Kukaan ei maailmassa kuole enää nälkään. Tiedemiehet kasvattavat isoissa akvaarioissa kaloja, levää ja meriheinää, jotka jalostetaan nälkäisten ravinnoksi. Lisäämällä sekaan sopivia kemikaaleja saadaan ruokaa, joka maistuu pihviltä, vihanneksilta tai vaikkapa vuosikertaviskiltä.

Näin ennustettiin 2000-luvun ruokahuoltoa Otavan Mitä-Missä-Milloin-kirjassa vuonna 1966.

Tulevaisuuden ennustaminen on helppoa mutta ajoittaminen vaikeaa. Viskille maistuvaa kalaproteiinipatukkaa ei myydä vieläkään lähikaupassa.

Perusvaikeus piilee siinä, että emme voi ennalta aavistaa, millaisia tuloksia tiede tuottaa. Jos tietäisimme 2000-lukua mullistavat keksinnöt, ne olisi jo tehty.

Joskus sentään osuu kohdilleen. 1969 professori Osmo A. Wiio ennakoi teoksessaan Tieteen eturintamassa vuoden 2000 paikkeille yhteiskuntaa, jossa päivän lehden lukeminen, kirjojen lainaaminen, pankkiasiat ja ostokset hoidetaan kotoa käsin "television kaltaisella lukulaitteella". Kuulostaa kovasti internetiltä.

Samalla kirjassa Wiio ennusti, että vuoteen 2000 mennessä sähköautot "melkoisen suurella varmuudella" korvaavat bensiinillä ja öljyllä käyvät autot. Metsään meni. Autoilun sähköistymistä saadaan odottaa vielä hyvä tovi.

Aina epäonnistunut ennuste ei ole huti vaan näköharha. Uudet teknologiat lyövät harvoin itsensä läpi kertarysäyksellä. Maailma muuttuu hivuttaen ja huomaamatta.

Etätyöstä paasattiin suu vaahdossa 1980-luvulla, mutta vasta viime vuosina se on lunastanut lupauksensa.

Tieteiskirjallisuudesta tutut lentävät autot ovat tulleet markkinoille, ja 3D-tulostimet printtaavat jo melkein mitä vain: lentokoneen siipiä, luun korvikkeita ja kahvikuppeja.

Ihmiselle on tyypillistä aliarvioida tulevaisuutta. Kuvittelemme sen muistuttavan nykyaikaa pienillä muutoksilla höystettynä. Mielikuvitus ei veny pidemmälle, vaikka pitäisi. Poliitikolle tulevaisuus on vaalikausi, sijoittajalle kvartaali. Tulevaisuuden näkijälle lyhyin aika, johon tähtäin edes kannattaa suunnata, on jossain sadan vuoden tuolla puolen. Kun osaa nostaa katseensa omia kengänkärkiä pidemmälle, näkee kirkkaammin, minne maailma saattaa olla menossa.

Yhdysvaltalainen futurologi Edward Cornish sanoo mielestäni viisaasti: Melkein kaikella, mitä emme tiedä tulevaisuudesta, on vähän merkitystä, kun taas se vähä, mitä voimme tietää, on äärimmäisen tärkeää, koska se auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä.

Tiede ja teknologia antavat hyvät eväät, kunhan niitä käytetään oikealla ja tehokkaalla tavalla ihmiskunnan ja maapallon hyväksi. Kun vaihtoehdot ovat pöydällä, voimme valita mahdollisten tulevaisuuksien välillä.

Valoisaa kevättä Tieteen lukijat!

 

Kommentit (3)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1299

Paljon kohistaan myös tekoälystä. Kone pystyy jo kukistamaan parhaat shakkimestarit.

Teuvo Kohosella on varmasti näkemystä tekoälystä. Hän ottaa maltillisen asenteen:

https://www.google.fi/#q=teuvo+kohonen&spf=1

””Kohonen tunnetaan paitsi neuroverkkoasiantuntijana myös älykkäiden koneiden ja tulevaisuuden tietotekniikan tutkijana. Milloin älykkäät koneet tulevat?
”Aina sanotaan, että ne ovat ihan nurkan takana. Ilman muuta tekoälymenetelmiä tullaan käyttämään entistä enemmän, varsinkin lääketieteen ja kielenkääntämisen tietokannoissa. Mutta jos inhimillisiä kykyjä haetaan koneille niin ne pysyvät siellä nurkan takana pitkään.”

Kohonen on sitä mieltä, että neuroverkkojenkin mahdollisuudet ovat aika rajalliset, jos ei ruveta ottamaan biologiaa tarkemmin huomioon.””

Jotkut koneälyn suunnittelijat  olettavat koneiden tulevan lopulta elämyksellisesti tietoisiksi. Tietoisuuden mysteeri on kuitenkin edelleen ratkaisematta. Monet valitsevat uskomuksen tietämisen sijaan ja sanovat tietoisuuden olevan aivotoiminnan kääntöpuoli tai jotain muuta fysikaalista. Ainoa perustelu on tietoisuuden tilojen ja aivotilojen kohtalainen korrelaatio.

Ajatuksena ahdistava on joidenkin koneälyn innokkaiden kehittäjien tavoite: biologisesti elotonta maailmaa hallinnoiva tunteeton robottikollektiivi.

Vierailija

"Tieteiskirjallisuudesta tutut lentävät autot ovat tulleet markkinoille". Tämä herättää muutamia kysymyksiä:

1) mitkä firmat valmistaa lentäviä autoja?

2) missä maissa nämä on ovat luvallisia kulkuvälineitä liikenteessä?

3) paljonko maksaa?

4) minkälainen ajokortti vaaditaan?

jukka

Vierailija

Ei se tulevaisuus ole sen uskomattomampi kuin se oli 20 vuotta sitten. Ihmiset ja teknologia kehittyy (  lentävät autot, VPN-yhteydet ym.)  Kaikki menee parempaa päin!

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat