Tiedekokin Vintage Barbiet vuodelta 1959 ovat edelleen hyvissä voimissa ja poseeraavat tässä sen ajan muotikuteissaan. Kuva perhearkisto, Michael Müller

Tieteellinen hölynpöly voi levitä kulovalkean tavoin. Onko Barbie -nukella ylivoimainen vaikutus tyttöjen uravalintaan? Onko ikinuori, kohta 55 -vuotias, Barbie oikea globaali ja yhteiskunnallinen supervaikuttaja? Miten on saanut alkunsa sanonta "hän on sellainen (pelkkä) Barbie". Tämä ei ole Tiedekokille nettisurffailusta huolimatta selvinnyt. Ehkä joku teistä lukijoista osaa minulle tämän kertoa? Pistäkää kommenttia tulemaan.

Aloittaessani tiedekokkina, eräs lukija esitti hyvän kysymyksen: Miten tunnistan tieteen puutarhasta poiskitkettävät rikkaruohot? Se ei olekaan helppo tehtävä. Usein on odotettava, annettava uudelta näyttävän lajikkeen kasvaa. Uutta tutkimustulosversoa on tutkittava monien muidenkin tiedepuutarhureiden kanssa. Sen tieteellistä merkitystä arvioitaessa on perehdyttävä alkuperäisiin tutkimuksiin, joitten pohjalta tutkimustulos on syntynyt. Monet ihmiset haluavat tietää, miten kaupan hyllylle päätynyt elintarvike on tuotettu, ennen ostopäätöksiään. Samaa uteliaisuutta kannattaa harjoittaa tieteen parissa: Ennen kuin ”ostat” tutkimustulokset, selvitä niitten alkuperää.

Heurekassa pidetyssä Tiedefoorumissa 27.5.2014  julkaistiin Tiedekasvatuksen kehittämisohjelma. Sen tavoite on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi kansalaisten tiedeymmärryksen saralla. Suomen Akatemian pääjohtaja Heikki Mannila puhui omassa puheenvuorossaan datan lukutaidosta. Hän otti esimerkiksi kyselytutkimukset. Tulosten luotettavuus on ihan eri, jos kyselyyn vastasi 90 % tai 12 % heistä, joille kysely lähetettiin.

Nyt tartun tiedeuutiseen, joka levisi internetissä kulovalkean tavoin alkuvuodesta. Aikaansa seuraavana julkaisuna Tiedelehtikin lainasi uutista lyhyesti 6.3.2014 otsikolla "Barbieleikki latistaa uranäkymät". Minä pureudun itse "tutkimukseen", (todellakin tutkimusta "hipsuilla") . Tutkimuksen ympäri maailmaa eri medioissa uutisoitu tulos perustuu nimittäin vaatimattomaan 37 tytön tutkimukseen. Jo heti voin sanoa, että tutkimusryhmä on aivan liian pieni minkäänlaisten johtopäätösten tekemiseen. Tytöt olivat 4 - 7 vuotiaita. Tästä seuraa monia ongelmia koko tutkimusasetelmaan. Kalenteri-iän, fyysisen, taidollisen ja henkisen kehityksen ikävaihe voi heittää tässä ikäryhmässä parikin vuotta suuntaan jos toiseen. Edelleen lasten käsitys eri ammateista ja työstä ylipäätään on kehittymätön. Sitä tosiasiaa ei korjata sillä, että kaikilta kysytään kymmenestä listalle poimitusta ammatista, mitä niistä tytöt mielikuvittelevat voivansa tehdä aikuisina.

Tarkastellaanpa seuraavaksi altistumisaikaa eli sitä, kuinka pitkään tytöt leikkivät Barbien tai Rouva Perunan kanssa. Se oli ruhtinaalliset 5 minuuttia! Ja tämän jälkeen heiltä kysyttiin, missä töissä tytöt tai pojat voisivat olla. Tutkijat, joita pidän leikkitutkijoina, en leikin tutkijoina, saivat tuloksen, jonka perusteella Barbien kanssa 5 minuuttia viettäneet tytöt näkivät uratulevaisuutensa rajoittuneempana kuin Rouva Perunan kanssa leikkineet.  

Kyse on tutkimuksen leikkimisestä ja tuloksesta, jota voi huuhaaksi nimittää. Kunnon tutkimuksessa kaikki lapset olisivat leikkineet sekä Barbien että Rouva Perunan kanssa. Tässä huuhaa – testissä tytöt arvottiin Barbie- ja Rouva Peruna ryhmään ja näin leikittiin, että tehdään satunnaistettua tieteellistä tutkimusta. Kunnon tutkimusasetelmassa olisi huolehdittu siitä, että kaikki lapset olisivat leikkineet sekä Barbien että Rouva Perunan kanssa. Se, kumman kanssa tytöt ensin leikkivät olisi arvottu. Nukke-leikkien välissä tytöt olisivat tehneet riittävän pitkän aikaa jotain muuta; vaikkapa piirtäneet. Tätä kutsutaan kahden testikerran väliseksi wash out – ajaksi, joka tarkoittaa sitä, että aiemman leikkihetken altistumisen lyhytkestoiset vaikutukset tavallaan ”nollautuvat” ja tutkimus voidaan uusia toisen lelun kanssa ns. puhtaalta pöydätä. Piirtäminen on myös eräs kehityspsykologinen tapa arvioida lapsen ns. kehitysvaihetta. Se on monille tuttu omien lasten neuvolakäynneiltä. Piirustusten avulla saadaan myös tietoa vaikkapa lapsen perheestä ja lähiympäristöstä, mikä tulisi ottaa oikeassa tutkimuksessa huomioon.

Edellä esitettyjen parannusehdotustenkin jälkeen kyse on nolla-tutkimuksesta. Kehityspsykologisesta näkökulmasta lasten ja nuorten käsitys itsestä sekä ympäröivästä maailmasta muuttuu koko ajan. Moniko teistä lukijoista muistaa, mikä oli unelma-ammattinne leikki-ikäisenä? Minulla se oli raitiovaunun rahastaja, joka saa laskea rahoja ja pitää jöötä ratikassa. Ammattihaaveeni vaihtuivat vuosien varrella. Leikin kauppa-, koulu-, perhe- sekä poliisi ja rosvo – leikkejä. Niitä leikitään nykyäänkin edelleen perinteisellä tavalla että erilaisilla tietokonepeleillä.

Asuin itse Yhdysvalloissa, kun ensimmäiset Barbiet tulivat markkinoille vuonna 1959. Nukke oli erilainen, ei mikään vauva tai pikkutyttö. Barbie oli moderni, itsenäinen, nainen. Alkoi Barbie-leikkien aikakausi. Markkinoille myöhemmin tulleista kilpailijoista huolimatta Barbie on edelleen pitänyt hyvin pintansa.

Täytyy tunnustaa, että omat lapseni saivat leikkiä vuosien 1959 - 1961 Barbiellani vain valvonnassani. Jos joku haluaisi tehdä kunnon tutkimuksen Barbie -nuken vaikutuksesta leikki- ja murrosikäisten tyttöjen uravalintoihin, hänen pitäisi tutkia minunlaisiani aikuisia naisia, jotka leikkivät Barbiella 5 - 15 vuotiaina. Miten heidän elämänsä on kulkenut? Silti väitän, että on liki mahdotonta kutitella esille juuri Barbie -leikkien merkitys elämän ja uravalinnoissa. Ihminen, joka lähtökohtaisesti elää yhteisön jäsenenä, on jatkuvasti alttiina monenlaisille vaikutteille. Se, miksi me kehitymme, on yhdistelmä perimää, perhetaustaa, temperamenttia, ympäristöä, ihmisten välisiä kohtaamisia, erilaisia roolimalleja. Ympäröivän yhteiskunnan poliittiinen ja taloudellinen tilanne sekä arvot vaikuttavat meihin.

