Kuva: Wikimedia Commons.

Direktiivi olettaa, että 20 asteessa pyykistä tulee puhdasta. Voi käydä päinvastoin.

Kurkku ei saa olla käyrä. Tomaatin ei pidä olla liian pyöreä. Ruisleipää ei sovi mainostaa suomalaisuudesta kertovilla sanoilla tai kuvilla. Lakupiiput kielletään, samoin soutuveneen tervaaminen ja muropakettien lelut.

Monille Euroopan unionin direktiivit ovat pelkkä vitsikokoelma. Vaikka EU ei enää säätelekään kurkun muotoa ja vaikka iso osa kielloista on osoittautunut urbaanilegendoiksi, Brysselin maine älyttömien määräysten ehtymättömänä tehtaana elää ja voi hyvin.

On naljailussa järkeäkin mukana. Uuden ympäristövaatimuksen mukaan kaikissa unionin alueella myytävissä pyykinpesukoneissa on oltava 20 asteen kylmäpesuohjelma.

Pulma on siinä, ettei 20 asteessa tule puhdasta. Sen tajuaa jokainen, joka on joskus yrittänyt puhdistaa paistinpannua kylmässä vedessä. Rasva ja muu tiukassa istuva lika on ja pysyy. Vaatteet saattavat kylmäpesun jäljiltä jopa likaisempia kuin koneeseen laitettaessa.

Keskeinen ongelma piilee pesuaineista. Ne eivät aktivoidu alhaisissa lämpötiloissa. Monet asiantuntijat ovat varoittaneet, että kylmäpesun yleistyminen tuo markkinoille tujumpia kemikaaleja, jotka kuormittavat ympäristö. Se lyö ekoajattelua korville. Alhaisessa lämpötilassa pesty vaate myös pinttyy nopeammin ja heitetään herkemmin pois.

Myönnetään: ei kukaan pakota tinkimään pesulämpötilasta. Silti määräystä on hieman vaikea ymmärtää. Koetetaan.

Tätäkään direktiiviä ei ravistettu hihasta. Taustalla on pitkän tähtäimen tavoite energian säästämiseksi. Pesukone kuluttaa sähköä varsinkin veden lämmittämiseen.

Mutta kuinka paljon energiaa kotitalous oikeasti säästää tällä konstilla? Kansainvälisen arvioin mukaan ehkä 50—100 kilowattituntia vuodessa, jos pesu 20 asteessa otetaan tavaksi ja korkeitaan joka kymmenes koneellinen pyörii 60:ssä. Se vastaa 5—10 saunomiskertaa, jos käytössä on tavallinen sähkökiuas. Jokainen voi miettiä, onko se paljon vai vähän.

Kylmäpesumääräys on esimerkki siitä, kuinka Euroopan unioni käyttää paljon aikaa ja energiaa EU-tason sääntelyyn, vaikka ratkaisu saattaa piillä enimmäkseen muualla.

Uskon tässä asiassa enemmän asenteisiin kuin direktiiveihin. Jostain varmaan löytyy jo valmis laskelma, paljonko energiaa säästyy kun pestään vain täysiä koneellisia eikä turhaan pyykätä puoliksi puhtaita vaatteita. Kuinka usein sinä viskaat vähän käytetyn vaatteen likavaatekoppaan?

Kommentit (18)

Pseudohippi
Liittynyt27.11.2006
Viestejä12071

Minulla on ollut muutaman vuoden käytössä pesukone, jossa on myös 20 asteen pesuohjelma. En taida olla koskaan käyttänyt sitä. Mutta voisin hyvin harkita käyttöä jos markkinoilla olisi tähän lämpötilaan sopivia tehokkaita pesuaineita.

Kukaan ei pakota pesemään 20 asteessa, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Direktiivin tarkoitusena on (paitsi pyrkiä energian säästöön niin myös) tarjota pesuaineteollisuudelle insentiivi pyrkiä kehittämään tehokkaita ja ympäristöystävällisiä pesuaineita jotka toimisivat alhaisissa lämpötiloissa. Pesuaineteollisuus aivan oikein ei näe siihen tarvetta koska markkinoilla on vähän pesukoneita, joissa alhaiset lämpötilat ovat mahdollisia, 20 asteessa toimivalle pyykinpesujauheelle ei juuri ole markkinoita vaikka sellainen tarjolla olisikin. Jos kaikissa pesukoneissa olisi mahdollisuus alhaisen lämpötilan käyttöön, tilanne olisi teollisuuden kannalta toinen.

Tarinat Brysselin direktiiveistä ovat tosiaan täynnä urbaaneja legendoja. Yksi tällainen urbaani legenda on tämän blogikirjoituksen ensimmäisessä lauseessa.

Pseudohippi: ja miten on mahdollista, ettei kukaan huomannut [räjähteiden] asennusta [WTC-torneihin]?
Taha Islam: Koska se tehtiin salaa.

SamikoKu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä5364

Jos pyykki pestäisiin käsin hanasta tulevalla vedellä niin johan sästyis energiaa.
Paino-ongelmat vähenisivät, samoin diapetes ja sydänsairaudet. Saattaisi syntyä aivan uusi ammattiryhmäkin, pyykkärit. Työlistävä vaikutus on taattu ja terveyshyödyt kiistattomat.

Ehdotankin että pyykkikoneet kielletään kokonaan. Tai markkinoilla saa olla vain lihaskäyttöisiä koneita. Semmonen voisi olla esimerkiksi pesurumpu yhdistettynä kuntopyörän taka-akseliin. 
Lisäksi ehdotan  että hissejä ei saa rakaentaa alle 7 kerroksisiin taloihin ja ostoskeskusten rullaportaat on pysäytettävä.

Uskomalla tieteeseen voi olla vain hetkittäin oikeassa.
"Olet väärässä: Kirjoitusoikeutesi on peruttu."

asdf
Liittynyt16.3.2005
Viestejä10399
SamikoKu

Jos pyykki pestäisiin käsin hanasta tulevalla vedellä niin johan sästyis energiaa.
Paino-ongelmat vähenisivät, samoin diapetes ja sydänsairaudet. Saattaisi syntyä aivan uusi ammattiryhmäkin, pyykkärit. Työlistävä vaikutus on taattu ja terveyshyödyt kiistattomat.

Ehdotankin että pyykkikoneet kielletään kokonaan. Tai markkinoilla saa olla vain lihaskäyttöisiä koneita. Semmonen voisi olla esimerkiksi pesurumpu yhdistettynä kuntopyörän taka-akseliin. 
Lisäksi ehdotan  että hissejä ei saa rakaentaa alle 7 kerroksisiin taloihin ja ostoskeskusten rullaportaat on pysäytettävä.

Jos trollaamiseen johtavat patoutumat hoidettaisiin pelkästään käsin, se olisi yleensä vähemmän haittaavaa ja tekijälleen tyydyttävämpää.

Nobelaner
Liittynyt9.6.2011
Viestejä1712

Onkos SamikoKu muuten siellä Thaimaassa nähnyt pyykinpesukonetta joka millään tavalla lämmittäisi sen pesuveden? Itse olen törmännyt vain sellaisiin jotka pesevät kylmällä vedellä.

eetu69
Liittynyt11.4.2014
Viestejä1

Nämä "matalalämpöpesut" ovat käytännössä fermenttoreita, varsinkin, jos kone sullotaan liian täyteen. Likapyykissä olevat bakteerit kasvavat mielellään lämpötiloissa 20-40°C ja mikäli muokkaus on puuteellinen, ei lika todellakaan irtoa pyykista ja bakteerit vain lisääntyvät. Nyt täytyy muistaa, että näkyvä lika ja bakteerit ovat eri asia.

Voisin toki itse pestä pyykkini vaikka 0°C vedessä niin, että bakteerit kuolee, mutta sitten ei tule puhdasta. Tiedän varsin hyvin, mitkä kemikaalit desinfioi ja muutama jopa steriloi, mutta ainakin eteenioksidi vaatii lämpöä toimiaksen.

Toki voisin pestä pyykkini formaldehydi-, lipeä-, natriumhypokloriitti -liuoksessa ja sekaan hieman tensidiä ja entsyymiä (mikä kuolee jo listassa aiemmin mainittuihin kemiaaleihin), voisin EHKÄ saada pyykkini puhtaaksi, mutta tekstiilivauriot olisivat nerkittävät.

EU-haihattelu tämmöisen matalalämpötilapesuaineen saamiseksi on täysin absurdi, kemikaali on tuhottomasti kalliinpaa, kuin käytetty energia ja mukaanlukien sen, että sen kamikaalin valmistaminen on jo itsessään tyyristä ja lopputuloksena meillä on sellainen ympäristömyrkky, ettei DDT vedä vertoja.

 

SamBody
Liittynyt3.5.2008
Viestejä5354

Tämäkin jountuu tietysti "ilmastonmuutoksen torjumiseen" ja edelleen EUn olemassaolon oikeutuksen ja tarpeellisuuden vakuutteluun, johon tuo "ilmastonmuutosta vastaan taistelu" on otettu hyväksi viholliseksi & kyseenalaistamattomaksi mantraksi. Hölmöydet kuten tämä "20 ºC pesukoneet" ovat tietysti väistämätön lopputulos kun jo lähtökohta on hölmö. 

PS. älä muuten missään nimessä osta "A+" tms energialuokan pesukonetta - se tarkoittaa käytännössä veden pihistelyä lopputuloksen laadun kustannuksella, esim riittämätöntä huuhtelua.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

SamikoKu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä5364
Nobelaner

Onkos SamikoKu muuten siellä Thaimaassa nähnyt pyykinpesukonetta joka millään tavalla lämmittäisi sen pesuveden? Itse olen törmännyt vain sellaisiin jotka pesevät kylmällä vedellä.

 

Kyllä niitä on olemassa, mutta huomattavasti yleisempi on pesukone joka ei tee vedelle mitään.
Se on sitä mitä hanasta tulee. Ihan hyvin pesee ainakin meillä ja aina on puhtaat vaatteet päällä.
Ei taida pesuaineetkaan olla kauhen erilaisia.

Erona ehkä se että thaimaassa vaatteet vaihdetaan joka päivä. 

Samaa teepaitaa tai kalsareita ei pidetä viikkoa päällä. Takapuoli pestään vedellä ja suihkussa käydään normaalisti ainakin pari kertaa päivässä. En yhtään ihmettele jos kalsarin takamukseen vauhtiraidat suomessa pinttyy kun naisetkin vaan paperilla vähän laapasee.

Vaatteet normaalisti kuivataan ulkona ja aurinko tappaa tehokkaasti bakteereja.

Uskomalla tieteeseen voi olla vain hetkittäin oikeassa.
"Olet väärässä: Kirjoitusoikeutesi on peruttu."

SamikoKu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä5364
asdf
SamikoKu

Jos pyykki pestäisiin käsin hanasta tulevalla vedellä niin johan sästyis energiaa.
Paino-ongelmat vähenisivät, samoin diapetes ja sydänsairaudet. Saattaisi syntyä aivan uusi ammattiryhmäkin, pyykkärit. Työlistävä vaikutus on taattu ja terveyshyödyt kiistattomat.

Ehdotankin että pyykkikoneet kielletään kokonaan. Tai markkinoilla saa olla vain lihaskäyttöisiä koneita. Semmonen voisi olla esimerkiksi pesurumpu yhdistettynä kuntopyörän taka-akseliin. 
Lisäksi ehdotan  että hissejä ei saa rakaentaa alle 7 kerroksisiin taloihin ja ostoskeskusten rullaportaat on pysäytettävä.

Jos trollaamiseen johtavat patoutumat hoidettaisiin pelkästään käsin, se olisi yleensä vähemmän haittaavaa ja tekijälleen tyydyttävämpää.

Ehdotat jo käsitöitä toistamiseen. Missä kohtaa olin väärässä?
Tuommonen ehdotus vaan on laiskalle nykyihmiselle niin absurdi että että se ei mene läpi siellä pikku päässä. Itselle oman päivittäisen vaatepelatin pesemine ei olis mikään ongelma. Se menis aamulla suihkussa hetkessä ja kehittelisin siihen aivan varmasti telineen jossa se hoituu kumartelematta.

Vaatteiden pesettäminen on muuten taikamaassa aivan yleistä. Pesuloita on joka nurkalla ja ne työllistää. Sopivilla rajoituksilla pystytään lisäämään työllisyyttä ja kohottamaan kansanterveyttä. JOS siihen on halua.

Uskomalla tieteeseen voi olla vain hetkittäin oikeassa.
"Olet väärässä: Kirjoitusoikeutesi on peruttu."

unbiased
Liittynyt26.12.2010
Viestejä1863

Monen isoäiti pesi pyykkinsä lipeällä (NaOH natriumhydroksidi). Suomessa se on myrkky ja kielletty aine. Euroopan marketeissa sitä on hyllyillä kilon purkeissa hintaan 2 €. Sillä pesee pyykkiä kiehuvassa ja kylmässä vedessä 50 kertaa. Lipeällä pestyt vaatteet eivät kutita, ovat pehmeitä, värit eivät yleensä lähde. Sama aine toimii astianpesukoneissa. Eikä ole luonnollekaan vahingollista.

Lipeä syövyttää sellaisenaan ja väkevänä liuoksena ihoa ja tappaa bakteerit, mutta ei siihen käsin tarvitse koskeakaan.

Paul M
Liittynyt16.3.2005
Viestejä8558

Tämä lipeällä peseminen kuulostaa järkevältä. Olisiko jossain tarkempaa tutkimusta? Tuo tavara voisi viedä kaoliinijäämätkin. Kestääkö pyykinpesukoneen materiaalit voimakasta emästä?

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Nobelaner
Liittynyt9.6.2011
Viestejä1712
SamikoKu
Vaatteiden pesettäminen on muuten taikamaassa aivan yleistä. Pesuloita on joka nurkalla ja ne työllistää. Sopivilla rajoituksilla pystytään lisäämään työllisyyttä ja kohottamaan kansanterveyttä. JOS siihen on halua.

Jep, noiden paljoutta ei edes tajua ennenkuin oppii thaikuksi lukemaan sen kyltin, sitten tajuaa että joka kolmas pikkuputiikki onkin pesula. Tai ne pienimmäthän nyt tekee kaikenlaista muutakin sen pesemisen lisäksi.

Harvinaisempia ja jotenkin mielenkiintoisempia on firmat joissa on vuokrattavana pesukoneet mutta ei mitään palvelua. Tuollaisia näin ekaa kertaa Buriramissa, ja muutaman kerran piti kulkea ohi ennenkuin edes tajusin mikä niissä oli ideana. Taisin joutua kysymäänkin joltakin.

Oman kämppäni alakerrassa oli myös maksullisia pesukoneita, taisi olla 20 Bahtia per lasti ja toimi ihan kolikoilla. Noita käytin itse kun siellä asustelin. Siinä oli ihan sopivan vaivalloinen tuo pyykkääminen kun ramppasi viidennestä kerroksesta ala-aulaan ensin täyttämään koneen ja sitten tunnin päästä haki pyykit takaisin parvekkeelle kuivumaan.

SamikoKu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä5364

Mieleen tulee kanssa että miksi liotusta ei käytetä paremmin hyväksi.
Eli illalla pyykit koneeseen ja aineet sisään. Kone ottaa vedet jä pyöräyttää muutaman kerran sen alkaa liotus ajastimella (useempi tunti) ja silloin tällöin kevyt pyöräytys ja sitte aamulla pesuohjelma pärhtää päälle ja pesee pyykin.

Ite ainakin oon käyttäny tota kikkaa nyrkkipyykissä. Illalla kama likoomaan ja aamulla niitten pesu suihkussa.

Uskomalla tieteeseen voi olla vain hetkittäin oikeassa.
"Olet väärässä: Kirjoitusoikeutesi on peruttu."

Ueberweg
Liittynyt12.9.2008
Viestejä1118
unbiased

Monen isoäiti pesi pyykkinsä lipeällä (NaOH natriumhydroksidi). Suomessa se on myrkky ja kielletty aine. Euroopan marketeissa sitä on hyllyillä kilon purkeissa hintaan 2 €.

Natriumhydroksidia saa kyllä Suomestakin. Esim. Biltemassa sitä myydään nimellä "kaustinen sooda". Eikä ole kovin kallista.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä24957
unbiased

Monen isoäiti pesi pyykkinsä lipeällä (NaOH natriumhydroksidi). Suomessa se on myrkky ja kielletty aine. Euroopan marketeissa sitä on hyllyillä kilon purkeissa hintaan 2 €. Sillä pesee pyykkiä kiehuvassa ja kylmässä vedessä 50 kertaa. Lipeällä pestyt vaatteet eivät kutita, ovat pehmeitä, värit eivät yleensä lähde. Sama aine toimii astianpesukoneissa. Eikä ole luonnollekaan vahingollista.

Lipeä syövyttää sellaisenaan ja väkevänä liuoksena ihoa ja tappaa bakteerit, mutta ei siihen käsin tarvitse koskeakaan.

Niin, lipeä, muuripata, lähes kiehuva vesi, puunuija tökkimiseen. ulos pakkaseen kuivumaan. Ei tainnut jäädä bakteereja eikä kakkaa pyykkiin?

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä24957
eetu69

Nämä "matalalämpöpesut" ovat käytännössä fermenttoreita, varsinkin, jos kone sullotaan liian täyteen. Likapyykissä olevat bakteerit kasvavat mielellään lämpötiloissa 20-40°C ja mikäli muokkaus on puuteellinen, ei lika todellakaan irtoa pyykista ja bakteerit vain lisääntyvät. Nyt täytyy muistaa, että näkyvä lika ja bakteerit ovat eri asia.

Voisin toki itse pestä pyykkini vaikka 0°C vedessä niin, että bakteerit kuolee, mutta sitten ei tule puhdasta. Tiedän varsin hyvin, mitkä kemikaalit desinfioi ja muutama jopa steriloi, mutta ainakin eteenioksidi vaatii lämpöä toimiaksen.

Toki voisin pestä pyykkini formaldehydi-, lipeä-, natriumhypokloriitti -liuoksessa ja sekaan hieman tensidiä ja entsyymiä (mikä kuolee jo listassa aiemmin mainittuihin kemiaaleihin), voisin EHKÄ saada pyykkini puhtaaksi, mutta tekstiilivauriot olisivat nerkittävät.

EU-haihattelu tämmöisen matalalämpötilapesuaineen saamiseksi on täysin absurdi, kemikaali on tuhottomasti kalliinpaa, kuin käytetty energia ja mukaanlukien sen, että sen kamikaalin valmistaminen on jo itsessään tyyristä ja lopputuloksena meillä on sellainen ympäristömyrkky, ettei DDT vedä vertoja.

Eetu tietää, sanoppa arvio tähän.

-Vettä

-Saippuaa

-Booraksia

-Natrium bikarbonaattia

Lähtiskö lika ja bakteerit?

PS. Palstalla Booraksia ei saisi käyttää koska silloin täällä olis yksi kirjoittaja vähemmän

Yksi eksoottisimmista käyttötarkoituksista liittyy booraksin kykyyn absorboida neutroneja.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Booraksi

Astianpesukoneeseen ajattelin kokeilla Booraksin ja Natrium bikarbonaatin seosta ja sitten huuhtelulokeroon väkiviinaetikkaa. 

Tällä hetkellä astianpesukoneeseen menee "fairyn" ja natrium bikarbonaatin seos ja huuhtelulokerossa on väkiviinaetikkaa.

pinklin1
Liittynyt7.1.2013
Viestejä3346

Vielä 1950-luvulla tehtiin maaseudulla suolisaippuaa. Suolet pestiin ja niitä keitettiin lipeävedessä niin kauan, että seos oli tasaista, jonka jälkeen se kaadettiin korkealaitaiselle pellille kuivumaan. Kun se oli kuivunut, se leikattiin käteen sopiviksi paloiksi.

Tätä suolisaippuaa käytettiin pyykinpesussa ja saunasaippuana. Kumihanskoja ja käsi- tai muita ihovoiteita ei käytetty eikä ollut tarpeenkaan, sillä suolisaippua ei vahingoittanut ihoa.

Vasta kun poliitikot päätöksellään autioittivat maaseudun, karja oli hävitetty ja ihmiset muuttaneet asutuskeskuksiin, ruvettiin käyttämään pesupulvereita ja ostettiin Rexonaa. Tuon jälkeen tuli tarpeelliseksi hankkia kumihanskoja ja käsivoiteita ja lopulta oli päädytty hankkimaan pesukonekin.

jussipussi
Liittynyt6.12.2009
Viestejä24957

Laitetaan saippuasta.

Oppipa nyt tämänkin.

Saippuan valmistuksen eri menetelmät ja niiden ohjauksellisuus

Saippuoituminen

Kaikki rasvat ovat kemialliselta rakenteeltaan triglyseridejä eli glyserolin triestereitä. Triglyseridi muodostuu siis kolmesta glyserolimolekyyliin kiinnittyneestä rasvahappoketjusta. Saippuoituminen eli saponifikaatio on kemiallinen reaktio, jossa triglyseridejä lämmitetään emäksisessä nesteessä, jolloin ne muuntuvat glyseroliksi ja rasvahappojen suolaksi eli saippuaksi (kuva 2). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rasvaan lisätään nesteeseen liuotettua lipeää ja tuloksena on saippuaa ja glyserolia. (Hart, Craine & Hart 2003, 427–430.)

Saippuan puhdistava ominaisuus perustuu kahteen seikkaan. Toinen on saippuan veden pintajännitystä voimakkaasti alentava ominaisuus, joka tekee siitä tehokkaammin kastelevaa. Toinen liittyy saippuamolekyylin kemialliseen rakenteeseen: molekyylin toinen pää on lipofiili eli rasvaliukoinen ja toinen pää hydrofiili eli vesiliukoinen. Yksinkertaistettuna pesuprosessissa saippuamolekyylin rasvaliukoinen pää liukenee ja tarttuu likaan ja vesiliukoinen pää liuottaa sen veteen. (Hart ym. 2003, 432–434.) Saippuan aikaansaamiseksi tarvitaan käytännössä vain lipeää ja rasvaa. Yleisimmin termillä lipeä tarkoitetaan natriumhydroksidia, joka on kemialliselta koostumukseltaan NaOH. Lipeää on myös kaliumhydroksidi (KOH), jota käytetään nestesaippuoiden valmistuksessa,

http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/14818/Saippuan%20valmistuksen%20eri%20menetelmat%20ja%20niiden%20ohjauksellisuus.pdf?sequence=1

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat