle hajulle. Ihmisen genomi eli perimäprojektin  mukaan noin 400 geeniä sääteleee ihmisen hajuaistin kehittymistä ja toimintaa. Ihminen pystyy tunnistamaan ja muistamaan noin 10 000 hajua.

Eri hajusolutyypit erilaistuvat kukin tunnistamaan vain muutamia tiettyjä hajuja. Hajusolujen nappaama aistitieto kulkee hajuhermoissa isoaivojen alapinnalla olevalle, hajukäämiksi kutsutulle, alueelle edeten sieltä muille aivoalueille, joissa tapahtuu hajujen varsinainen tunnistus.

Hyvään hajuaistiin liittyy sekä tuoksujen ja hajujen hienovaraisten vivahteiden erotuskyky että hyvä hajumuisti eli kyky nimetä niiden alkuperä. Hajuaistiaan voi kehittää nuuhkimalla. Erilaisille tuoksuille herkkä nenä ei kuitenkaan riitä, vaan hajut on kyettävä tunnistamaan ja liittämään asiayhteyteen. Kyse on kognitiivisesta hajujen ja tuoksujen tulkinnasta, johon tarvitaan myös muiden aistien välittämää tietoa. Lisäksi aivojen muistirakenteissa pitää olla kokemuksen tuottamaa tietoa hajuaistimuksen alkuperästä. Ihminen ei osaa yhdistää ruusun tuoksua ruusuun, jollei ole joskus nähnyt ruusua, pistänyt nenäänsä lähelle kukkaa ja nuuhkinut ruusun tuoksua. Lisäksi on pitänyt hankkia tieto siitä, että kysessä on kukka, jota kutsutaan ruusuksi. Kosketusaistin avulla ihminen saa tiedon siitä, miltä kukan terälehti tuntuu ja oppii tietämään, että teityn tuoksuisen kukan varressa voi olla teräviä piikkejä, jotka pistävät varomattoman sormea. Omalla kohdallani pystyn palauttamaan mieleen lapsuuden kokemuksen, jossa sormen päähän ilmestyi punainen veripisara, kun tökkäsin käteni ruusupuskaan. Silloin ymmärsin myös, miksi isomummilla valokuvassa oli käsineet kädessä ruusupuskan luona. 

Useissa ammateissa hajuaisti ja hajumuisti hioutuvat työn myötä: viinitiloilla, kahvipaahtimoissa, hajusteita kehittävissä laboratorioissa, keittiöissä, puutarhoissa, siivoustöissä. Paperimiehet seuraavat nykyään paperin valmistusta ja paperikoneen toimintavarmuutta toimistomaisten valvomoiden lukuisilta näyttöruuduilta. Näyttöjen numerojonot, pylväät, piirakkakuvat ja trendikäyrät eivät ole informaatiolähteinä yhtä hyviä kuin ihmisnenä, väittävät operaattorit. Niinpä he piipahtavat säännöllisesti hajuttomasta valvomosta tehtaan puolelle ilmaa nuuhkimaan. Tietynlainen käry paljastaa kokeneille ammattilaisille näyttöjä nopeammin, että kaikki ei ole tuotantoprosessissa kunnossa. Treenattu nenä ja hajumuisti kykenee tunnistamaan erilaisia käryjä ja liittämään ne erilaisiin vikoihin.

Hajuaisti myös turtuu. Voisiko tässä olla eräs syy siihen, että joitakin ihmisiä ympäröi oikea hajustepilvi? Moni ihminen huomaa palatessaan pitemmältä matkalta kotiin asumuksensa tutun ominaishajun, johon ei kohta enää kiinnitä huomiota.

Erilaiset hajut aktivoivat mielen sopukoista erilaisia muistoja. Metsämansikan tuoksun myötä aikamatkaan lapsuuteni kesään, isotätini kesäpaikalle, jonka rinteet olivat punaisina tuota makeaa marjaa. Tuoreen pullan tuoksu tuo mieleen mummoni nauravat kasvot. Näen hänet sieluni silmillä mustikkapiirakan taikinaa vaivaamassa.