Barbie nukke oli aikansa pioneeri. Joku voisi jopa väittää, että Ruth Handler (1916 – 2002), joka toi markkinoille aikuisen naisen näköisen pienoisnuken, (jolla on vaatekaappi täynnä ihania vaatteita, kenkiä, laukkuja ja koruja), muutti leikkimisen paradigman. Aikuisia muistuttavilla paperinukeilla on kuitenkin leikitty vuosisatoja; Euroopassa ainakin 1600 – luvulta asti. Niilläkin leikitään edelleen. Nykyään on myös paperinukke -tietokonepelejä. Ja 3 D printterillä tulostetut nuket tekevät tuloaan. Pitääkö tänä vuonna 55 vuotta täyttävä, ikinuori Barbie edelleen pintansa?

Kommentit (17)

jepajee
Liittynyt29.12.2009
Viestejä19806

Arvostan suuresti kantaa ottavaa lähtökohtaa.

Itse en voi tuomita Barbieta tyttöjä turmelevana seksistisenä välineenä, vaan pitäisin sitä enemmänkin kulttuurinsa tuotteena. Nykyään naisten asema tosiaan on yhä vahvemmin myös yhteiskunna jokaisella sektorilla, ja hyvä niin, mutta siitä huolimatta se on vähintäänkin historiallisesti oiva kehitysvaihe. Jotain on vialla jos tytöt eivät leiki kotia, tai pojat sotaa, kieltämättä kumpaakaan leikkimästä kumpaakaan leikkiä.

Tarkoitan siis sitä, että kosketus perheeseen ja sodankäyntiin katoaa. Pohdin muuten aiemmin verenkierron eroista koskevaa uutista tämän aiheen ympärillä siten, että vilkkaampi verenkierto lisäisi kuolleisuutta väkivaltatilanteissa, mutta nyt menen ohi aiheen.

 “X is powerful. It kills. Mostly x's.”

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27230

Minä leikin 1980-luvulla Barbieilla rajoitetusti. Sanon rajoitetusti, koska en ole koskaan oikein osannut leikkiä niillä. Enkä muillakaan nukeilla. Saati My little ponyilla, toisella kasarihitillä. Lapsuuteni haaveammatit olivat sotilas ja pappi. Kumpaakaan minusta ei tullut, joskin kävin armeijan osaksi lapsuuden haave mielessäni.

Minulle ostettiin barbeja yms. leluja, koska olin tyttö. En osannut niistä kiinnostua, mutta toisaalta minua ei niiden pariin pakotettukaan. Olipahan vain jotain, jota tytölle kuuluu ostaa.

Barbie-nukke on aikansa kuva. Sen soisi päivittyvän pikaisesti tälle vuosituhannelle http://www.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/talta-nayttaa-barbie-nukke-oikean-naisen-mittasuhteilla/3315150

Itse en ainakaan osannut samaistua Barbien maailmaan. Säälin niitä tyttöparkoja, jotka yrittävät.

Hämmentää.

jepajee
Liittynyt29.12.2009
Viestejä19806

Panisin mielummin tota alkuperäistä.

..Muuten kun tarkemmin katsoo niin toi on aika maskuliininen ideaali. Siitä se johtuu.

Jatketaan nyt sen verran että tossa kiteytyy se syy miksi miehet tykkää isoist tisseistä. Ne saa naisen näyttämään feminiinisemmältä. Ei siis tissien, vaan rungon takia.

Tässä esim. kuva jossa tissit on jo vähän ylimääräistä, eikä se ole edes mielipiteestä kiinni.

(Jos ei siis huomannut, niin kuvaa on manipuloitu lanteiltakin)

 “X is powerful. It kills. Mostly x's.”

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844
Vatkain

Onko tuon "normaalia" tyttöä esittävän nuken päälle tallattu kun on uponnut pää syvemmälle eli ei ole lainkaan kaulaa? En meinaa että "oikean" barbin kaula olisi luonnollisempi - ei todellakaan ole, näyttää nyt joltain kirahvilta koko nukke tuon toisen rinnalla. Mutta kyllä yleensä ihmisillä jonkinlainen kaula on.

***

Itselläni ei ollut lapsena aitoja barbeja, oli vain muutama mannekiininukke (barbien halpaversioita). Serkun kanssa leikkiessä barbit olivat jotain ihme luksusprostituoituja. En tiedä kumpi senkin leikin keksi. Tuskin ainakaan minä, koska lapsena olin ihan pihalla moisista asioista ja seksiasiat ällöttivät.

Oli minulla kaikenlaista muutakin roinaa. Nukkeja, pikkuautoja, leegoja yms. Halusin jotain mekanoja tai mitä lie olivatkaan, mutta ei ostettu (kalliita?) Autoratakin olisi kiinnostanut. Vauvanukeilla en juurikaan leikkinyt.

Jossain vaiheessa tuli lähinnä esitettyä livenä sarjakuvissa lukemiani tarinoita. Yoko Tsunossa esmes herätettiin joku lapsi kuolleista, ja sitä oli kiva simuloida nukella.

Nykyäänhän minulla on niitä aitojakin barbeja, en tosin ole jaksanut niillä puuhastella sen kummemmin muutamaan vuoteen. Tietty voisi räpsiä lisää roiseja pornokuvia...

 

 

Pullasorsa
Liittynyt22.2.2014
Viestejä234

Minun Barbieni rymisti yksin Rambotyyppisesti pukeutuneena viidakossa. Haaveammattia ei lapsena ollut mutta myöhemmin halusin kansainväliseksi hamppariksi. Aika hyvin tuo näyttää onnistuneen.

jepajee
Liittynyt29.12.2009
Viestejä19806
Rousseau
Vatkain

Onko tuon "normaalia" tyttöä esittävän nuken päälle tallattu kun on uponnut pää syvemmälle eli ei ole lainkaan kaulaa? En meinaa että "oikean" barbin kaula olisi luonnollisempi - ei todellakaan ole, näyttää nyt joltain kirahvilta koko nukke tuon toisen rinnalla. Mutta kyllä yleensä ihmisillä 

Toi nukke nyt vaan on selkeästi otettu jostain fitnesskilpailuista. Kerro muusta kuin kuvaajansa fantasioista. (tossa muuten kiteytyy fitnessmallin ja mallin erot.)

 “X is powerful. It kills. Mostly x's.”

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27230
Pullasorsa

Minun Barbieni rymisti yksin Rambotyyppisesti pukeutuneena viidakossa.

Sulla olis pitäny saaha G.I. Joe. Olivat mun veljen suokkareita Prätkähiirien ohella.

 

Rousseau
Vatkain

Onko tuon "normaalia" tyttöä esittävän nuken päälle tallattu kun on uponnut pää syvemmälle eli ei ole lainkaan kaulaa? En meinaa että "oikean" barbin kaula olisi luonnollisempi - ei todellakaan ole, näyttää nyt joltain kirahvilta koko nukke tuon toisen rinnalla. Mutta kyllä yleensä ihmisillä jonkinlainen kaula on.

Ihan normaalilta kaulalta kait tuo minusta näyttää jos asento on tuommonen hartiat ylhäällä oleva niinku tuolla nukella.

Hämmentää.

Puuvilla SamI
Liittynyt25.12.2008
Viestejä851

Tietyisssä piireissähän Barbieta on pidetty pinnallisen maailman mutokuvana. Kaikkea sitä habitusta mille ei tietyltä taholta panna arvoa tai sanottakoon niin että Barbien arvot edustaa sellaista osa-aluetta jota ei pidetä lapsen kehitykselle suotuisana. 
Oli niin tai näin niin mielestäni myös tuollaisia leikkejä pitää leikkiäa, siinä kuin "perunallakin".

Itse tutkisin enempikin noita tutkijoita ja heidän omia mottiivejaan ja sitä maailmankäsitystä mitä he edustavat. Ehkä siitä näkökulmasta pystyy ymmärtää paremmin tuon tutkimuksen tuloksia.

Vieläkö sitä nukkea myydään?
Oikeen kierosti ajatellen saattaahan taustalla olla piilotajuntainen viesti, että älkää nyt ainakaan Barbieta lapsellenne ostako.

Huolehdi bisneksestä niin bisnes huolehtii sinusta.

MooM
Liittynyt29.6.2012
Viestejä3793
Pullasorsa

Minun Barbieni rymisti yksin Rambotyyppisesti pukeutuneena viidakossa. Haaveammattia ei lapsena ollut mutta myöhemmin halusin kansainväliseksi hamppariksi. Aika hyvin tuo näyttää onnistuneen.

Mulla taas barbit oli osana maatila/hevosleikkejä, kun kavereiden kanssa leikittiin. Yksin leikkiessäni lähinnä tein sille vaatteita tai hevoselle varusteita tai sitten se seikkaili Luolakarhun Klaanimaisissa tunnelmissa vähän eroottissävytteisesti jonkun poikanuken kanssa. Nyt, kun miettii, kyllä siinä oli vähän sellaista BD-henkisyyttäkin (enkä puhu business developmentista...).

Meillä maalla kun ehti olemaan leikkivä lapsi vielä siinä vaiheessa, kun luki jo aika isojen kirjallisuutta ;)

 

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844

Barbie-harrastajat (aikuiset) ovat valittaneet että nykybarbeilla on luonnottoman iso pää. Mietityttää että onko isopäisyydellä haluttu tietoisesti etäännyttää nukke niin kauas todellisesta naiskehosta että typerämpikin tytöntyllerö ymmärtää että hänen ei ole tarkoitus tavoitella mitään barbimaisia mittoja. Tai en ole ainakaan kuullut että kukaan haluaisi isomman pään kuin hänellä on...

Sen ymmärrän miksi aikoinaan erityisesti valitettiin Barbien anorektisista mitoista (luonnottoman kapea vyötärö). Mielenkiintoista olisi meillä olisikin samanlaiset naisihanteet kuin kivikaudella, ja tytöt leikkisivät tällaisilla nukeilla:

Tällöin varsinkin tulisi sellainen mielikuva että nukentekijät tekevät niitä nimenomaan ehdollistaakseen nukeilla leikkiviä tyttöjä "yhteiskunnan edellyttämään muottiin", eli tulemaan hedelmällisiksi synnyttäjiksi.

Lieneekö niin että nuket kaikkina aikoina ovat olleet kapistuksia joissa ylikorostetaan jotain tiettyjä piirteitä? Desmond Morris osaisi tähän heittää jotain hienoja nimikkeitä. Oliko se joku superstimulantti, vai mikä lie mikä kuvioon sopisi. Esim. joku tietty lintu hylkää vaikka omat munansa jos se näkee "komeamman" näköisiä keinotekoisia munia (kookkaampia?) Ja tämä sen vuoksi että tietyt piirteet triggeroivat sen tiettyjä ehdollistumia esille.

Mutta tuskinpa Willendorfin Venus oli nukke. Jonkinlainen kotijumala todennäköisemmin. Teki vain mieli rinnastaa.

Luulenpa että nykybarbien negatiivisin piirre ei ole kehon muodoissa, vaan siinä että ne korostavat pinnallisuutta. Ovathan ne staroja. Enimmäkseen touhutaan vaatteiden ja sen sellaisen parissa, tai sitten ollaan näitä keinotekoisten hittien esittäjiä. Jos nyt onkin viimevuosina keksitty että barbeilla pitää yllyttää tyttöjä hakeutumaan erilaisille urille kuten lääkäriksi tms. ("I can be..."), niin jotenkin pinnalliselta sekin tuntuu kun nämä kaikki ovat jotain menestyjiä. Tai en minä ainakaan ole nähnyt barbeja joiden mukana saa siivoojan, kaupankassan, roskakuskin tms. työasun ja -välineitä. Huorabarbin olen nähnyt, mutta ei ollut Mattelin tekosia se...

