Tällä laitteella arvioidaan suutelun ihmisessä synnyttämiä väristyksiä. Se löytyy San Fransicson Musée Méchaniquesta. (Lähde Wikimedia Commons)

Kolmastoista päivä elokuuta vietetään kansainvälistä vasuri eli lefty –päivää. Ihmisen lisäksi monista eläinmaailman eri lajeista löytyy varsin paljon yksilöitä, joilla vasen etutassu dominoi. Miksi osa ihmisistä peräti syntyy enemmistön mielestä vääräkätisiksi? Teorioita riittää ja uusia kehitellään.

Olen yli kuusikymmentä vuotta ehtinyt vasurina sopeutua elämään vähemmistönä oikeakätisten maailmassa. Edelleen eteen tulee käytännön yllätyksiä.

Vuosia olen taivastellut kesämökin kahvinkeitintä. Miten hölmö vempain. Kahvikannussa tai missään muuallakaan laitteessa ei ole mitta-asteikkoa, josta selviäisi kuinka monta kupillista kahvia voi kerralla keittää, ja mikä on oikea määrä vettä. Tänä kesänä kaadoin laitteeseen jälleen vettä kahvikuppi kerralla. Tytär tuli paikalle ja ihmetteli touhujani. “Etkö mittaa kannulla”, hän kysyi.  Kannu vasemmassa kädessä heiluen selitin: “Eihän tässä ole asteikkoa!” “Onpas, sä vaan pidät kannua väärin”, vastasi oikeakätinen tytär. Tosiaan, kun vaihdoin kannun oikaan käteeni, asia selvisi. Vasurille kannun mitta-asteikko oli kaikki vuodet ollut piilossa kahvan takana.

Viime talvena hoksasin ainakin kymmennen vuotta vanhassa toppatakissani olevan vasemmalla sisävuoressa vetoketjullisen povitaskun. Mutta eipä ole oikealla. Ja kyllä leivästä mieheni mielestä edelleen huomaa, milloin vasuri vaimo on ollut asialla. Ei ole minun käteen sopivaa molempikätisten veistä vielä tullut vastaan.

Kansainvälistä Tapaturmapäivääkin vietetään vuosittain jonain kuukauden 13.  päivänä. Vasureille sattuu oikeakätisten maailmassa enemmän tapaturmia. Etenkin kiireessä. Vuoden 2015 Tapaturmapäivän teema onkin kiire. Monelle 13 on epäonnen luku. Siksi vasuri-päivän valinta koettelee huumorintajuani: Ihan kuin vasuriksi syntyminen olisi vähemmän onnekas juttu. Miten niin? Meillä on oma vuosipäiväkin. Eipä ole oikeakätisillä. Onneksi Ruotsin prinssi Carl Philip sentään pitää 13 onnen lukunaan. Näin selittivät Carl Philipin ja rakastettunsa hääjuhlien selostajat kesäkuussa, kun hääjuhlapäiväksi oli valittu tuo maaginen luku 13. Yritin netistä nyt selvittää, onkohan prinssi vasuri-kaimani. Ihan varmuuteen en päässyt. Vasuriksi prinssiä kuitenkin aatelisista kiinnostuneet vasurit nettisivuillaan väittävät.

Tulevan vasenkätisten vuosipäivän kunniaksi tutkailin tutkimustietokantoja. Vasenkätisyyden syistä ja merkityksestä ihmisen evoluutiossa on tuhansia tutkimuksia ja monia teorioita, joita todistellaan edelleen ja uusia keksitään. Itse asiassa kätisyys on vain yksi ilmentymä laajemmasta oikea-vasen asiasta eli lateralisaatiosta: Kumman puolen kehoaan, aistejaan ja jäseniään ihminen käyttää luontaisesi enemmän? Monet ihmiset ovat tietämättään molempipuolisia jollain yhdistelmällä. Nettisurffailun tuloksena bongasin PubMed- tietokannasta pari artikkelia kätisyydestä, jalkaisuudesta ja pussailusta

Kesä on häiden, juhannustaikojen ja romantiikan aikaa Tänä kesänä luonnon kukkaloisto on ollut runsas ja näyttävä. Niin oikea- kuin vasenkätiset ovat voineet niin myötä- kuin vastapäivään kiertäen nyppiä päivänkakkaroiden terälehtiä ja etsiä näin vastausta kysymykseen “rakastaa, ei-rakasta”. Minkä vastauksen viimeisin terälehti antaakaan?

Rakkautta on siis ilmassa, mikä innoitti vasenkätisen tiedekokin saostamaan jutun juurta tutkimuksesta otsikolla “Kissin right?”

Jo otsikko, joka suomeksi kääntyy “Suuteletko oikein” sai tietysti vasurissa aikaiseksi nyrinä hyrinää. Artikkelissa, jota esitellään myös mm. Improbable Research nettilehdessä, hollantilaiset tutkijat van der Kamp ja Cãnal-Bruland kertovat halunneensa selvittää, mihin suuntaan ihminen kääntää päätään suudellessaan toista ihmistä. Löytääkseen vastauksen mieltään askarruttavaan kysymykseen he tutkivat, mihin suuntaan 40 naista ja 17 miestä, iältään 18 – 33 vuotiaita, käänsivät päätään suudellessaan ihmisen pään kokoista muovista nuken päätä, jolla oli aiempi ura kampaajakoulun mallina. Tutkijat selvittivät myös pussailijoitten kätisyyden, jalkaisuuden, silmäisyyden. 