Hajuhermo kulkee aivojen pohjassa. Kallonpohjan murtuma silmien takana voi joskus johtaa hajuaistin pysyvään menetykseen hermon vaurioitumisen takia. Silloin on ammattihaistajalla edessä ammatin vaihto. Haju ja makuaisti tukevat toisiaan. Kokin ammatissa on vaikeata toimia, jos hajuaisti puuttuu.

Hajuaisti voi ohimenevästi herkistyä esimerkiksi migreenikohtauksen yhteydessä. Monissa neurologisissa sairauksissa, kuten Parkinsonin ja Alzheimerin taudeissa, hajuaisti tai hajumuisti heikkenee. Hajuaistin häiriöitä todetaan myös useissa psykiatrisissa sairauksissa. Lääkkeet voivat sivuvaikutuksena aiheuttaa omituisia hajuelämyksiä. Minulla parasetamoli –särkylääke tekee hajuista kitkeriä.

Vaikka ihminen ei lähtökohtaisesti kulje nenä liki kiinni maassa hajujälkiä ja esineitä haistellen, hajuaisti vaikuttaa monin tavoin käyttäytymiseemme. Ilmassa leijuvat  tuoksut ohjaavat ruokapatojen äärelle. Aromikas tuoksujen yhdistelmä voi jo paljastaa, mitä onkaan tarjolla. Vesi herahtaa kielelle lempiruoan odotuksesta. Teeostoksilla teen valintani nuuhkimalla eri teelaatuja. Näin tekee moni asiakas, tietävät myyjät. Sienestäessä nuuhkiminen on tärkeässä roolissa sieniä tunnistettaessa. Sodassa venäläisten vahvan mahorkka-tupakan haju paljasti monta kertaa suomalaisille sotilaille ajoissa lähistöllä lymävän vihollisen. Mädän haju on ihmiselle lähtökohtaisesti vastenmielinen. Mädäntynyttä ruokaa ei syödä ja haisevaa raatoa ei suin päin rynnätä käsin tutkimaan.

Erilaiset kielikuvat - “Minulla ei ole hajuakaan, mistä on kyse”, “Haistan tässä hommassa nyt palaneen käryä”, “Kävin nuuhkimassa tunnelmia”, "Haistelepa ilmapiiriä” – paljastavat myös hajujen merkityksen ihmiselle. “Raha haisee, mutta miten kovasti se haisee” –otsikoi YLE reilu viikko sitten kertoessaan, kuinka  havusellutehtaan hajuhaitat minimoidaan uuden teknologian avulla: ihmisnenä ei enää haista sellun tekoa. Tekonenän (eNose ) kehittelijät eri puolilla maailmaa tutkivat mm. voidaanko sen avulla haistaa ihmisen tunnetilojen tuottamia tuoksuja, jotka pysyvät ihmisnenälle piilossa. Olisiko sinusta, lukijani, kiva saada käyttöösi nuuhkiva tunnetutka?

Kommentit (18)

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä5705

Kiva ja mielenkiintoinen blogikirjoitus.

"Tekonenän (eNose ) kehittelijät eri puolilla maailmaa tutkivat mm. voidaanko sen avulla haistaa ihmisen tunnetilojen tuottamia tuoksuja, jotka pysyvät ihmisnenälle piilossa. Olisiko sinusta, lukijani, kiva saada käyttöösi nuuhkiva tunnetutka?"

Minkähänlaisia sovelluksia tuollaiselle tunnetutka-tekonenälle olisi kotitaloudelle ja yksityisihmisille, entä viranomaisille? Voisiko esimerkiksi olla hyödyllistä (ja haitallistakin), jos tietäisi, pelkääkö toinen ihminen, onko stressaantunut, kiihottunut, ihastunut, apaattinen, masentunut? Aika mahtava tietolähde sellainen olisi, ja lisäisi ehkä sosiaalisen kanssakäymisen tarkkuutta, mutta toisaalta mahdollistaisi manipuolointia. Sairaanhoidossa esimerkiksi masentuneiden ja työuupuneiden tunnistaminen ajoissa voisi olla hyödyllistä.

Tekonenälle olisi muutenkin käyttöä, mm. dementoituneiden vanhusten avuksi. Teknonenän ansiosta he voisivat mm. tunnistaa pilantuneet ruoat. Jääkaappin voisi esim. tehdä automaatthälytyksen silloin kun siellä on jokin ruoka-aine menossa vanhaksi, ja itse kullekin semmoisesta voisi olla hyötyä. Diabeetikot voisivat tekonenän ansiosta "haistaa" tulehtuneet haavat (ja välttää raajojen amputaation), ja varmaan verensokerinkin nousun. Syöpätaudit voisi "haistaa" (koiriahan on käytetty sellaiseen aiemminkin).

Minijehova
Liittynyt10.10.2011
Viestejä480

Itse olen työssä käyttänyt hajuaistiani lähinnä pissan haisteluun. Virtsatieinfektioon hajudiagnosointini kehittyi nopeasti luotettavaksi. Käytännössä siis vaipanvaihdon yhteydessä osasin aloittaa antibiootit heti, sitten puhelinvahvistus lääkäriltä, stixillä varmistus ja katetrilla näytteet purkkeihin ja labraan (PLV ja uricult muistaakseni). Edelleen huomaan monet hajut kusessa (aargh, minusta on tulossa kusimies kakkonen).   :)

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

Raatokärpäsen hajuaistin herkkyys on vertaansa vailla. Joitakin aineita se haistaa, vaikka niitä olisi vain 80 molekyyliä litrassa ilmaa. Jos suureen järveen pudotettaisiin tippa mustetta ja myöhemmin siitä otettaisiin litra vettä, siinä olisi tämän verran em. hajuainemolekyylejä.

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/hyonteinen_haistaa_herkasti

Muistaakseni Oulun yliopiston biofysiikan professori yritti taannoin ottaa kärpästen herkän hajuaistin hyötykäyttöön ilmeisesti lähinnä lääketieteellisissä diagnooseissa (muistikuvani kymmenien vuosien takaa on hämärä..). Kärpänen tuskin pystyy kertomaan mitä haistaa, mutta joissakin tapauksissa sen liikehdintä voisi ehkä muuttua herkin anturein mitattavissa olevin määrin.

 

 

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

Nenällä ja hajuaistilla on kaikista aistielimistä eniten yhteyksiä aivoihin. Hajuaisti onkin varsin tärkeä esimerkiksi sukupuolielämässä. Sigmun Freudin ystävä Wilhelm Fliess, jonka lääkärintaitoja Freud (aluksi) ihaili, oli kehittänyt teorian, jonka mukaan kaikki seksuaaliset ja muutkin neuroosit ovat hoidettavissa leikkaamalla "potilaan" nenää.

Fliessin pääteos olikin "Nenän ja sukupuolielinten toiminnallinen yhteys".

Fliess leikkasikin Freudin asiakkaan Emman nenää sillä tuloksella, että muun muassa unohti leikkaushaavaan suuren tupon sideharsoa ja sai aikaan vaarallisen verenvuodon. Ainoastaan apuun hälytetty huippukirurgi sai Emman pysymään elossa. 

Freud ei enää myöhemmin niin kovin ihaillut Fliessin taitoja, mutta Fliess sai yhdessä muitten psykiatrien kanssa kuitenkin painostetuksi Freudin hylkäämään tärkeän ja perustellun teorian ja kehittämään tilalle vahingollisen fantasiateorian, jonka psykiatrit hyväksyivät.

Ylläsanottu on luettavissa Freud-arkiston entisen hoitajan Jeffrey M. Massonin teoksesta "Freud ja totuus".

Mikä merkillisintä, aivan muutama päivä sitten luin jostain uudesta tiedejulkaisusta, että nenästä sukuelimiin kulkee suora hermoyhteys..

Minijehova
Liittynyt10.10.2011
Viestejä480
aggris aggris

Nenällä ja hajuaistilla on kaikista aistielimistä eniten yhteyksiä aivoihin. Hajuaisti onkin varsin tärkeä esimerkiksi sukupuolielämässä. Sigmun Freudin ystävä Wilhelm Fliess, jonka lääkärintaitoja Freud (aluksi) ihaili, oli kehittänyt teorian, jonka mukaan kaikki seksuaaliset ja muutkin neuroosit ovat hoidettavissa leikkaamalla "potilaan" nenää.

Fliessin pääteos olikin "Nenän ja sukupuolielinten toiminnallinen yhteys".

Fliess leikkasikin Freudin asiakkaan Emman nenää sillä tuloksella, että muun muassa unohti leikkaushaavaan suuren tupon sideharsoa ja sai aikaan vaarallisen verenvuodon. Ainoastaan apuun hälytetty huippukirurgi sai Emman pysymään elossa. 

Freud ei enää myöhemmin niin kovin ihaillut Fliessin taitoja, mutta Fliess sai yhdessä muitten psykiatrien kanssa kuitenkin painostetuksi Freudin hylkäämään tärkeän ja perustellun teorian ja kehittämään tilalle vahingollisen fantasiateorian, jonka psykiatrit hyväksyivät.

Ylläsanottu on luettavissa Freud-arkiston entisen hoitajan Jeffrey M. Massonin teoksesta "Freud ja totuus".

Mikä merkillisintä, aivan muutama päivä sitten luin jostain uudesta tiedejulkaisusta, että nenästä sukuelimiin kulkee suora hermoyhteys..

 

Tämäpä mielenkiintoista. Olen ikäni pohtinut syitä alfa-statukseeni naisten keskuudessa (jossa se on vahvempi kuin miesporukassa) ja olen päättänyt peiliä katsomalla, että syy menestykseeni on luontainen lemuni. Nämä huomiosi eivät ainakaan tyrmää teoriaani  ;)

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

-:)lauri
Liittynyt13.5.2005
Viestejä25141
aggris aggris

Nenällä ja hajuaistilla on kaikista aistielimistä eniten yhteyksiä aivoihin. Hajuaisti onkin varsin tärkeä esimerkiksi sukupuolielämässä. Sigmun Freudin ystävä Wilhelm Fliess, jonka lääkärintaitoja Freud (aluksi) ihaili, oli kehittänyt teorian, jonka mukaan kaikki seksuaaliset ja muutkin neuroosit ovat hoidettavissa leikkaamalla "potilaan" nenää.

Fliessin pääteos olikin "Nenän ja sukupuolielinten toiminnallinen yhteys".

Fliess leikkasikin Freudin asiakkaan Emman nenää sillä tuloksella, että muun muassa unohti leikkaushaavaan suuren tupon sideharsoa ja sai aikaan vaarallisen verenvuodon. Ainoastaan apuun hälytetty huippukirurgi sai Emman pysymään elossa. 

Freud ei enää myöhemmin niin kovin ihaillut Fliessin taitoja, mutta Fliess sai yhdessä muitten psykiatrien kanssa kuitenkin painostetuksi Freudin hylkäämään tärkeän ja perustellun teorian ja kehittämään tilalle vahingollisen fantasiateorian, jonka psykiatrit hyväksyivät.

Ylläsanottu on luettavissa Freud-arkiston entisen hoitajan Jeffrey M. Massonin teoksesta "Freud ja totuus".

Mikä merkillisintä, aivan muutama päivä sitten luin jostain uudesta tiedejulkaisusta, että nenästä sukuelimiin kulkee suora hermoyhteys..

Miten tämä nyt on. Olen ymmärtänyt yhteyksien määrän olevan sama kaikilla aisteilla mutta muiden aistien sensoriset ärsykkeet kulkevat mantelitumakkeen läpi ennen kuin haarautuvat ympäri aivoja kun taas hajuaistin sensoriset ärsykkeet eivät kulje mantelitumakkeen läpi vaan linkittyvät suoraan eripuolille aivoja. Se, että hajuaistin viestit eivät kulje mantelitumakkeen läpi tarkoittaa esimerkiksi sitä (ymmärtääkseni), että emme refleksinomaisesti säikähdä yllättäviä hajuja päinvastoin kuin voimme säikähtää muiden aistien kautta saamaamme yllättävää informaatiota ennen kuin tietoisesti ymmäräämme, mitä säikähdimme.

Mikäli meni nyt poskelleen lukisin mieleläni missä kohtaa meni poskelleen.

Riittoisampi keskustelukumppani.

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä5705

^ Tuo saattaa Lauri olla kyllä päinvastoin. Hajuaistilla ehkä on kaikkein vahvin yhteys emootioihin, ja siten limbiseen systeemin, mukaanlukien mantelitumake (amygdala):

The Journal of Neuroscience: When the Sense of Smell Meets Emotion: Anxiety-State-Dependent Olfactory Processing and Neural Circuitry Adaptation

The olfactory sense has a unique intimacy with emotion. Unlike other senses, olfactory neuroanatomy is intertwined, via extensive reciprocal axonal connections, with primary emotion areas including the amygdala, hippocampus, and orbitofrontal cortex (OFC) (Carmichael et al., 1994Haberly, 2001Gottfried, 2010). Olfactory stimulation can directly activate amygdala neurons, bypassing the primary olfactory cortex, before arriving at the secondary (association) olfactory cortex situated in the middle of the OFC. Unsurprisingly then, olfactory perception is known to be dominated by emotion. Potent affective experiences (e.g., “it smells good;” “that stinks”), as opposed to object percepts (e.g., smell of fresh linen; smell of sweaty socks), arise spontaneously in the presence of odors (Schiffman, 1974). In fact, humans are notoriously poor at odor object identification, even if they are to name smells of household objects (Lawless and Engen, 1977Cain, 1979de Wijk et al., 1995). Along this line, recent evidence further promotes the idea that affective valence represents the dominant dimension in olfactory perception, and affective experience is the primary behavioral correlate of odorant chemical properties (Khan et al., 2007Yeshurun and Sobel, 2010). However, despite this affective primacy in olfaction, it remains unclear how emotion and olfaction interact and converge in everyday life.

Phylogenetically the most ancient sense, olfaction has long been associated with primitive needs concerning reward, threat, and homeostasis.

-:)lauri
Liittynyt13.5.2005
Viestejä25141

^Kiitos korjauksesta, olet mitä ilmeisimmin oikeassa ja minä olin tuon mantelitukmakkeen suhteen väärässä. Muistan kuitenkin, että se oli joku aivorakenne, jonka kautta muut aistit kulkevat ennen kuin haarautuvat muualle aivoihin kun taas hajuaisiti ohittaa tuon paikan ja muistaakseni juuri sen vuoksi hajuaistiin ei liittyisi tietynlaisia autonomisia refleksejä. Oiskohan tuo aivorakenne ollut sittenkin talamus: https://en.wikibooks.org/wiki/Sensory_Systems/Olfactory_System#Sensory_Organ_Components

Riittoisampi keskustelukumppani.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

http://www2.uef.fi/fi/uef/-/5-12-varien-maaran-laskeminen-ja-niiden-erotuskyvyn-parantaminen-valaistusta-muuttamalla

Näköaistin avulla ihminen voi ylläolevan väitöskirjan arvion mukaan erottaa noin kaksi miljoonaa väriä.Koska ihmisellä on vain neljä erityyppistä näköreseptoria (neljäs, äsken löydetty vain valoisuutta varten) kun taas sirkkaäyriäisellä on kuusitoista, sen "näkemien värien" määrä voi olla moninkertainen.

http://phys.org/news/2013-09-mantis-shrimp-world-eyesbut.html

Kosketusaistista voisi harjoittelemalla saada karkean arvioni mukaan myös miljardeja kosketustuntemuksia erottelevan systeemin. Kosketusaistin kohdalla kaikkiin aisteihin liittyvä aktiivinen tunnustelutoiminto on ilmeisin. Pieni ero tunnustelun tavassa aiheuttaa erilaisen aistimuksen.

Hajuaisti on kuitenkin näköaistia ja muita aisteja "herkempi" uusien tutkimustulosten näyttäessä jopa triljoonan eri hajun erottamiskykyä

http://www.sciencemag.org/content/343/6177/1370

-:)lauri
Liittynyt13.5.2005
Viestejä25141

^ok, eli olin epäilemättä väärässä myös noiden kytkentöjän määrän suhteen.

Riittoisampi keskustelukumppani.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

Koska ihmisten noin 400 geneettisesti määräytyneestä hajureseptorista osa on aina erilaisia, ihmiset voidaan yksinkertaisin testihajun haistelukokein luokitella tyyppeihin, joilla on paitsi samanlainen testihajun kokemus, myös samanlainen immuunisuusjärjestelmä.

http://www.pnas.org/content/early/2015/06/17/1424826112.abstract?sid=2ad7d254-b65f-4e98-9d3b-4da9ca722815

Niinpä, jos esimerkiksi elinsiirtoa suunniteltaessa mahdollisella luovuttajalla ja vastaanottajalla on samanlainen testihajun kokemus, elinsiirtoon ei liity hylkimisreaktiota. 