Puuvilla SamI
Liittynyt25.12.2008
Viestejä851
Rousseau

Barbie-harrastajat (aikuiset) ovat valittaneet että nykybarbeilla on luonnottoman iso pää. Mietityttää että onko isopäisyydellä haluttu tietoisesti etäännyttää nukke niin kauas todellisesta naiskehosta että typerämpikin tytöntyllerö ymmärtää että hänen ei ole tarkoitus tavoitella mitään barbimaisia mittoja. Tai en ole ainakaan kuullut että kukaan haluaisi isomman pään kuin hänellä on...

Sen ymmärrän miksi aikoinaan erityisesti valitettiin Barbien anorektisista mitoista (luonnottoman kapea vyötärö). Mielenkiintoista olisi meillä olisikin samanlaiset naisihanteet kuin kivikaudella, ja tytöt leikkisivät tällaisilla nukeilla:

Tällöin varsinkin tulisi sellainen mielikuva että nukentekijät tekevät niitä nimenomaan ehdollistaakseen nukeilla leikkiviä tyttöjä "yhteiskunnan edellyttämään muottiin", eli tulemaan hedelmällisiksi synnyttäjiksi.

Lieneekö niin että nuket kaikkina aikoina ovat olleet kapistuksia joissa ylikorostetaan jotain tiettyjä piirteitä? Desmond Morris osaisi tähän heittää jotain hienoja nimikkeitä. Oliko se joku superstimulantti, vai mikä lie mikä kuvioon sopisi. Esim. joku tietty lintu hylkää vaikka omat munansa jos se näkee "komeamman" näköisiä keinotekoisia munia (kookkaampia?) Ja tämä sen vuoksi että tietyt piirteet triggeroivat sen tiettyjä ehdollistumia esille.

Mutta tuskinpa Willendorfin Venus oli nukke. Jonkinlainen kotijumala todennäköisemmin. Teki vain mieli rinnastaa.

Luulenpa että nykybarbien negatiivisin piirre ei ole kehon muodoissa, vaan siinä että ne korostavat pinnallisuutta. Ovathan ne staroja. Enimmäkseen touhutaan vaatteiden ja sen sellaisen parissa, tai sitten ollaan näitä keinotekoisten hittien esittäjiä. Jos nyt onkin viimevuosina keksitty että barbeilla pitää yllyttää tyttöjä hakeutumaan erilaisille urille kuten lääkäriksi tms. ("I can be..."), niin jotenkin pinnalliselta sekin tuntuu kun nämä kaikki ovat jotain menestyjiä. Tai en minä ainakaan ole nähnyt barbeja joiden mukana saa siivoojan, kaupankassan, roskakuskin tms. työasun ja -välineitä. Huorabarbin olen nähnyt, mutta ei ollut Mattelin tekosia se...

Minua ihmetyttää muinaislöydösten tulkinnat aika usein. Jos byramidin seinään on hakattu maata kasteleva mies niin se tulkitaan uskonnolliseksi seremoniaksi. Samoin kivikautinen nukke niin se tulkitaan jumalattareksi, kotihengettäreksi tai hedelmällisyyden symboliksi. Miksi se ei yksinkertaisesti voisi olla vain nukke jolla lapset on leikkinyt ja jonka luolamies on aikansa kuluksi iltapuhteinaan näperrellyt lapsille leluksi tai maata kasteleva mies joka helpottaa kiven raahaamista tai kastelee viljelyksiä? Miksi kaikkea tulkitaan uskonnon tai jumaluuden kautta? Kivestä on kuitenkin helpompi nävertää paksua naista muistuttava nukke joka myös paremmin kestää käytössä kuin laiha barbi. Eli vastaako tuo kuva sittenkään silloista naisihannetta?

