Tänään vihdoin julkaistiin Tiede-lehden iPad-versio erinäisten teknisten viivästysten jälkeen. Tervetuloa siis mukaamme myös tablettipuolella! Olen itse innoissani sähköisen julkaisemisen yleistymisestä mutta myös aika terveystietoinen ihminen, ja siksi kiinnostuin tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan tyypilliset tabletin käyttöasennot rasittavat niskaa enemmän kuin esimerkiksi läppärin käyttö.

Tabletit yleistyivät niin äkkiä, että niiden ergonomian selvittäminen laahaa jäljessä, huomauttavat tutkimuksen tekijät, joista osa työskentelee Harvardin yliopistossa ja osa Microsoftilla. Tämäkin tutkimus oli suppea: tehty pienellä koehenkilöjoukolla ja vain muutamalla käyttötavalla. Kyllä tämä kuitenkin jo antaa vinkkejä meille, jotka haluamme ottaa ilon ja hyödyn irti uudesta mediavälineestä mutta samalla välttää niska- ja hartiajumeja.

Näin tutkimus tehtiin: Koehenkilöinä oli 15 kokenutta tabletinkäyttäjää, jotka Applen iPad2:lla ja Motorolan Xoomilla selailivat, lukivat ja kirjoittivat

A. tabletti sylissä käsissä

B. tabletti sylissä tuettuna kallelleen

C. tabletti pöydällä tuettuna kallelleen

Lisäksi he katsoivat elokuvaa

D. tabletti pöydällä tuettuna pystyyn.

Samalla tutkijat seurasivat koehenkilöiden niskan asentoa laitteella, joka mittasi liikettä päähän ja vartaloon kiinnitetyillä infrapunalähettimillä.

Ainoastaan asennossa D niska pysyi melkein pystysuorana. Sekä A, B että C johtivat pahempaan niskan köyristämiseen kuin mitä aiempien tutkimusten perusteella syntyy pöytätietokoneen tai kannettavan tietokoneen kanssa. Tabletti voi siis olla niitä pahempi niska- ja hartialihasten rasittaja, tutkijat varoittavat Work-lehdessä.

Tulos ei minusta kuulostanut yllättävältä. Ennen ms-tautini puhkeamista ehdin harrastaa 19 vuotta intensiivisesti kilpatanssia, ja sinä aikana kasvoin hyvin tietoiseksi liikkeistäni ja asennoistani ja lihastenkäytöstäni. Kun runsas vuosi sitten ostin iPadin, huomasin heti, että sen kanssa kannattaa olla tarkkana, jottei hanki niska- ja hartiakipuja. Tutkimus osoitti, että omalla kohdallani havaitsemani riski pätee ihmisiin yleisemminkin.

Olen koko ajan pyrkinyt pitämään mahdollisimman lyhytaikaisina ne asennot, jolloin niskani on köyryssä: lähinnä iPadilla kirjoittamisen. Selailussa, katselussa ja lukemisessa kannattelen tablettia yleensä pystyssä kasvojeni edessä yhden käden peukalonhangan päällä niin, että kannattelukäteni olkavarsi on kiinni vartalossa: tällöin voin ohjata lihastyötä hartianpäällisten lihasten sijasta lapaluuta alta kannattaviin lihaksiin. Ja tuossa asennossa pyrin pitämään niskan niin pystyssä kuin suinkin. Kättä vaihdan usein. Tapanani on myös voimistella niskaa ja hartioita pitkin päivää.

Olen käyttänyt iPadia lähes päivittäin vapaa-aikanani netin ja eri sovellusten selailuun, tv:n katseluun, lehtien ja kirjojen lukemiseen ja pelien pelaamiseen, eikä minulle ole kertaakaan tullut niskaongelmia. Mutta enemmän kirjoittamista vaativat vapaa-ajan hommat, kuten sähköpostit ja Facebook-kommunikoinnit, olenkin hoitanut pöytäkoneellani. Työtehtäviin olen käyttänyt toistaiseksi pelkästään pöytäkonetta.

Jos kirjoittaisin tabletilla enemmän, varmaan hankkisin siihen ergonomisista syistä erillisen näppiksen. Mutta nykykäytössäni laite toimii mukavasti sellaisenaan. Ei sen pitkäaikainenkaan kannattelu tunnu sen kummemmalta kuin luettavan paperisen kirjan vastaava kannattelu, jota olen harrastanut paljon.

Onko muilla kokemuksia tabletin ergonomisesta käytöstä tai ongelmista siinä ja niiden ratkaisuista?

Kommentit (15)

Timo K

Hieman tuota olen aavistellut. Nyt iPadia taputtelen sohvalla selälläni maaten. Kirjoittaminnen tässä asennossa on hankalaa, mutta ei puutu niska eikä muutkaan paikat.
Niska puutunee samalla tavalla jos lukee pöydällä olevaa lehteä tai iPadia. Sama lienee tilanne kun lukee istuallaan sylissään olevaa lehteä tai iPadia?

Petri Riikonen

Joo, painon puolesta iPadin voi rinnastaa kirjaan, eikä sen lukeminen tai muu katselu minusta paljon eroa kirjan lukemisesta. Mutta ero tulee siinä, että kirjaa ei yleensä ole tarvetta pitää pitkiä aikoja paikallaan esimerkiksi sylissä näpyttelyä varten. Tuollaisissa tilanteissa voi niska olla niin pitkiä aikoja köyryssä, että lihakset alkavat jumittaa. Siis jollei tiedosta riskiä ja vaihda asentoa ajoissa.

Mutta tokihan vastaava ongelma voi syntyä kirjaa tai lehteä lukiessakin, jos kohde on jatkuvasti kasvojen alla eikä edessä.

Toinen Timo

Ei tableteilla kait kukaan kirjoita, ainakaan mitään pidempiä kirjoituksia? Tweettaukset vielä menevät, mutta pidemmät kirjoitan reaalinäppiksellä pöydän ääressä. Tabletti on hyvä e-kirjan lukulaite, mutta muuten perinteiset versiot pätevät vielä...

Marko Hamilo

Minä kirjoitan lehtijuttujani usein iPadillä, ilman näppistäkin mutta bt-näppäimistö tekee siitä jo ihan miniläppärin. Aiemmin käytin isoa näppäimistöä joka on tarkoitettu kaikille laitteille, nyt ostin juuri ipadiin tarkoitetun.

Näitä kommentteja kirjoitan usein iPhonella, nytkin.

Petri, saisiko suoran linkin appstoreen jonnekin tänne ja someen. Moni saattaa klikata jos ei tarvitse ruveta itse etsiskelemään.

Marko Hamilo

Heräteostosten logiikkaa. Jos on linkki jossain, sitä klikkaa heti. Muuten sen unohtaa.

11 euron lehti ja 11,99 iPad-versiosta? Ei houkuta.

Onko vuositilausmahdollisuutta tulossa?

Petri Riikonen

Saattaa olla, että klikkausmahdollisuus houkuttaa katsomaan lisää. Mutta jollei annetun linkin takaa kuitenkaan pääse suoraan ostamaan tuotetta, niin eikö se ole vähän tylsää? No, en ole varma.

Hinnasta: Kuten omasta kokemuksestasikin hyvin tiedät, tämäntyyppisen lehden tekemisessä on aika rutkasti työtä, ja pitäähän myytävän tuotteen jotenkin kattaa muun muassa nuo työvoimakulut. Siksi siitä ei saa kovin halpaa. Sitä en tiedä, voisiko se kannattavasti olla halvempi tai edes saman hintainen kuin painettu versio. En ole ollut mukana suunnittelemassa tuota hintaa. Mutta oletan, että on myös teknisiä kustannuksia, joita pitää kattaa. Lisäksi Apple ottaa tietääkseni hinnasta kelpo siivun, joten varmaankin se, mikä painokustannuksissa säästetään, menee näin syntyvään jakelukustannukseen.

Tulevasta tilausmahdollisuudesta olen kuullut alustavasti puhuttavan, mutta en tiedä, millä aikataululla sitä ollaan suunnittelemassa.

Tuija Matikka

Olen ollut yli vuoden päivän Samsung Tabin eli lääpykän iloinen omistaja. Minulla on lääpykkääni varten suojakansio, joka on rakennettu siten, että voin kätevästi vaihtaa näytön kallistuskulmaa.

Luen aamukahvipöydässä "lehdet" lääpykästä, koska esimerkiksi Hesarin lukeminen pöydältä kipeyttää niskan alta aikayksikön. Sama ongelma pätee aikakausilehtiin, joiden tiirailua varten minulla on käytössä kevyt lehtituki, josta voi valita sopivan kallistuskulman. (Meikäläisellä niskan ja hartian lihakset ovat polion jäljiltä "puoliksi halvautuneet" eli lihasvoima ei voita painovoimaa, joten lihaksia käskeviä hermoja pitää säästää eitteivät ne kuole kuormansa alle. Eivätkä käsivarretkaan paljoa jaksa.)

Myös e-kirjat luen lääpykästä puoli-istuvassa asennossa niskaa leputtaen. Rakastan Kindle-kirjoja, koska niihin on NIIN kevyttä ja kätevää tehdä alleviivauksia ja asettaa kirjanmerkkejä. Kertaaminen ja muistiinpanojen tekeminen on todella kätevää!

Paperikirjoja lukiessa olen käyttänyt yli 10 vuoden ajan tarjotintyynyä eli tyynyä, jonka kantena on tarjotin. Olen askarrellut kuminauhat pystyyn tarjotintyynyn kanteen ja sujautan kirjan kuminauhojen väliin. Näin kirja ja sivut pysyvät paikallaan. Ainoa fyysinen aktiviteetti jota tarvitaan, on kuminauhojen kanssa räplääminen sivuja vaihdettaessa.

Tarjotintyynyn ideana on, että kirjaa, lääpykkää tai läppäriä ei tarvitse kannatella. Luettava lepää tyynyllä tarjottiminen päällä ja tyyny on sylissä. Koska tarjotintyynynyn täytteenä on rouhetta, tarjotintyynyn voi säätää sopivaan kallistuskulmaan. Jos ja kun tarjottimen pinta on liukas, ainakin vammaiskauppa Respectasta saa metritavarana nihkeää muovia, joka auttaa pitämään tavarat paikallaan, vaikka kallistuskulma on melkoinen.

Lukunurkkauksessani on myös hyvä valaistus eli paneelimuotoinen led-lamppu. Se ei heijasta ja antaa tasaisen valon. Mutta tärkeintä on tässäkin tyynyin tuettu puoli-istuva asento, jossa selkä on suorana, jalat ylös nostettuna koukussa ja niska tuettuna. Tässä asennossa jaksaa lukea vaikka kuinka kauan. Joskin asento on niin mukava, että siinä helposti nukahtaa.

Lääpykällä kirjoittaminen on yhtä tuskaa, vaikka kuinka yrittäisi oppia sviippaamaan tai slaidaamaan. Mutta kyllä lääpykällä aina muutaman sanan saa kasaan, jos ja kun jotain kuolematonta pulpahtaa mieleen.

Kirjoitan lähes kaiken päytätietokoneella siten, että molemmat kyynerpäät (tai ainakin vasen) lepää pöydän päällä, ja kuten Petri sanoi vartalon vieressä. Lisäksi minulla on ollut 10 vuotta käytössä kaikilla mahdollisilla säädöillä varustettu vammaisille tarkoitettu (mutta olisi varmaan muillekin hyvä) työtuoli. Sen paras ominaisuus on siinä, että tuolin pyörät saa lukkoon ja lukosta pois eli lihasvoimaa ei tarvitse käyttää tuolin paikallaan pitämiseen.

Ergonomia on tärkeää kaikille - ei vain meille vaivaisille. Kaikki nääs vanhennutaan ja vanhuuden mukana tulee kaikkea kremppaa kuten ikänäköä ja muuta haastetta. En ole ikinä jaksanut Petrin tavoin tanssia, mutta fyysisesti höyhenenkevyen Feldenkrais-menetelmän avulla olen oppinut kehotietoisuutta, mikä auttaa saamaan heikommistakin lihasvoimista mahdollisimman paljon "irti".

Marko Hamilo

Apple tuskin pääsee väliin, jos nettilehti on osana tilausta kuten digilehti nyt.

Mitä tarkoitat ettei linkin päästä pääse ostamaan?

Marko Hamilo

Se on kyllä hyvä että on näköislehti ilman konstailuja. Teennäiset ipad-ominaisuudet eivät ainakaan minulle ole se juttu.

Petri Riikonen

Jaa tosiaan, pääseehän tuosta laittamastani linkistä ostamaan, jos klikkaa sitä iPadin Safari-selaimesta. En tajunnutkaan, että se toimii noin, sillä etsin linkin PC:llä. Ja itse olen aina ostanut sovelluksia hakemalla niitä suoraan iPadin App Storen kautta. Kun tuo kerran toimii noinkin, niin sitten olet oikeassa, että minun kannattaa käydä laittamassa linkki myös ainakin Tieteen Facebook-sivulle.

Minäkin olen tykännyt näköislehtien simppeliydestä: pieni tiedosto latautuu nopeasti, ja lehden näköinen lehti on navigoidessa yleensä helpommin hahmottuva kuin mutkikkaammin toimiva sähköinen lehti.

Ehkä mutkikkaammat sähköiset lehdet pääsevät paremmin oikeuksiinsa sitä mukaa, kun navigoitavuutta parannetaan ja kun yhteydet nopeutuvat ja laitteiden muistit kasvavat niin paljon, ettei tiedoston koolla ole enää merkitystä.

Sen sijaan tietokirjoissa olen kovasti tykännyt sähköisyyden tuomista mahdollisuuksista, kuten videoista ja interaktiivisista infografiikoista. No, ovat nuo olleet kivoja joissakin lehdissäkin, esimerkiksi National Geographicissa.

Tuija, kiitos hyvistä lukuergonomiaa koskevista vinkeistä!

Jouni Valkonen

iPadin kanssa kannattaa ostaa näppis. silloin sitä voi käyttää kuten tavallistakin läppäriäkin + tietenkin kaikki tabletin edut.

Tavallisen windowsin saa tablettiin tietenkin pilvipalvelimella, joten tabletti toimii täydellisenä läppärin korvikkeena. Pilvipalvelimet tulevat kokoajan monipuolisemmiksi ja nopeammiksi, ja parhaimpiin voi tallentaa omia tiedostoja ja asentaa jopa omia ohjelmia. Ainakin java-ohjelmia sekä Chromen ja Tuliketun lisäosia. Juuri Javan takia taidan itse sellaisen hankkia.

Nyt kirjoitan tätä ergonomisesti absoluuttisen huonoissa olosuhteissa, eli istun sängyssä täydellisessä pimeydessä ilman selkätukea ja ipadi on siis vaakatasossa sylissä, mutta iPad näppiksen kanssa mahdollistaa paljon luovempia asentoja kun tavallinenkaan läppäri.

Kiitos kovasti vinkistä että tiedelehdestä saa iPad version. Oon jo vuoden spämmännyt lehden toimitusta, että haluan iPad version ja ehdin jo lannistua, koska vielä vähän aikaa sitten Sanoma OY näytti viimeiseen asti suojelevan paperimonopoliaan.

Jouni Valkonen

enpäs lukaissutkaan kommentteja, koska näppisvaihtoehtohan jo keskusteltiin. No jokatapauksessa se on yliveto ergonomian kannalta. Ostin itse näppiksen joku kuukausi takaperin sen jälkeen kun draftasin virtuaalinäppiksellä junassa ja asemalla junaa odottaessa 1900 sanan esseen. Eikai siinä muuta ole, mutta virhelyöntejä tulee paljon ja sormet tulee kipeäksi.

Testasin tiedelehden iPad-version ja se oli tosi hyvä. Toki taitto voisi olla pienemmälle näytölle hieman optimoitu, mutta jos sitä ei tee samalla ammattitaidolla kuin varsinaisen lehden taittoa, niin ilmanmuuta tuo näköisversio on parempi. Toimii siis aivan erinomaisesti eikä tekstin zoomaamisesta nyt liikaa vaivaa ole. Kerrankin osoitettiin se ikivanha klišeinen periaate että yksinkertainen on hyvä, todeksi.

Sääli vain, että ehdin jo innostua, mutta Tiede-lehti elää sittenkin vielä kivikaudelle eli digilehdelle ei ole mahdollisuutta tilata. 12 euron irtonumeroiden ostaminen ei oikein houkuta. Eettisistä syistä en voi tilata paperilehteä, koska minusta kaikki paperin kuluttajat ovat ympäristörikollisia. Jos kaikki paperin tuotanto kriminalisoitaisiin nyt, niin globaalit hiilidioksidipäästöt leikkautuisivat 10 prosentilla seuraavien 50-100 vuoden aikana, kun paperiteollisuuden tuhoamat metsät kasvaisivat ja sitoisivat hiilidioksidia.

Paperiteollisuus on siis maatalouden jälkeen toisteksi pahin luontoa tuhoava teollisuuden ala. Maatalous on toki ihan omassa luokassaan ympäristön tuhoajana, ja senpä vuoksi minulla olisi tavoite aloittaa vuoteen 2020 mennessä myös maataloustuotteiden täydellinen boikotti! Jos boikotti ei Suomessa onnistu, niin muutan sitten Linköpingiin.

Petri Riikonen

Jouni, mukava kuulla, että iPad-versiomme miellyttää. Tilausmahdollisuuden aikaansaanti on firman digijulkaisuosastossa työn alla, mutta vielä toimitus ei tiedä, koska tämä mahdollisuus toteutuu.

Seuraa 

Tieteen tykkääjä

Petri Riikonen on Tiede-lehden toimitussihteeri ja mikrobiologi, jota kiinnostaa elämä, maailmankaikkeus ja kaikki. Hän etsii tieteestä hyötyjä ja iloja.

Teemat

Blogiarkisto