Elinsiirron edellyttämä HLA-arvon mittaaminen voidaan joka kolmannessa tapauksessa korvata nopeammalla hajutestillä

http://www.veripalvelu.fi/www/2864

Testihajujen hajuelämysspektri toimii geneettisenä hajusormenjälkenä, joka voitaisiin muutamaa testihajua käyttäen helposti määrittää vaikka kaikilta maailman ihmisiltä. 

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä5705
aggris aggris

Koska ihmisten noin 400 geneettisesti määräytyneestä hajureseptorista osa on aina erilaisia, ihmiset voidaan yksinkertaisin testihajun haistelukokein luokitella tyyppeihin, joilla on paitsi samanlainen testihajun kokemus, myös samanlainen immuunisuusjärjestelmä.

Eikä kun: ihmisellä eläinlajina on 400 erilaista hajureseptorityyppiä (kaikki 400 ovat erilaisia). Kullakin ihmisyksilöllä on näistä hajureseptoreista lähes yksilöllinen kombinaatio. (Ehkä tarkoititkin tätä?)

Sinänsä kiinnostava tuo hajutestin ja HLA:n yhteys. Mikähän sen selittäisi? Olisikohan hajureseptorien haistamisfunktiossa jotain, mikä nojaa vasta-aineisiin (jotka olisivat ehkä samat kuin leukosyyttien vasta-aineet?)? Miten haistaminen itse asiassa tapahtuu? Hajumolekyylejä kulkeutuu hajureseptorien luo, ja mitä sitten? Mitä tapahtuu ennen kuin hajukäämin neuronien aksoni laukoo tunnistamisviestiä aivoihin päin? Kootaanko "viesti" lopuksi vasta aivoissa, varmaankin eri hajukäämin neuronien aktivaation yhteisvaikutuksena?

aggris aggris

Elinsiirron edellyttämä HLA-arvon mittaaminen voidaan joka kolmannessa tapauksessa korvata nopeammalla hajutestillä 

Jos en väärin muista, niin noita HLA-arvoja on ainakin neljä, ei vain yksi.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112
BCK
aggris aggris

Koska ihmisten noin 400 geneettisesti määräytyneestä hajureseptorista osa on aina erilaisia, ihmiset voidaan yksinkertaisin testihajun haistelukokein luokitella tyyppeihin, joilla on paitsi samanlainen testihajun kokemus, myös samanlainen immuunisuusjärjestelmä.

Eikä kun: ihmisellä eläinlajina on 400 erilaista hajureseptorityyppiä (kaikki 400 ovat erilaisia). Kullakin ihmisyksilöllä on näistä hajureseptoreista lähes yksilöllinen kombinaatio. (Ehkä tarkoititkin tätä?)

Sinänsä kiinnostava tuo hajutestin ja HLA:n yhteys. Mikähän sen selittäisi? Olisikohan hajureseptorien haistamisfunktiossa jotain, mikä nojaa vasta-aineisiin (jotka olisivat ehkä samat kuin leukosyyttien vasta-aineet?)? Miten haistaminen itse asiassa tapahtuu? Hajumolekyylejä kulkeutuu hajureseptorien luo, ja mitä sitten? Mitä tapahtuu ennen kuin hajukäämin neuronien aksoni laukoo tunnistamisviestiä aivoihin päin? Kootaanko "viesti" lopuksi vasta aivoissa, varmaankin eri hajukäämin neuronien aktivaation yhteisvaikutuksena?

aggris aggris

Elinsiirron edellyttämä HLA-arvon mittaaminen voidaan joka kolmannessa tapauksessa korvata nopeammalla hajutestillä 

Jos en väärin muista, niin noita HLA-arvoja on ainakin neljä, ei vain yksi.

Olet oikeassa. Enpä todellakaan ollut perin pohjin ajatellut koko hajureseptorikysymystä enkä juurikaan miettinyt, mitä tuli kirjoitettua..

Nyt tuli mieleen, että joitakin reseptorityyppejä lienee eri ihmisillä eri määrät, ja tietyn hajuaineen erilainen hajuelämys johtuu osaksi siitäkin?

Mutta miten jokin aistimien vastaanottama vaikutus alkeiskäsitellään ennen varsinaista aivoihin vientiä on jo suunnattoman mutkikas, vasta lähinnä näköaistin alalla tutkittu ilmiö, vaikka sen pitäisi toimia muillakin aisteilla

http://www.scientificamerican.com/article/the-movies-in-our-eyes/

Ja miten saamme tästä tietoisen aistikokemuksen, on käsittääkseni paitsi yksi avainkysymyksistä, myös täysin ratkaisua tai edes ratkaisuehdotusta vailla oleva ongelma.

Ja mihin perustuvat eri aisteista saatujen aistikokemusten laadut (kvaliat?)? Niin kuin vaikka triljoona erilaista hajuelämystä!  Ei mitään tietoa minulla.

.......

PS. Tietoisuuden tutkijoiden maailmankonferenssi oli äskettäin Suomessa. Siitä on selostus tässä:

Kohti tietoisuuden tiedettä: TSC 2015 – konferenssi Helsingissä

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

http://www.hopkinsmedicine.org/news/media/releases/blood_vessels_sniff_gut_microbes_to_regulate_blood_pressure

Aistikykyjen sijainnista kehon eri osissa on joskus kiistelty. Esimerkiksi ihon avulla tapahtuva valon näkeminen on kiistanalaista (vaikka esim. maailman psykologiliiton entinen presidentti A.N.Leontjev tutki ilmiötä kokeellisesti positiivisin tuloksin). Sitä vastoin tuntoaistin avulla tapahtuva musiikin kuuntelu on esimerkiksi kuulovammaiselle jokapäiväistä.

Nenäkään ei ole kehon ainoa haisteleva elin. Samoja hajureseptoreita kuin nenässä esiintyy muun muassa pienissä munuaisten, sydämen ja ihon verisuonissa, joissa niillä on tärkeä tehtävä. Ne haistelevat suoliston mikrobiotan synnyttämiä molekyylejä. Haistelun tuloksen perusteella keho sitten tarvittaessa suurentaa verenpainetta.

Erityisesti on tutkittu verisuonista löytynyttä hajureseptoria Olfr78 ja todettu, että se reagoi ainoastaan etikkahappoon tai sen suoloihin (asetaatteihin) sekä näitä läheisesti muistuttaviin lyhytketjuisiin rasvahappoihin (SCFA), joita suoliston ziljoonat bakteerit valmistavat syödystä ravinnosta.

SCFA:ta haistellessaan Olfr78 aiheuttaa kehoon verenpaineen nousua.

“We don’t have the full story yet,” says Pluznick. “There are many players involved in the maintenance of stable levels of blood pressure, and these are just a few of them", toteaa tutkija lopuksi. 

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

Voidaan ajatella (vaikka se ei olekan varmaa), että kaikki elämyksellisesti koetut (fenomenologiset) ilmiöt alkaen aistisimuksista ovat tietoisuuden sisältöjä. Tietoisuutta puolestaan voidaan verrata kirkkaaseen väliaineeseen, jonka sisäinen rakenne voi muuttua ja muuttuukin "käyristäen" fenomenologisia sisältöjään (siis sitä, millaisina ne tunnetaan). Pelko, jännitys, ilo, kipu jne "käyristävät" tietoisuutta ja saavat objektiivisesti saman havaintoärsykkeen tuntumaan hyvin erilaiselta.

Hajuaistilla ja tuskaisuudella (anxiety) on monipuolinen yhteys.

http://www.calmclinic.com/anxiety/signs/smell

Hajukokemus muuttuu suuresti tuskaisuudesta  johtuen. Hajukokemus voi myös sekä pahentaa että parantaa tuskaisuutta.

Sivumennen sanottuna tuskaisuus, masennus ja monet muut vastaavat tilat johtuvat usein kohtuuttoman alhaisesta D-vitamiinitasosta. Sadan mikrogramman nappi päivässä auttaisi varmaan useimpia. Arkkiatri Ylppö piti tärkeänä tämän määrän D-vitamiinia saamista päivittäin.

Vahva Etyyli-EPA ja -DHA myös helpottavat monen masennustilaa. Ne siis saavat siis myös hajuaistin toimimaan uudella tavalla.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

http://www.apa.org/monitor/2011/02/scents.aspx

Ylläoleva linkki sisältää paljon kiinnostavaa tietoa hajuaistista, Esimerkiksi seuraavanlainen psykologinen koe on tehty. Osalle astmaattisista osallistujista kerrottiin, että heille haisteltavaksi annettu haju oli vahingollista, kun taas osalle kerrottiin saman hajun olevan terveellistä, Haistelun tuloksena viimeksimainitut koehenkilöt tunsivat voivansa hyvin, mutta ensinmainitut huonosti. Monelle tuli kaiken lisäksi keuhkotulehdus. Todellisuudessa haisteltu haju oli täysin vaikutukseton.

Toisessa kokeessa  osalle koehenkilöistä annettiin haisteltavaksi jonkun ihmisen käyttämä paita. Toiselle osalle annettiin haisteltavaksi paita, jossa oli hyvin samankaltaista, mutta keinotekoista hajua. Aitoa ihmisen hajua saaneet koehenkilöt prosessoivat sitä aivan eri aivoalueissa kuin keinotekoista saaneet. Todettiin, että kehon hajuilla on oma erikoinen prosessointialueensa aivoissa.

Kun koehenkilö katsoi toisella silmällään tussikynän kuvaa ja toisella ruusun kuvaa, hän näki vuorotellen tussikynän ja ruusun suunnilleen yhtä pitkän ajan. Kun hänen annettiin samalla haistella tussikynää, hän näki sen paljon pitempään kuin ruusun. Haistellessaan ruusuöljyä hän näki vastaavasti ruusun kuvan paljon kauemmin. Tällainen on yksi monista kokeista, joilla osoitetaan eri aistien kietoutuneisuus toisiinsa ja erityisesti hajuaistiin.

Sivumennen sanottuna tutkin aikoinaan Rubinin vaasia nähden vuorotellen vaasin ja kasvot. Ajatellessani jatkuvasti sanaa "vaasi" näin vaasin paljon kauemmin kuin kasvot. Tapahtui siis jonkinlainen aistien kietoutuneisuus-ilmiö.

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä5705
aggris aggris

Sivumennen sanottuna tuskaisuus, masennus ja monet muut vastaavat tilat johtuvat usein kohtuuttoman alhaisesta D-vitamiinitasosta. Sadan mikrogramman nappi päivässä auttaisi varmaan useimpia. Arkkiatri Ylppö piti tärkeänä tämän määrän D-vitamiinia saamista päivittäin.

Vahva Etyyli-EPA ja -DHA myös helpottavat monen masennustilaa. Ne siis saavat siis myös hajuaistin toimimaan uudella tavalla.

Lapsille tuo 100 mikrogrammaa on liikaa. Se on sitäpaitsi maksimannos, mitä ei kannata ylittää. Useimmille ihmisille optimiannos lienee alhaisempi, ja sen saa selville vain verikokein.

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

Nenän hajusolujen miljoonat reseptorit ovat järjestyneet pieniksi ryhmiksi, jotka auttavat aivoja esimerkiksi erottamaan hyvät hajut pahoista, selvittää tuore tutkimus.

http://natgeo.fi/tiede/ihminen/hajuaisti-nenan-eri-osat-erottavat-hyvat-hajut-pahoista

Mahdollisesti nenä toimii haistellessaan vain osalla hajureseptoreita kerrallaan. Hajun luonne, esimerkiksi hyvä tai paha, saattaa olla aivojen tasolla helpommin tunnistettavissa, jos se on jo nenässä esikäsitelty kohdistamalla siihen vain pienehkö, valittu reseptorijoukko.

Tästä tulee mieleen, että myös muilla aisteilla voi esiintyä samantapaisia ilmiöitä. Esimerkiksi silmän reseptorit voivat jakautua suureenkin joukkoon osittain sisäkkäisiä reseptorityyppejä, jotka ovat erikoistuneet havaitsemaan ja "katselemaan" erityyppisiä visuaalisia sisältöjä..

Seuraa 

Tiedekokki

Kiti Müller on neurologi, joka 60 vuotta täytettyään teki uraloikan ja siirtyi Työterveyslaitoksesta Nokian lääketieteelliseksi asiantuntijaksi. Hän pitää tietoyrteillä maustetuista ajatusliemistä, mutta inhoaa huuhaarikkaruohoja.

Teemat