Kuva.Wikimedia commons

Kesänvietto ei ole koskaan ollut niin vaarallista aikaa kuin nyt.

Ainakin jos uskoo iltapäivälehtien lööppejä. Jos et satu polttamaan ihoasi auringossa tai kokon loisteessa, voit olla varma, että kimppuusi käy verenhimoisten inisijöiden armada. Suomen suvessa inisee liki 40 hyttyslajia, ja niiden jälkeen iskevät melkoisella varmuudella paarmat, mäkärät ja polttiaiset. Ei riskiä, että vainolaiset loppuisivat kesken.

Nurmikolla ei auta enää kieriskellä, koska siellä vaanivat punkit kamaline tauteineen. Uimisestakin on viety kaikki ilo. Sinilevävaaran takia vain hullunrohkea pulahtaa viilentäviin vesiin.

Uskokoon ken tahtoo.

Kesäpelottelun kehittyneintä muotoa edustavat pitkän ajan sääennusteet, joista ilmapäivämedia repii ukkospilven kokoisia otsikoita. Lööppien määrä kasvaa eksponentiaalisesti juhannuksen ja kiihkeimmän lomakauden lähestyessä.

Sama lehti saattaa parin viikon välein julkaista täysin päinvastaisen ennusteen: Luvassa hellekesä... Sittenkin sateisen koleaa... Ei kun... Juu, ei ja vaarin housut.

Itse ennusteissa ei ole mitään vikaa. Pulmat liittyvät niiden tulkintaan — tai paremminkin tarkoitukselliseen väärintulkintaan. Nyrkkisääntö on, että viiden vuorokauden päähän ulottuva ennuste pitää aika lailla kutinsa, mutta sen jälkeen siirrytään sääviihteen puolelle. Tietokonemallit pystyvät laskemaan sääennusteen vaikka sadaksi vuodeksi eteenpäin, mutta sen luotettavuus on yhtä tyhjän kanssa.

Viikkojen ja kuukausien ennusteet ovat lähinnä valistuneita arvauksia tulevasta trendistä: mihin sää on menossa? Onko luvassa tavallista koleampaa vai lämpimämpää? Pääosin epävakaista vaiko poutaa? Todennäköisyys, että pitkän ajan ennuste yleensä osuisi oikeaan, on valitettavan pieni, koska säähän vaikuttavia muuttujia on niin paljon.

Kesän lomasäistä pitkät ennusteet ne eivät sano oikeastaan mitään. Ne antavat arvion tulevan sääjakson keskilämpötilasta, mutta eivät esimerkiksi kerro, kuinka paljon aurinkoa saadaan. Viimeisin Ilmatieteen laitoksen julkaisema pitkä ennuste lupaa Skandinaviaan ja läntiseen Suomeen 0—0,5 astetta tavanomaista lämpimämpää. Jos näin käy, normilomailija sitä tuskin edes huomaa.

Säälööppejä parempi apuväline kesäloman suunnitteluun löytyy tilastoista. Menneisyys antaa suuntaa tulevasta kesästä. Jos inhoat sadetta, lomaile alkukesästä. Silloin on yleensä kuivempaa. Loppukesä sopii paremmin lämmöistä nauttiville. Molempien yhdistelmää on hankala saada.

Yksi asia on silti pomminvarma. Ensi kesänäkin on taatusti vaihtelevia sääjaksoja — kuten Suomen kesissä aina.

Kommentit (4)

SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä5354

"Menneisyys antaa suuntaa tulevasta kesästä."

Menneisyydestä ei kannata yrittää kaivella vihjettä lämmöstä/kylmyydestä, sateisuudesta tai kuivuudesta. Mutta sen se kuitenkin on opettanut että keskikesän eli jotakuinkin meikeläisen juhannuksen tienoilla vaihtelevuus vähenee ja suursäätilalla tuppaa olla herkästi tapana jymähtää paikoilleen seuraaviksi sydänkesän viikoiksi. Eli tänä kesänä lämmöstä nauttivien kannattaa suunnata ulkomaille. Mutta ei kuitenkaan Skandinaviaan.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Cryosat
Liittynyt29.7.2010
Viestejä1284

Viimeaikoina säätiedotukset(Foreca/ilmat.lait.) ovat menneet täysin metsään. Huomenna paistaa aurinko (sataa koko päivän) Huomenna sataa (paistaa aurinko koko päivän)

Ainut mikä piti kutinsa oli AccuWeather, joten se siitä 5 päivän ennusteesta. Euroopan sääkartasta voi jotain ite päätellä, mutta sekin on hankala löytää http://ilmatieteenlaitos.fi/euroopan-saakartta sitten on mitä mainioin Helsinki testbed http://testbed.fmi.fi

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Rousseau
Liittynyt13.11.2009
Viestejä16844

Minusta nämä säätiedotukset ovat onnistuneet 50 % verran.

Paistaa = sataa.

Sataa = sataa.

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat