Tunsin piston sydämessäni, kun tänään Helsingin Sanomien Vieraskynässä syöpäalan asiantuntijat kirjoittivat uudenlaisesta terapiasta, joka voi mullistaa syövän hoidon, ja mainitsivat, ettei heidän tietääkseen yksikään suomalainen lääke- tai bioalan yritys ole mukana sen kehitystyössä. Kyse on rna-interferenssin hyödyntämisestä, aiheesta, jota olen vuosikausia pitänyt liian vaikeana ja teknisenä, jotta siitä kannattaisi kirjoittaa isosti Tiede-lehdessä.

Rna-interferenssillä voisi valikoidusti sammuttaa syöpäsolujen elintoimintoja. Kyseessä on estomekanismi, joka perustuu tietynlaisten lyhyiden rna-molekyylien kykyyn estää geenien toimintaa: rna:t voi räätälöidä niin, että ne hiljentävät juuri halutun geenin.

Rna-interferenssiä on käytetty biotieteellisessä perustutkimuksessa jo toistakymmentä vuotta. Siitä on tullut tutkijoille näppärä työkalu, jolla voi geenejä sammuttamalla selvittää, mihin kukin geeni vaikuttaa. Vähitellen menetelmää on alettu kokeilla myös tautien estämiseen. Yksi mahdollinen kohde ovat syövät.

Tiede-lehdessä menetelmä on kuitenkin ollut esillä niukasti. Kerroimme sen saamasta Nobelin palkinnosta nettiuutisessa vuonna 2006, ja mainitsimme sen ohimennen genomintutkimusjutussa vuonna 2007 ja geenihoitojutussa 2011.

Saattaa olla, että jos esimerkiksi me olisimme kirjoittaneet tästä näkyvämmin, jotkut suomalaisen bioalan rahoittajista olisivat innostuneet aiheesta enemmän kuin nyt. Ehkä suomalaiset firmat olisivat jo pitkällä kehitystyössä, ja ehkä suomalaisille olisi tarjolla enemmän uusia syövän hoitokeinoja.

Ehkei tämä ole ainoa tärkeä aihe, jota olemme vuosien mittaan laiminlyöneet. Tuleeko teille mieleen tiedeaiheita, joista ei mielestänne ole julkisuudessa puhuttu riittävästi ja joista esimerkiksi Tiede-lehden olisi kannattanut kirjoittaa näkyvämmin?

Kommentit (28)

Jukka Ukkonen

3D-tulostuksen mahdollisuudet bio-/medi-aloilla olisi ainakin nyt hyvin
ajankohtainen aihe. Esim. eri ruumiinosien varaosien tuottaminen tehden
ensin 3D-printterillä soluväliaineesta varaosalle kehikko ja kasvualusta, minkä
ympärille sitten kasvatetaan ihmisen omista kantasoluista haluttu varaosa.

Kekkuli

"Tuleeko teille mieleen tiedeaiheita, joista ei mielestänne ole julkisuudessa puhuttu riittävästi ja joista esimerkiksi Tiede-lehden olisi kannattanut kirjoittaa näkyvämmin?"

Eipä tule, mutta tulee kyllä mieleen esimerkkejä joista ei olisi tarvinnut kirjoittaa lausettakaan. Tähän kategoriaan menevät kaikki margariinin valintaoppaat ja luolamiesten seksielämäjorinat. Kiinnostavatko tälläiset oikeasti ketään?

Petri Riikonen

Ymmärrän, että sellaiset aiheet, jotka eivät kiinnosta itseä, voivat tuntua turhilta. Itse olen koettanut totutella ajattelemaan, että en vain satu kuulumaan tämän aiheen kohderyhmään, kun tapaan aiheen, joka ei minua sytytä. Omalla kohdallani sellaisia ovat esimerkiksi useimmat autoaiheet ja urheiluaiheet, ja tiedän niiden kuitenkin kiinnostavan hyvin monia.

Ruoka, seksi ja evoluutio kiinnostavat nekin monia. En osaa yhdistää mainitsemaasi margariinin valintaopasta tiettyyn juttuun, joten en osaa sanoa, mitä lukijakunta siitä keskimäärin tykkäsi. Mutta luolamiesten seksielämällä tarkoitat ehkä numeron 7/2010 artikkelia Seksin luonnonhistoria 20 minuutissa, joka kertoi juuri oman lajimme seksielämän evoluutiosta. Sen lukijat äänestivät kyseisen numeron kiinnostavimmaksi artikkeliksi.

MrrKAT

A. Optiikan ihmeitä ("puun takaa").
-99,999% heijastava pinta, 99,99% musta pinta (riviuutisina voinut vilahtaa muttei kerrota miten toimii ja unohdetaan)
-T+T 16.4.2013:"Uusi keksintö jäähdyttää auton auringonpaisteessa - nanoaurinkoverho lähettää lämmön avaruuteen"

B. Internetin ihmeitä: Verkkoteoriaa, kaaosteoriaa, (sosiologiaa). Sivun suosio noudattaa potenssilakia (lukija halunnee tietää miksi?). Datapurskeet, kaistantarve tms ilmiöt noudattaakin kaaosteoriaa (kuulemma siksi ei voi laskea keskiarvoa ja vaikea varautua).

MrrKAT

C.Tilastotieteen, otannan ihan perusteita. Tiedevajaille vaihtoehtouskomusten harjoittaja/toimittajillakin/ihmisillä ihan perusasiat näyttää olevan hukassa. (Esim. jos 10 000 pallosta 50% mustia, 50% valkoisia ja nostetaan 100 palloa, niin he luulevat että voi tulla noin vain 70 tai 100 mustaa palloa tai jos ei tule niin olisi tullut toisella otantakerralla kun tiedegallupissa tuli heitä inhottava tulos jossa kansa luottaa tieteeseen). Tähän voi liittää Kahnemannia
ja Talebia. Rationaaliteettitestiä ym käytännön elämän anekdoottien ja narratiivien harhavoimaa, joka ylittää tieteen tulokset tavisten mielissä.

D1. Lääkeaineen kehitystyö.
D2. Uuden rokotuksen kehitystyö
D3. Lääkkeen/rokotuksen kenttäkokeet.

E. (Lintu)Influenssaviruksen elämänvaiheet, Miten (lintu)influenssa tappaa.

F. Teho-osastopotilaan hoito(menetelmät).

MrrKAT

G. Aerosolit. a)mittausmenetelmistä b) vaikutus ihmiseen c)vaikutus ilmastoon jne.

H. Tuulimyllyt. Historia, uudet menetelmät, aerodynamiikan ihmeitä. Generaattorien ihmeitä.

MrrKAT

B2. "Näin internetin a) kanavapaketit ja tietoliikenne toimii. b) nettihyökkäys+torjunta toimii (eri menetelmien esittely) c) tiedonsalausprotokolla toimii".

Kari Luoto

"Tuleeko teille mieleen tiedeaiheita, joista ei mielestänne ole julkisuudessa puhuttu riittävästi ja joista esimerkiksi Tiede-lehden olisi kannattanut kirjoittaa näkyvämmin?"

Kofeiini on maailman yleisimmin käytetty riippuvuutta aiheuttava päihde, silti sen pitkäaikaiskäytön terveysvaikutuksia ei ole tutkittu tieteellisesti lähes ollenkaan. Haitoista ei ole, kuin muutama tutkimus.

Tiede on osoittanut kofeiinin kertyvän kehoon, ja tämä tarjoaa selityksen niille lukemattomille sairauksille, joita kofeiinin tiedetään aiheuttavan.

Kaiken kaikkiaan, kofeiini aiheuttanee enemmän, kuin 80% kaikista mielenterveysongelmista ja niiden aiheuttamista itsemurhista, mutta myös vähintään yhtä suuren osan sydän- ja verisuonitaudeista, syövästä, dementiasta, jne, koska kofeiinin haitat manifestoituvat stressihormonien induktion kautta, joten se toimii systeemisesti.

Terveysviranomaiset kieltäytyvät tutkimasta asiaa, ja media kieltäytyy julkaisemasta tuottamaani tietoa asiasta.

MrrKAT

I. Immuunijärjestelmän a)evoluutio tai b) kehitys ja oppiminen yksilössä vauvasta vaariksi. (supermutations tapahtuma influenssaviruksen kohdatessa ym).

J. Kiinnitysteknologiaa. Millä kaikin tavoin kaksi esinettä voi kiinnittää toisiinsa (liimaus, puristus, ruuvaus, juotos/hitsaus, imukuppi, pintaliitos.. ), uusimmat tavat ja keksinnöt.

K. Markkinapsykologia ja vaikutusvalta. Miten vaikutetaan ihmisen puolue- ja kulutusvalintoihin, varsinkin uhrin huomaamatta.

E

Niin kuin David Chalmer sanoo, niin "the hard problem of consciousness" käsittelyyn. Tietoisuuden tutkimuksen tämän hetkinen tilanne ja eri suuntaukset.

optimistx

Kannatan MrrKAT:in lähes kaikkia yo ehdotuksia.

"Augmented reality" , AR, kiinnostaa itseäni kovasti tällä hetkellä. Luulen siitä tulevan kännyköitäkin yleisempi ja tärkeämpi sovellutus noin 10 vuodessa. Jotenkin on sellainen olo, ettei silloin tavallinen ihminen oikeastaan tule toimeen töissä, kaupoissa, virastoissa, harrastuksissa ilman AR. Tosin AR on sovellettua tiedettä tai jo kauan sitten keksittyjä periaatteita eikä siksi tiedelehden keskiössä.

Keskustelupalstalla huuhaa ja kaikenlainen hörhöily ottaa paljon tilaa. Ilmeisesti semmoisen analysointi kiinnostaa ei-niin-hörhöjäkin, aivovoimisteluna ja jostain muista kumman syistä(?). Hörhöilyn syyt, seuraukset, alalajit yms voisi olla toimituksellisenkin materiaalin aiheita. Ovathan "oikeatkin tiedehenkilöt" jossain määrin harhaisia ja omien harhojensa käsittely realistisesti olisi tarpeen.

HuuHaata

Jutut suomalaisista tieteentekijöistä kiinnostaisivat kovasti. Eli, mitä vaikkapa fysiikan tutkimusryhmät Suomessa tutkii.

Toinen kiinnostava, toki monella tavalla haastava mm. pitää tuntea lukijaryhmä hyvin, olisi lyhyet opetuspläjäykset eri tieteenalojen perusasioista (ei koko lehti täyteen, vaan vaikkapa yksi / numero). Esimerkkejä: kvanttimekaniikka, algebra, kaaosteoria jne. Jos peruslukija ymmärtääkseen joutuisi miettimään ja vaikkapa netin avulla (tai keskustelupalstan) sitten hahmottamaan miten asia menee, niin ei haittaisi.

Petri Riikonen

Kiitos, hyvin näytte keksivän aiheita, joita lehdessämme on käsitelty niukasti jos lainkaan. Tässä on tullut kivasti aineistoa toimituksen suunnittelupalavereihin.

Itseäni kiinnostaisivat erityisesti MrrKATin mainitsemat tilastotieteen perusteet ja HuuHaan esittämät opetuspläjäykset eri tieteenalojen perusasioista. Minussa nimittäin asuu pieni opettaja, ja minusta populaaritiedelehden tärkeimpiin tehtäviin kuuluu lukijoiden tieteellisen yleissivistyksen tukeminen. Tällaisten perustietojuttujen mahdollisuutta on kyllä vuosien mittaan toimituksessa funtsittukin, mutta olemme aina päätyneet siihen, että lehteen ei haluta liian oppikirjamaista henkeä. Toisaalta tuskin yksittäinen artikkeli silloin tällöin koettaisiin liian oppikirjamaiseksi. Yritän kypsytellä tätä.

Lisäksi MrrKATin ehdotuksista minua kiinnostaisivat lääkeaineen kehitystyö (on kyllä ollut isokin juttu joskus, mutta vuosia sitten) ja markkinapsykologinen vaikutusvalta (on tästäkin jotain ollut, mutta aiheen vaikuttavuuden takia voisi ollla enemmänkin). E:n ehdottama tietoisuuden ongelma kiehtoo minua myös. Jokin juttu siitä oli pari-kolme vuotta sitten, mutta sen tutkimisesta voisi kertoa enemmänkin. Optimistxin mainitsemaa augmented realitya olemme käsitelleet hajanaisesti; ehkä sekin olisi enemmän huomion väärti.

En pysty omin päin lupaamaan tietyn aiheen lisäämistä lehdessämme, sillä päätökset sisällöstä tekee päätoimittaja, mutta otan näitä aiheita esille suunnittelupalavereissamme.

xe

Internetin ihmeet voisivat tosiaakin olla hyvä jutun aihe - vaikka pakettipohjaisten verkkojen "kaottinen" (eli siis itsesimilaarinen) liikenne tiedeuutisena onkin vähän niinkuin jotain 1980-lukua...

Liikenteen osalta hyvä juoni jutulle voisi olla vaikkapa se, että miten periaatteessa yksinkertainen ja hyvin tunnettu järjestelmä voi olla käytännössä mahdoton mallintaa. Mehän tiedämme aivan hyvin minkälaiset ohjausalgoritmit kontroloivat kaikkien verkkoon liitettyjen laitteiden käyttäytymistä ja samoin tunnemme miten verkon eri elementit toimivat paketteja välittäessään. Kaikesta tästä tiedosta huolimatta verkon käytöksen mallinnus on triviaaleissakin tapauksissa käytönnössä mahdotonta (tai tulokset ovat hyödyttömiä).

Tämä ehkä antaisi lukijoille arkipäiväisen esimerkin kautta paremman tarttumapinnan luonnossa esiintyviin kompleksisiin ilmiöihin?

Verkkoteoriastakin löytyy ihan hyviä käytännön esimerkkejä, joita voisi käyttää monimutkaisten ilmiöiden havainnollistamiseen. Yksi hyvä case voisi olla vaikkapa yhteenkytkettyjen robustien verkkojen yllättävä haavoittuvuus - esim. sähkönjakeluverkon ja internet-pohjaisen kontrollisysteemin romahtaminen (ts. yhdistetyn verkon "percolation threshold" (suomeksi??) on huomattavasti pienempi kuin kummankaan verkon vastaava arvo erikseen).

xe

Ai, niin - tuohon internetin liikenteen mallintamiseen voisi muuten helposti liittää suomalaisen (huippu)tutkimuksen esittelyn - löytyyhän meiltä kotimaasta (ainakin) yksi alaan merkittävästi vaikuttanut tutkija, jonka pariin uraa uurtavaan parperiin on viitattu lähes tuhat kertaa (Google Scholarin mukaan). Muutenkin täkäläinen kontribuutti lienee suhteessa varsin huomattava.

MrrKAT

C2. Tilastotieteen otannat.
Tavan jannulle jo homogeenisten pallojen otantojen jakauma on uutta ja että se (mustien pallojen osuus per koe) vaihtelee approx Gaussin jakauman mukaan. Tämän lisäksi reaalimaailmassa tulee käytännön otannan ja haastattelun ongelmat. Ei-homogeeniset Ihmiset ei vastaa tai tulee epäedustavia otantoja. "Kommunistikertoimet" vaaligallupeissa jne. Tästä voisi olla.

C3. Sattuma .
1900-luku on sattuman läpilyöntivuosisata (kvanttifysiikka, tilastotiede, lääket. tutkimukset, evoluutioteoria..). Monille koko sattuman idea ja käsite on itse asiassa intuitionvastainen, erikoisesti uskoville. (Näkyy Puolimatkankin ristiretkeilyssä evoluutiota vastaan). Se vaatii koulutusta. Kahnemann kertoi/osoitti (ainakin Nassim Taleb kertoi Mustassa Joutsenessa jne) kuitenkin että tilastotieteen expertitkin sortuu intuitioon ja houkutusnarratiiveihin luokkahuoneen ulkopuolella. Ne ostaa helpommin vakuutuksia jotka myydään "Kaliforniassa voi tulla tulva maanjäristyksena seurauksena" kuin jos myydään "Jossain päin USA:ta voi tulla tulva", vaikka jälkimmäinen on paljon todennäköisempi uhka (!).
Sattuman osuus historian tapahtumissa ? sekottaako ?Onko ihmiset ja historioitsijat saattaneet "pakottaa" taakse kausaalisyitä, joita ei oikeasti ole tai vääriä syitä koska selityspakko ?

Henkilökohtainen sattuma ?
Monet onnistuneet yksilöt ovat sattumaa, oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja tuurilla (esim. osakevoitto tai julkkistähteys tuuria usein, kaikki 10 000 h harjoitelleet ei pääse supertähdiksi). Henkilökohtainen jätti tuuri tai huono tuuri. Onko monen vaikea uskoa että atomifysikaalinen sattuma tai evoluution rekombinaation sattuma (heittää tietyt geenit) aiheuttaa vaikka taudin ? Sitten kenties selitetään Tastulan eessä tv:ssä tai lehdessä miten se ja se elämänsyntini oli syy tautiini.. ? Tai syytetän valtiota, Puskaa tai ilkeää kapitalistista ruokateollisuutta..

MrrKAT

C2b. Suppeat anekdoottimaiset otannat, lähikontaktit. (Lähipiirin suostukset ja some-huhut).
Milloin tämä "tilasto" toimii ? Milloin erehtyy ?

Kahnemannin (Ajattelu, nopeasti ja hitaasti) ja omakoht. havaintojenkin mukaan ihmiset tekevät päätelmät tai saavat tiedon (tieteellisetkin) lähipiirikontakteista useammin kuin suoraan alkulähteistä.

Näiden "huhujen" luotettavuus:
Toiminee jos
-pyytää suositusta hyvästä parturista tai autonkorjaajasta samassa kaupungissa/kylässä. Virallisestikin neuvotaan kysymään tutuilta (Valitut Palat).
-monta samansuuntaista riippumatonta suoraa silminnäkijähavaintoa (tapahtumassa vallankumous tai luonnonkatastrofi -raportit)

Toiminee huonosti:
-jos tuntemattomasta uhrista leviää huhu, että E10-bensa pysäyttää autot (huhu levisi kovien pakkasten aikaan, perättömäksi osoittautui).
-emotionaalinen vahva bias (huhu maahanmuuttajista tai kohurikoksesta),
-omatekonen tieteellinen tai abstrakti väite, salaliittoteoria
-tai omatekonen tulkinta tieteellisestä yksittäislöydön pohjalle joka vaatii asiantuntemusta
-harvinainen tapahtuma (tauti tms), yksittäistapaus, ja alttius virhepäätelmiin (ajallinen yhteys ei ole aina kausaaliyhteys)

(Olettelen, näissä on jollekin tutkijalle/ kirjoittajalle tutkimisen paikka :D)

MrrKAT

..C2b:stä.. jatkoa..
Lähipiirin "otanta" toiminee hyvin jos efekti on suoraan havainnoitavissa (tukan pituus ja kauneus) tai suht. mekaaninen (kellon tai auton toiminta) , mutta huonommin jos kohde on monimuuttujainen ja monimutkainen (ihmiskehon sisäinen toiminta), jota ei suoraan näe. Autot ja kellot on enempi samasta muotista mutta ihminen on aika erilainen, yksilöeroja koska eri geenit, kokemus, fysiologinen menneisyys.
Huono olo ruuasta Y on suoraan havainnoitavissa muttei yleistettävissä suoraan, kyse voi olla henk. koht. eroista. Vielä vaarallisempi on olettaa että jos voista tai viinasta tulee hyvä olo, niin se on terveellistä ahmia loppuikä...

MrrKAT

C3. Bayesin menetelmä.
Suomalaiset on eturintamassa eksoplaneettojen löytämisessä tälläkin tavalla mutta miten tuo menetelmä toimii, ihmettelee varmaan moni.

http://fan.utu.fi/tutkimus.shtml

"Käyttämällä edelleen kahden mittauslähteen Bayesilaista inferenssiä"
..
"Tämä ensimmäinen suomaisen tutkimusryhmän tekemä planeettalöytö on julkaistu Astronomy and Astrophysics -julkaisusarjassa.
Lisätietoja antaa FM Samuli Kotiranta, sekä artikkeli M. Tuomi ja S. Kotiranta (2009). Bayesian analysis of the radial velocities of HD 11506 reveals another planetary companion. Astron. Astrophys. 496, L13
"

Esa

Väh 1. oppikirjamainen artikkeli. Eikä mitään lukiotason pls.

1 haastattelu tieteentekijästä. Voi olla yliopisto/VTT/TKK etc.
Opintojen valinta, opinnot, kuinka paljon opiskeli? hankaluuksia? vaihtoehtoja?
Miten päätyi nykyiseen tutkumukseen/työhön? Työrytmi? Kiinnostaako edelleen? Työllisyys mahdollisuus?

1 sivu kokonaan kirjasuositteluille, voi olla myös englanninkielisiä kirjoja. Esim. "maxwelling elämänkerta" jos tykkäätte siitä. Tai "Topologian johdanto" jos se on Schaums Outlinen tyylinen erittäin selkeä. ja pienemmässä osiossa vaikka scifi/journalismi aiheisia kirjoja esim "Psycopath test" tjsp.

thanks

Pentti S. Varis

Kyllä kai Tiede-lehdessä voi olla jokin lyhyt maininta kansanterveydelle niin arvokkaasta asiasta kuin kurkumiinista. Ei taida olla sairautta, johon kurkumiinilla ei olisi positiivista vaikutusta. Kun googlaa englanniksi curcumin ja sairauden nimen, saa yleensä tieteellistä tietoa kurkumiinin vaikutuksesta tässä sairaudessa. Esimerkiksi allaolevassa linkissä on ekasivun alaosassa "jussipusin" sairausluettelo, mihin kurkumiini ainakin tepsii..

http://www.tiede.fi/keskustelut/laaketiede-ja-terveys-f11/kurkuma-t58413...

Pentti S. Varis

Hermoimpulssiparadigmalle on tarjoutumassa vaihtoehto, genominen tietoisuus. Tämä on nyt osoitettu bakteerikollektiiveille ja voitaneen pian osoittaa limakolle. Ehkä tämä on kuitenkin vähän liian aikaista Tiede -lehteen, mutta valmiutta siihen voisi jo alkaa ylläpitää. Kasvien älykkyydestä kun on taas puhe, tuli tämäkin asia mieleen.

Kuten jo 1985 yliopistoesitelmässäni perustelin, kognitiivisen toiminnan keskus ei ole aivosolujen sähköimpulssit eikä lukuiset muutkaan aivojen fysiologiset tasot, vaan aivosolujen genomien kollektiivi ("aivojen iteroiva kide"). Nyt genomin rooli bakteerikollektiivin jäsenten kognitiivisissa toiminnoissa on osoitettu.

Niinpä kasveissa tapahtuva tietoisuudenkaltaisuus voi olla myös genomiperäistä aitoa tietoisuutta. Kasvin solujen genomeilla voi olla monenlaisia vielä löytymättömiä yhteysverkostoja. Kannattaa esimerkiksi muistaa, että biologinen signaalinvahvistuskyky voi olla jopa 10 exp 20 -kertainen. Gariaevin työtovereineen havaitsemalla genomin radiolähetinominaisuudella voi myös olla osuus solujen yhteys-signaaleissa.

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 123042.htm

Bakteerit, joilla ei myöskään ole aivosoluja, pystyvät tekemään vaikeita ratkaisuja geenipiireillään.. Genomissa sijaitsee siis bakteerien kognitiivisten toimintojen keskus. Hienoviritteiset geneettiset piirit, joissa bakteerin kognitiivinen toiminta sijaitsee, toimivat siten, että bakteeri pystyy arviomaan yhteisöä kohdanneen stressin vakavuuden, naapuribakteerien tilanteen ja tilastollisen suhteen itiöiksi muuttuvien ja eloonjäävien yhdyskunnan jäsenten välillä.

Tuloksia voidaan periaatteessa soveltaa mm. ihmisjoukkoon sen joutuessa stressitilanteeseen. Tutkimus on jo paljastanut tusinoittain säätelygeenejä ja muuta geneettistä materiaalia, joiden toiminta on bakteerin kognitiivista, vuorovaikutuksellista toimintaa.

poikkitieteellisesti

Joku pyysi artikkelia internetprotokollista, softahömpästä tai jotain tietokonetarinointia. Mielestäni tällaista artikkelia ei Tiede-lehdessa kaivata - en ainakaan itse kaipaa. Tiede-lehden ei pidä sotkeutua internetprotokollien ja muiden vaillinaisesti/huonosti suunniteltujen ihmisten kehittämien järjestelmien selittämiseen. Epäonnistuneiden teknisten kuluttajavempainten ongelmia selittävät erilliset tietokonelehdet, joita on Suomi ja maailma pullollaan. Myös netistä löytyy nettiaiheisiin liittyviä, kattavia jokapojanjuttuja.

Tiede-lehden kannattaa keskittyä ainakin luonnontieteellisiin artikkeleihin. Myös psykologian ja kielitieteellisiin ilmiöihin keskittyviä artikkeleita on hyvä julkaista, koska Suomessa ei ole julkaisuja, jotka kertoisivat niistä kiinnostavimpia tarinoita kansantajuisesti laajalle lukijajoukolle. Psykologian artikkeleissanne voisitte sitten yhdistää mahdolliset analyysit internetprotokollien suunnittelijoiden ja mobiilihärveleiden markkinointihemmojen mielenliikkeistä ja kertoa, miksi suomalaisten diplomi-insinöörien joukossa on muuta väestöä enemmän mielenvikaisuutta ja pahoja luonnehäiriöitä. Ja tilastonikkarien iloksi voitte tehdä samaan artikkeliin analyysin, jossa selvitetään mahdollinen nokiaefekti esimiesasemassa työskennelleiden diplomi-inssien mielenvikaisuutta edistävistä käytännöistä.

Jos aiotte höpöttää teknologiasta, pohtikaa asioita edes tulevaisuuden kannalta, eli keksikää uskottavia tulevaisuuden keksintöjä ja sovelluksia mainostamillenne teknisille härveleille tai 'innovaatioille' ja ottakaa myös lukijanne mukaan pohtimaan science fictionia kanssanne. Muutenkin on hyvä, jos pohditte julkaisemanne luonnontieteellisen ilmiön soveltamismahdollisuuksia. Ehkäpä silloin niitä lääketeknologiaan (ja myös mobiilihömppäsovelluksiin) keskittyneitä yrityksiä alkaa syntyä Suomeen. Tiede-lehden on hyvä toimia eturivissä näkijänä, eikä takarivissä muiden sotkujen 'selvitysmiehenä'.

Jos oikeasti haluatte edistää suomalaista luonnontieteellistä tutkimusta tai teknistä innovointia, kannattaa kirjoittaa artikkeleita, joissa selvitetään, miten tutkimusta voi tehdä kotona tai vaikkapa kaupungin puistossa ja miten huonosta puhelimesta saa rakennettua hyvän ympäristöä ja omistajansa elintoimintoja tarkaavan robotin tai muun apuvälineen. (Artikkeliin voitte sitten lisätä nettilinkin yksityiskohtaiseen puhelimen purkuohjeeseen, anturiohjelmointioppaaseen ja robotin kasaamisessa tarvittavaan työkalulistaan.) Tämä edistää lukijoidenne luovuutta, omien aivojen käyttöä ja 'parantaa' mahdollisesti myös maailmaa.

Ja lisätkää artikkeleihinne viitteitä muuhun hyvään kirjallisuuteen...

Pentti S. Varis

Monet ihmettelevät yksimielisyyden puutetta kriittisistä asioista puhuttaessa. Eikä toisen kannattama toimintakaan aina vastaa toisen toiveita. Ongelman syy tulisi ymmärrettävämmäksi, jos tiedettäisiin yksimielisyyden olevan jo periaatteessa mahdotonta saavuttaa aivojen eroavuuksista johtuen:

http://www.eurekalert.org/pub_releases/2013-02/cp-brp013013.php

Mutta luultavasti tämä on jo esiintynyt pikku-uutisen muodossa; onhan kyseessä monen ihmiskuvaa mullistava asia.

Petri Riikonen

Pentti S. Varis, en muista, olemmeko missään yhteydessä mainineet juuri tuota tutkimusta aivojen kytköseroista. Mutta uutisoimme esimerkiksi viime vuoden marraskuun lehdessä aivosolujen yhteyksien yhdestä vaikutuksesta otsikolla "Matematiikka vaatii aivopuoliskojen yhteistyötä" (Tiede 11/2012 s.12).

Heksa

Voisiko joka numerossa olla yksi sivu peruskoululaisille suunnattuja mielenkiintoisia pikkuartikkeleita? Joku "täky", jolla useampi lapsikin kiinnostuisi lehteä vilkaisemaan. Kun lehti on avattu, samalla saattaisi innostua lukemaan muutaman muunkin artikkelin, tai saataisiin hyvää keskustelua vanhempien ja lasten kesken kiinnostavista aiheista.

Ties vaikka tulisi lisää potentiaalisia tulevaisuuden tieteentekijöitä.