 

Huolehdi bisneksestä niin bisnes huolehtii sinusta.

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27230

^Muinaislöytöjen tulkinnoissa apuna on monesti muut vastaavat löydöt. Eli jos lihavia naispatsaita tuppaa myötyriinsä löytymään samankaltaisista pakoista tai samojen esineiden ympäröimänä, niin siitä voidaan kyllä vetää tiettyjä johtopäätöksiä. Mistään yksittäisestä löydöstä ei tietenkään voida päätellä mitään, ainoastaan esittää arvailuita käyttötarkoituksesta.

Hämmentää.

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844

Enpä oikein usko että kivikautisena, raskaana ja kuluttavana aikana, olisi nähty suurta vaivaa lastenlelujen väkertämiseen. Tuskin sitä kiveäkään ihan noin vain muokataan? Maanviljelykulttuurissa kyllä voidaan sen verran paksusti että jää luppoaikaa jo lapsiakin ajatella, mutta käsittääkseni nuo obeesit venukset ovat niin vanhoja että kuuluvat metsästtys- ja keräilykulttuuriin. Koska toisaalta uskon että psykedeeleillä on ollut vissi merkitys sinä aikakautena kun shamanismikin on ollut (em. aineista pääosin johtuen?) luontainen "katsomus", niin vähänkin kestävämmän oloinen taide helposti mieltyy nimenomaan sakraaliksi.

Lapset sitäpaitsi rikkovat mitkä tahansa lelut, joten meillä tuskin olisi ainuttakaan venusta jos ne olisivat olleet leluja. Niiden "pyhyys" on ollut tae niiden säilymisestä.

Sinänsä en toki itsekään lämpene sille että kaikki mahdollinen muinaisaikainen olisi aina automaattisesti uskonnollisista vaikutteista juontuvaa, mutta minähän nyt fanitan avaruusukko-hypoteesia enivei...

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27230
Rousseau

Enpä oikein usko että kivikautisena, raskaana ja kuluttavana aikana, olisi nähty suurta vaivaa lastenlelujen väkertämiseen. Tuskin sitä kiveäkään ihan noin vain muokataan? Maanviljelykulttuurissa kyllä voidaan sen verran paksusti että jää luppoaikaa jo lapsiakin ajatella, mutta käsittääkseni nuo obeesit venukset ovat niin vanhoja että kuuluvat metsästtys- ja keräilykulttuuriin.

Nykytutkimusten mukaan metsästäjä-keräilijöillä ei mennyt ravinnonhankintaan kuin 3-6 h päivässä. Maataloudessa päivät olivat pitempiä. Suosittelen äärettömän mielenkiintoista ja hyvin kirjoitettua kirjaa A new green history of the world. Loistava tietokirja ja erittäin viihdyttävä! http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=0099516683 Löytyy myös e-kirjana jos jotain kiinnostaa semmonen enempi.

Hämmentää.

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844
Vatkain
Rousseau

Enpä oikein usko että kivikautisena, raskaana ja kuluttavana aikana, olisi nähty suurta vaivaa lastenlelujen väkertämiseen. Tuskin sitä kiveäkään ihan noin vain muokataan? Maanviljelykulttuurissa kyllä voidaan sen verran paksusti että jää luppoaikaa jo lapsiakin ajatella, mutta käsittääkseni nuo obeesit venukset ovat niin vanhoja että kuuluvat metsästtys- ja keräilykulttuuriin.

Nykytutkimusten mukaan metsästäjä-keräilijöillä ei mennyt ravinnonhankintaan kuin 3-6 h päivässä. Maataloudessa päivät olivat pitempiä. Suosittelen äärettömän mielenkiintoista ja hyvin kirjoitettua kirjaa A new green history of the world. Loistava tietokirja ja erittäin viihdyttävä! http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=0099516683 Löytyy myös e-kirjana jos jotain kiinnostaa semmonen enempi.

Kappas vaan. Sitä äkkiseltään luulisi että metsässä saa oikein hakemalla hakea sapuskaa. Ehkä johtuen siitä että on kuitenkin tullut semmoisiakin juttuja kuultua että ajoittain ihmiset ovat syöneet jopa toisiaan kun ei metsästäessä ole löytynyt mitään saalista. Muistaakseni Amerikan länteen aikoinaan muuttaneet uudisasukkaat esmes joutuivat eräänkin kerran lumen saartamiksi ja popsivat sitten toisensa.

Mutta ehkäpä pohjoisessa saalista saa heikommin kuin etelässä, taikka viljelykulttuurissa turtuneet ihmiset eivät ole olleet enää niin kovin kaksisia metsästäjiä. Ja jos tussareista loppuu luodit, niin harva kai yhtäkkiä pärjää jousipyssyn tai keihään kanssa?

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27230
Rousseau

Kappas vaan. Sitä äkkiseltään luulisi että metsässä saa oikein hakemalla hakea sapuskaa. Ehkä johtuen siitä että on kuitenkin tullut semmoisiakin juttuja kuultua että ajoittain ihmiset ovat syöneet jopa toisiaan kun ei metsästäessä ole löytynyt mitään saalista. Muistaakseni Amerikan länteen aikoinaan muuttaneet uudisasukkaat esmes joutuivat eräänkin kerran lumen saartamiksi ja popsivat sitten toisensa.

Mutta ehkäpä pohjoisessa saalista saa heikommin kuin etelässä, taikka viljelykulttuurissa turtuneet ihmiset eivät ole olleet enää niin kovin kaksisia metsästäjiä. Ja jos tussareista loppuu luodit, niin harva kai yhtäkkiä pärjää jousipyssyn tai keihään kanssa?

No uudisasukkaat on vähän eri juttu kuin aluetta mahdollisesti tuhansia vuosia, tai satoja vähintään, asuttaneet ihmiset. Ja eihän metsästäjä-keräilijöilläkään siinä ravinnossa ollut kuin jtn 20 % lihaa.

Hämmentää.

Pullasorsa
Liittynyt22.2.2014
Viestejä234
Rousseau
Luulenpa että nykybarbien negatiivisin piirre ei ole kehon muodoissa, vaan siinä että ne korostavat pinnallisuutta. Ovathan ne staroja. Enimmäkseen touhutaan vaatteiden ja sen sellaisen parissa, tai sitten ollaan näitä keinotekoisten hittien esittäjiä. Jos nyt onkin viimevuosina keksitty että barbeilla pitää yllyttää tyttöjä hakeutumaan erilaisille urille kuten lääkäriksi tms. ("I can be..."), niin jotenkin pinnalliselta sekin tuntuu kun nämä kaikki ovat jotain menestyjiä. Tai en minä ainakaan ole nähnyt barbeja joiden mukana saa siivoojan, kaupankassan, roskakuskin tms. työasun ja -välineitä. Huorabarbin olen nähnyt, mutta ei ollut Mattelin tekosia se..

Eikos Barbie alunperin ollut ammatiltaan malli?

Muuten tuo valitus siita etta barbit aiheuttavat sita sun tata on kylla aika onttoa. Ei se barbie sanele etta koska olen pukeutunut kuin bimbo, on pakko leikkia etta olen bimbo. Lapsihan elaa omassa mielikuvitusmaailmassaan jossa Barbiesta tehdaan juuri sellainen kuin itse haluaa.

Jos vaikutteita Barbien kaytokseen tulee, niin luulen kylla etta ne tulevat ensikateen omilta vanhemmilta.

Seuraa 

Tiedekokki

Kiti Müller on neurologi, joka 60 vuotta täytettyään teki uraloikan ja siirtyi Työterveyslaitoksesta Nokian lääketieteelliseksi asiantuntijaksi. Hän pitää tietoyrteillä maustetuista ajatusliemistä, mutta inhoaa huuhaarikkaruohoja.

Teemat