Koeasetelmasta tutkijat kertovat, että nuken pään korkeus säädettiin niin, että sen nenä oli samalla korkeudella kuin nukkea kohta pussaavan ihmisen. Mallinuken päätä käännettiin koeasetelmassa seitsemään eri asentoon oikealle ja vasemmalle päin. Artikkelissa on kuva nuken päästä, joka minun silmiini on parraton, lyhythiuksinen mies. Suuteluympäristö oli vähemmän romanttinen laboratoriotila valkoisine seinineen. Tutkimuksessa henkilöitä ohjeistettiin suutelemaan nuken huulia kuin kyse olisi oikeasta ihmisestä. Tutkijat tutkivat vain ensimmäisiä pusuja. Silti nukkea piti pussata yhteensä 35 kertaa, jotta kaikki nuken pään seitsemän eri asentoa oikealle ja vasemmalle saatiin jokaisen osalta testattua.

Tutkimuksen loppupäätelmä oli, että ihmiset, jotka luontaisesti kääntävät päätään oikealle, tekevät näin myös suudellessaan, kun taas pään kääntämistä vasemmalle suosivat olivat asiassa joustavampia. Kätisyyden, jalkaisuuden ja silmäisyyden vaikutus pussailutyyliin jäi arvoitukseksi. Tätä kysymystä on artikkelin mukaan ennenkin tutkittu ristiriitaisin tuloksin. Tutkijat peräävät lisää tutkimusta ennen lopullista tuomiota (verdict) tässä asiassa. Heidän mielestään tutkiva katse tulisi nyt kääntää myös silmä-käsi kytköksiin. Vasurit kun ovat monesti varsin molempikätisiä. Ehkä tässä piilee selitys joustavuuteen pussailussa, he arvelevat.

Tiedekokkia jäi vaivaamaan tutkimuksessa useampi asia: Voiko muovisen nukenpään pussailu olla mitenkään samanlaista kuin ihmisen? Eivätkö miehet ja naiset suhtautuneet eri tavoin miespään huulien suutelemiseen? Ainakaan mistään peruukeista, joilla esimerkiksi voisi yrittää vaihtaa nuken sukupuolta, ei artikkelissa ole mainintaa. Eikö 35 peräkkäistä pusua pysyvästi liikkumattomille muovihuulille ilmeettömissä kasvoissa puuduttanut ihmisen suuta ja mieltä? Eikö nukkepään totisena pysyvä kuminaamainen ilme ja silmien tyhjä katse ennen ja jälkeen pusun vähentänyt innokkuutta jatkaa testiä? Tutkijat olivat nimittäin etukäteen varmistaneet, että pussaajien näöntarkkuus oli kunnossa, joten silmät kiinni ei taidettu pussailla. Mielestäni tutkimuksessa olisi ehdottomasti pitänyt käyttää oheisen kuvan arviointilaitetta, joka löytyy San Fransicson Musée Méchaniquesta.

Olisi myös ollut kiva tietää, montako tutkittavista käytti ylipäätään mieluummin oikean tai vasemman puolen raajojaan, ja kummalla silmällä he spontaanisti avaimenreiästä kurkkivat.

Liki 72% tutkittavista pussaili pää oikealle kallellaan ja 28 % vasemmalle. Artikkelin loppuhuipennuksena tutkijat toteavat, että ehkä tutkimuksen tulosten selitys onkin yksinkertainen: vasemmalle päätään kääntävien vähemmistö joustaa (rakkauden nimissä), koska suurempi osa suudeltavista kääntelee päätään oikealle. Nettisurffailuni tuotti myös seuraavan tiedonmurusen:  Walt Disneyn Pieni Merenneito –elokuvan loppuhuipennuksessa prinssi ja merenneito suutelevat päät vasemmalle kääntyneinä. Kuva löytyy linkistä http://disney.wikia.com/wiki/File:ArielMarriage.jpg  

Elokuun iltojen pimetessä, lyhtyjen ja kynttilöiden valossa, voi meistä itse kukin miettiä, oliko tämä Kissing right? -tutkimus huuhaata vaiko ei. Kätisyyden ja -puolisuuden palapeli odottaa joka tapauksessa edelleen uusia tutkimustiedon palasia. Aika näyttää, mikä tieto tarkentaa käsitystä kätisyydestä.

Kommentit (0)

Seuraa 

Tiedekokki

Kiti Müller on neurologi, joka 60 vuotta täytettyään teki uraloikan ja siirtyi Työterveyslaitoksesta Nokian lääketieteelliseksi asiantuntijaksi. Hän pitää tietoyrteillä maustetuista ajatusliemistä, mutta inhoaa huuhaarikkaruohoja.

Teemat