Kuva: Shutterstock

Kun ikäviä tauteja ei enää sairasteta, rokotusten merkitys unohtuu.

Aika tarkalleen 30 vuotta sitten Helsingin yliopistossa ja Kansanterveyslaitoksessa poksautettiin kuohujuomaa. Laseja nostettiin arvovaltaisen New England Journal of Medicinen julkaisemalle tiedolle, jonka mukaan Suomi oli ensimmäisenä maailmassa onnistunut hävittämään tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon. Muualla samat taudit vielä vammauttivat ja tappoivat joka vuosi valtavan määrän lapsia ja aikuisia.

Tautikolmikon juuriminen ei olisi onnistunut ilman vuonna 1982 aloitettua kampanjaa, jossa kaikille lapsille kuudesta kuukaudesta kuuteen annettiin ilmainen MPR-rokote. Sen saa edelleen yli 95 prosenttia suomalaislapsista.
Mikään ihmisen tekemä ei ole täydellistä, mutta rokotuksissa ollaan lähempänä tavoitetta kuin useimmissa muissa yhteiskunnan aikaansaannoksissa. Niiden avulla monien tappavien ja pysyvästi vammauttavien tautien esiintyvyys on kutistettu murto-osaan aiemmasta. Isorokko on häädetty maailmasta kokonaan, ja toinen vitsaus, polio, likipitäen.

Mikään rokote ei ole sataprosenttisen tehokas eikä sataprosenttisen turvallinen. Piikkiin päädytään, jos se estää sairastumisia ja kuolemia niin paljon, että hyödyt ylittävät mahdolliset haitat. Kun kymmenet lapset ja nuoret aikuiset sairastuivat 2009—2011 sikainfluessarokotusten jäljiltä narkolepsiaan, moni kyseenalaisti rokotusten tarpeellisuuden yleisemminkin. Inhimillisesti katsoen jokainen narkolepsiatapaus oli liikaa. Mediarummutuksen pauhuun hukkui se kuitenkin tosiasia, että sikainfluessarokotuksilla vältettiin noin 40 000 sairastumista ja vähintään 50 kuolemaa.

Kun ikäviä tauteja ei enää sairasteta, saattaa rokotusten merkitys unohtua. Nyt ne  ovat käyneet Suomessa niin harvinaisiksi, että jopa lääkäriksi opiskelevat tietävät hyvin vähän tuhkarokosta ja vielä vähemmän sikotaudista ja vihurirokosta.

Mitä asiantuntijat edellä, sitä maallikot perässä. Elämme niin pumpulissa, ettemme enää aina ymmärrä, mikä vaara on todellinen. Jos isä ja äiti jättävät pienokaisensa rokottamatta vaikkapa tuhkarokkoa vastaan, lapsi ei luultavasti saa tautia pitkään aikaan, vaan jää lymyilemään joukon suojaan. Kun samanlaisia rokottamattomia kertyy riittävän paljon, epidemia saattaa syttyä ja tuhkarokko voi palata jokavuotiseksi vieraaksi. Kenen on vastuu, jos kipinä leimahtaa?

Kommentit (2)

Tuomas Aivelo
Liittynyt3.1.2014
Viestejä189

Vuoden -63 Tukholman isorokkoepidemiahan meinasi karata käsistä, kun lääkärit eivät aluksi tunnistaneet tyypillisiä oireita. Parempi pysyä visusti rokotettuna kunnes tauti on kokonaan hävitetty.

lokki
Liittynyt3.1.2010
Viestejä3652

"Mediarummutuksen pauhuun hukkui se kuitenkin tosiasia, että sikainfluessarokotuksilla vältettiin noin 40 000 sairastumista ja vähintään 50 kuolemaa."

Tuolle varmaankin löytyy vakuuttava lähde, vai toistellaanko vain markkinointipuheita. Verrattiinko todellakin maihin, joissa ei rokotuksia tehty.

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat