Tiedekokki on nokosilla. Kuva: Michael Müller

Kesäaikaan siirtyminen on taas häirinnyt monien ihmisten unirytmiä.

Sopeutuminen keinotekoiseen yhteiskunnalliseen aikamanipulaatioon on koetellut ihmisten fysiologista kellotaajuutta. Moni, tavallisesti hyvin nukkuvakin, on kulkenut huhtikuun alussa useamman päivän kuin horroksessa. Hyvien unenlahjojen merkitys on voinut kirkastua heille konkreettisella tavalla: Kesäajassa ajatus ei yhtäkkiä luistakaan, keskittyminen ei onnistu, tarkkaavuus herpaantuu ja muistikin on hutera. Joillakin kesärytmiin pääsy vie pari päivää, joillakin jopa viikon tai pitempään.

Ihmisen uni-valverytmi eli biologinen kello on kehittynyt ja tahdittunut vuorokauden luonnollisen valoisuuden vaihtelun mukaan. Auringon laskiessa ja illan hämärtyessä ihmisen sisäinen biologinen kello siirtyy yöaikaan, jolloin pitäisi nukkua. Biologinen kello herättää uuteen päivään auringon nousun aikaan. Biologinen kello reagoi myös päivän pituuksien vaihteluun vuodenkierrossa. Kesällä yöunet ovat monilla lyhemmät kuin pimeinä talvikuukausina.

Sähkövalo on keksintö, joka mullisti elämän menon. Tehtaissa yleistyi vuorotyö, kun päivä jatkui keinovalon turvin. Katulyhdyt korvattiin sähkölampuilla ja lyhtyjen hoitajilta loppuivat työt. Keinovalo koettelee ihmisen luonnollista biorytmiä. Edelleen on ihmisiä, jotka ovat kynttilävalon aikakaudella. He heräävät auringon noustessa. Aurinkoisena kesäaamuna edes pimennysverhot eivät lisää uniaikaa.

Itse kuulun herkkäunisten heimoon. Kadehtien kuuntelen ihmisiä, jotka toteavat voivansa nukkua missä tahansa ja milloin tahansa. Minä nukun tulpat korvissa ja laput silmillä. Aivoni aivan kuin koko ajan jollain osalla vahtivat, mitä ympäristössä tapahtuu.

EEG – myssy on moderni versio klassisesta aivosähköfilmistä. Siihen kiinnitetyt anturit rekisteröivät kallon pinnalta aiempaa tarkemmin eri aivoalueiden sähköistä toimintaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Myssy on myös käyttäjälleen miellyttävä. Siksi se soveltuu mainiosti unirekisteröinteihin.
 
EEG-myssyn avulla kerätystä unidatasta voidaan jälkikäteen tuottaa värikarttoja eri aivoalueiden yöllisestä sähköisestä toiminnasta. Kartat muuttavat muotoaan ja värejään monta kertaa ihmisen nukkuessa. Hermoverkoissa tapahtuu sähköisiä rytmin muutoksia, jotka ovat erilaisia ja eritahtisia eri aivoalueilla.
 
Tutkimukset viittaavat siihen, että unen syvyys ja sen vaihe vaihtelee aivoalueiden välillä. Tietty aivoalue saattaa olla jo heräämässä, toinen kevyen unen tilassa ja joissakin osissa aivoja hermoverkot ovat vielä syvällä unten mailla. Voisiko olla niin, että herkkäuniset ihmiset ovat heitä, joilla tietyn aivoalueen hermoverkkojen heräily herkästi herättelee vielä nukkuvia hermosoluja? Osa aivoista valvoo, kun muut alueet vetävät hirsiä.

Hengissä selviämisen kannalta herkkäunisuudesta voi olla hyötyä. Ihmiskunnan historiassa ajanjakso, jolloin tarjolla on ollut turvallinen nukkumapaikka, ei ole kovinkaan pitkä. Ihmislauma on tarvinnut ja tarvitsee herkkäunisia. He kuuluvat usein myös nokostelijoiden heimoon.

Kommentit (8)

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä241

Naistentautien erikoislääkäri Leena

 Larvan mukaan melatoniinia esiintyy

 kaikissa kudoksissamme, joten sen

 terveysvaikutuksetkin ovat moninaiset.

 Kattavaa tutkimusnäyttöä on kuitenkin

 vasta melatoniinin tehosta aikaerorasituksen

 ja unettomuuden hoidossa.

http://www.viitasaarenapteekki.fi/contentimages/kansikuvaYTA-lehti_nro_1_2012.pdf

Melatoniinin moniin terveysvaikutuksiin kuulu sen kyky mahdolliseti lievittää mm. Parkinsonin tatia ja Alzheimerin tautia. Määrä 3 mg melatoniinia otettuna tunti ennen aiottua nukahtamisaikaa nopeuttaa uneen pääsemistä ja tekee unesta levollisemman alkamatta kuitenkaan väsyttää tai vaikeuttamatta ylösnousua.

Kirkas valokin voi erikoistilanteessa tehdä nukkumisen mahdolliseksi. Olin kerran lukenut vaikeaan laudaturtenttiin innoissani koko yön (kahden tiiviin työviikon jatkeeksi) ja päätin vielä nukahtaa tunnin ajan ennen tenttin lähtöä. Totesin heti, että ajatukset pyörivät niin hurjana, että nukkumisesta ei tullut mitään.Silloin suuntasin pöytälampun valon suoraa silmiini ja ajattelin makaavani aurinkorannalla. Uni tuli parissa sekunnissa.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä25018

Kymmen minuutin nokoset tehokas tapa kesken päivän.

Kehon "lämpötilan minimit" kertoo myös päivän sisällä esim ltapäivällä milloin nokosista olisi paras hyölty ja myös sen ettei sen "lämpötilaminimin" aikana kannata mitään vaativaa aivotoimintaa eikä fyysistä suoritetta suunnitella tehdä. Joku näppärä voisi tehdä vaikka kännysovelluksen sopivilla antureilla ja piiippauksella / indikaatiolla , "nyt olisi pikku tirsat paikallaan".

Jos haluaa asiaa käytännössä "todistella" niin ottaa korvalämpömittarin ja mittaa esim iltapäivällä klo 1-5 valisen ajan puolen tunnin tarkkuudella ja sitten kellonaika milloin heräsi aamulla. Tätä heräämisen ja iltapäivän lämpötilaminimin aikajännettä voi käyttää laskennallisena kun arvioi milloin olisi hyvä aika pikku torkuille. Syklit "lähtee" heräämisestä joten siitä siirtelee torkkujen ajankohtaa jos aamun herääminen vaihtelee.  

Syklisiä tapahtumia olemme niinkuin kaikki muukin kosmoksessa.

How To Take The Perfect Power Nap At Work

http://www.businessinsider.com/how-to-take-the-perfect-power-nap-at-work-2014-4

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä241

Yli 40 vuotta sitten keksin keinon, joka auttoi nukahtamaan niin nopeasti, että ei ajatusta tahtonut loppuun asti ajatella, kun jo vaipui unten maille. Tosin en ennenkään ollut huonouninen, mutta joskus ajatuksia tuli tulvimalla monen tunnin ajan. Ruvettuani opettajaksi halusin tietysti enemmän uniaikaa illasta, vaikka tarvittaessa tunnin parin uni riitti hyvin.

70-luvun alussa rupesin työntämään vuoteen jalkopään alle korokkeita, mm. huonoja kirjoja (sisällöltään huonoja..), jolloin vuoteen jalkopää oli noin 10 - 15 cm korkeammalla ja unen tulo oli tosi nopeaa ja uneen vaipuminen nautinnollisempaa.

Useimmat huonounisuutta valitelleet eivät ole kuitenkaan suostuneet kokeilemaan menetelmääni, mutta ainakin yksi on kertonut sen todella auttavan.

Unen saannin paraneminen on varmaan monimutkainen asia, mutta itse olen kuitannut sen toteamalla vain aivojen unikeskuksen toimivan tehokkaammin saadessaan enemmän verta.

Jodi
Liittynyt27.2.2014
Viestejä2187

Herään auringon nousun aikaan oli pilvistä tai kirkasta. Unen saanti vaihtelee ja paras unilääke on nousta tekemään jotain ja yrittää uudelleen nukkumaan.

Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä241

Unielämykset sinänsä ovat varmaan tärkeitä elämyksellisen tietoisuuden ymmärtämiseksi, mutta tunnettu ilmiö, pitkän unen näkeminen sekunnissa tai sekunnin murto-osassa esimerkiksi herätyskellon alkaessa soida, on varmasti avain tietoisuuden olemuksen ymmärtämiseen, kun vain tietäisi miten.

Tämä voi olla sukua elämän näkemiseen filminauhana jossain henkeä uhkaavissa tilanteissa.

Tuntuisi oudolta ajatella, että hermosto äkkiä toimisi kymmeniä kertoja tavallista nopeammin. Sitä paitsi myös henkeä uhkaavassa tilateessa koettu NDE-elämys ei ilmeisesti ole hermostollinen lainkaan.

Mistä elämykselliset impulssit sitten tulisivat, jos ei aivohermojen toiminnasta? Yksi monista mahdollisista veikkauksista voisi olla seuraava. Elämyselementit ja niistä koostuvat elämykset ovat aivosolujen genomikollektiivin mikrokymaattisia tiloja. Aika taas on pelkkä mielle, joka voi tarvittaessa mielin määrin muuttua.

https://www.google.fi/search?q=cymatics&tbm=isch&tbo=u&source=univ&sa=X&ei=XFdQU4KHM-PoywPV44DwDw&ved=0CDgQsAQ&biw=1600&bih=691

Jos uni ja elämyksellinen tietoisuus ylensäkin kostuvat genomikollektiivien mikrokymaattisista tiloista, täytyy värähtelyillä olla koodisto jossakin..

tai olemalla alun perin sokraattisena tietoisuutena (ST) olemassa pitäen sisällään oman koodistonsa.

Ei tästä nyt  tullut mitään..

Jodi
Liittynyt27.2.2014
Viestejä2187

Olen huomannuit että ehdin nähdä unen siinäkin välissä kun  olen puolittain nousemassa vuoteesta ja torkahdan. Se tuntuu selvästi sopivan tuohon lyhyeen tuokioon. Asiaa voisi videoimalla tutkia, onko torkahdus niin lyhyt.

Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844
psv

 

Naistentautien erikoislääkäri Leena

 Larvan mukaan melatoniinia esiintyy

 kaikissa kudoksissamme, joten sen

 terveysvaikutuksetkin ovat moninaiset.

 Kattavaa tutkimusnäyttöä on kuitenkin

 vasta melatoniinin tehosta aikaerorasituksen

 ja unettomuuden hoidossa.

 

http://www.viitasaarenapteekki.fi/contentimages/kansikuvaYTA-lehti_nro_1_2012.pdf

 

Melatoniinin moniin terveysvaikutuksiin kuulu sen kyky mahdolliseti lievittää mm. Parkinsonin tatia ja Alzheimerin tautia. Määrä 3 mg melatoniinia otettuna tunti ennen aiottua nukahtamisaikaa nopeuttaa uneen pääsemistä ja tekee unesta levollisemman alkamatta kuitenkaan väsyttää tai vaikeuttamatta ylösnousua.

 

Kirkas valokin voi erikoistilanteessa tehdä nukkumisen mahdolliseksi. Olin kerran lukenut vaikeaan laudaturtenttiin innoissani koko yön (kahden tiiviin työviikon jatkeeksi) ja päätin vielä nukahtaa tunnin ajan ennen tenttin lähtöä. Totesin heti, että ajatukset pyörivät niin hurjana, että nukkumisesta ei tullut mitään.Silloin suuntasin pöytälampun valon suoraa silmiini ja ajattelin makaavani aurinkorannalla. Uni tuli parissa sekunnissa.

 

 

Olen syönyt melatoniinia annoksella 1 mg ja paketissa sanotaan että annostusta ei saa ylittää. Tällä määrällä olen nukahtanut ihan kivasti. Mutta koska enempi rassaa se että uni hapertuu aamupuolelta ja nukahtelen ja heräilen siihen asti että kiljuva jalopeura (=kissa) käskee nousta, otin yksi yö kokeeksi kaksi tablettia eli 2 mg. En huomannut mitään eroa pienempään annokseen.

Aluksi ideani oli ottaa melatoniinia lähinnä kuukautisten alla ja ennen täydenkuun aikaa, jolloin todennäköisimmin nukahtaminen on vaikeaa, mutta on tullut jäätyä vähän koukkuun. Siitä tuskin lienee haittaa...? (Eli jonkin aikaa makaa sängyssä ja alkaa hermoilemaan että mitäs jos ei nukahda, jotenka sitten nappaa sen tabun kuitenkin.)

Talvella olen joskus havainnut että villasukat jalassa parantavat unta. Valon määrällä ei onneksi omalla kohdallani ole merkitystä sillä tavalla ettenkö muka valoisassa nukahtaisi, mutta syksyisin saattaa nukahtaminen vaikeutua sitä mukaa kun tulee pimeämpää. Syytä en tiedä, miksi näin päin.

Paleleminen ja hikoileminen ovat kummatkin unen vihollisia, joten joskus kaksi peittoa on hyvä systeemi. Voi tarvittaessa potkia toisen pois keskellä yötä.

Vatkain
Liittynyt4.3.2008
Viestejä27237
Rousseau

Olen syönyt melatoniinia annoksella 1 mg ja paketissa sanotaan että annostusta ei saa ylittää. Tällä määrällä olen nukahtanut ihan kivasti. Mutta koska enempi rassaa se että uni hapertuu aamupuolelta ja nukahtelen ja heräilen siihen asti että kiljuva jalopeura (=kissa) käskee nousta, otin yksi yö kokeeksi kaksi tablettia eli 2 mg. En huomannut mitään eroa pienempään annokseen.

Aluksi ideani oli ottaa melatoniinia lähinnä kuukautisten alla ja ennen täydenkuun aikaa, jolloin todennäköisimmin nukahtaminen on vaikeaa, mutta on tullut jäätyä vähän koukkuun. Siitä tuskin lienee haittaa...? (Eli jonkin aikaa makaa sängyssä ja alkaa hermoilemaan että mitäs jos ei nukahda, jotenka sitten nappaa sen tabun kuitenkin.)

Talvella olen joskus havainnut että villasukat jalassa parantavat unta. Valon määrällä ei onneksi omalla kohdallani ole merkitystä sillä tavalla ettenkö muka valoisassa nukahtaisi, mutta syksyisin saattaa nukahtaminen vaikeutua sitä mukaa kun tulee pimeämpää. Syytä en tiedä, miksi näin päin.

Paleleminen ja hikoileminen ovat kummatkin unen vihollisia, joten joskus kaksi peittoa on hyvä systeemi. Voi tarvittaessa potkia toisen pois keskellä yötä.

Lääkäriltä kuultua melatoniinista:

- Liika-annostusta ei voi ottaa koska ylimäärä poistuu kusen mukana automaattisesti

- Yli 5 mg/vrk ei auta mitään, koska 5 mg on maksimimäärä jonka keho pystyy käyttämään -> ylimäärä kuseksi

- Melatoniinia pitää syödä säännöllisesti, silloin tällöin otettu tabu ei auta

- Melatoniini ei auta ihmisiä joilla sitä erittyy tarpeeksi. Tällöin nukahtamisvaikeudet johtuvat muusta kuin melatoniinin puutteesta.

- Melatoniiniin ei voi fyysisesti jäädä koukkuun (oma kommentti: psyykisesti varmasti voi!!!)

Mulla siis menee 6 mg melatoniinia, siksi 6, että Yliopiston apteekki ei myy kuin 3 mg tabuja ja otan niitä illassa kaksi. Tai pitäisi mennä. En ole vähään aikaan syönyt.

Hämmentää.

Seuraa 

Tiedekokki

Kiti Müller on neurologi, joka 60 vuotta täytettyään teki uraloikan ja siirtyi Työterveyslaitoksesta Nokian lääketieteelliseksi asiantuntijaksi. Hän pitää tietoyrteillä maustetuista ajatusliemistä, mutta inhoaa huuhaarikkaruohoja.

Teemat