Kuva: Wikimedia Commons.

Aalto-yliopistossa työskentelee mies, joka sylettää fyysikoita. Hän väittää jotain, mikä ei tieteen nykykäsityksen mukaan ole mahdollista.

Revontulet eivät päästele havaittavia ääniä, vakuutti ruotsalainen tähtitieteen emeritusprofessori Olof Lodén Forskning & Framsteg -lehdessä vuonna 2004. Hän perusteli näkemystään perinteisesti. Taivaan tulet loimottavat niin korkealla, peräti 100 kilometrissä, etteivät äänet voi mitenkään kantautua sieltä maahan saakka. Jos ääniä esiintyy, ne syntyvät kuulijan korvien välissä. Lodénin tavoin on tuuminut moni ääni-ilmiöihin perehtymätön geofyysikko.

Epäily on jatkunut näihin päiviin, kunnes suomalaistutkija sai vihiä, että äänilähteet paikantuisivat paljon matalammalle, kymmeniin metreihin. Aal­to-ylio­pis­ton akus­tii­kan pro­fes­so­ri Unto Laine on tutkimusryhmineen urakoinut liki 15 vuotta ja saanut nauhoitettua ääniä, joiden he arvelevat olevan peräisin revontulista. Poksahdukset ja suhinat saattavat johtua sähköpurkauksista ilmakehässä.

Geofyysikkojen leirissä Laineen intoon on suhtauduttu puolittain huvittuneesti ja suomen kielen aggressiivilla: ne mitään ääniä päästele, s***tana! Voi tietysti olla, että Unto kuulee omiaan. Revontulien ääntely on lopullista tieteellistä sinettiä ja näyttöä vaille.

Niin tai näin ei Unto Laineen työ olisi silti hukkaan heitettyä aikaa. Jos tieteen historia jotain osoittaa, se näyttää, ettei mikään tieteellisesti todistettu ole lopullista ja varmaa. Olennaisempaa on epäily, kysyminen. Se on tieteessä paljon tärkeämpää kuin todisteiden aukoton varmuus.

Vuosisatojen kuluessa ääniä on kuitenkin havaittu revontulien esiintymisalueilla eri puolilla maapalloa, myös Suomessa. Monesti ääniä on kuullut samanaikaisesti usea henkilö. Korvinkuulijahavainnot ovat yhteneväisiä ja luotettavan tuntuisia. Osa kuvailee niitä kahinaksi, pihinäksi tai poksahteluksi. Kuuntele ja tulkitse itse.

Kommentit (7)

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä241

Kyllä vain revontulet voivat aiheuttaa ääntä. Jos joku ei revontulien ääntelyyn usko, hän kuuluu samaan sarjaan kuin pallosalaman kieltäjät.

Itse olen tosin havainnut revontulten ääntelyä vain yhden kerran. Tämä tapahtui Vetelin koulun ja lukion pihalla puolenyön tienoilla ehkä joskus 1972 - 74 tienoilla. Ajan voisi varmaan määrittää, kun tutkisi voimakkaiden revontulten entisiä esiintymisaikoja, sillä revontulet olivat myrskyisimmät, mitä koskaan olen nähnyt. Lisäksi ne loimusivat aivan ylläni asti. Se, mikä niissä erityisesti pisti silmään, oli niiden täydellinen värittömyys. Muulloin näkemäni revontulet ovat aina olleet tyypillisen värillisiä, mutta nyt ne olivat valkean valon tiheässä tahdissa tapahtuvia leiskahduksia, muodoltaan kuitenkin aivan samanlaisia kuin tavalliset revontulet.

Olin ollut oppilaiden tai opiskelijoiden (en muista, kumman) illanvieton valvojana, muut olivat jo lähteneet, kun työnnyin koululta ulos mennäkseni kotiin. Koulun piha oli vielä lumen peitossa, oli varhainen kevättalvi (tai sitten talvi; en voi muistaa tarkasti; lumi hieman narskui kävellessäni). Heti ulos tultuani huomasin taivaan olevan täynnä revontulten loimua, ja pysähdyin katsomaan. Muistan vieläkin niskan rasituksen, kun seurasin aivan ylläni lyöviä voimakkaimpia loimuja.

Äkkiä huomasin myös kuulevani jotain, voimakkaita humahduksia sekä – tämä ei ole 100 % varma – lähellä kuulokynnystä olevaa sihinän tapaista, vaikeasti luokiteltavaa ääntä. Humahdukset olivat kuitenkin selkeitä ja ne tapahtuivat aina voimakkaan loimusarjan yhteydessä. Muistan, kun totesin, että enpä ole ennen tiennytkään revontulten voivan humahdella korvinkuultavalla tavalla.

Seurasin näytelmää ehkä noin varttitunnin, ja kun se pysyi koko ajan samanlaisena, lähdin kulkemaan kotia kohti. Tuon tuostakin on äänten  ongelma tullut mieleeni, mutta en ole pysähtynyt sitä pohtimaan. Jotain tietysti tulee mieleen, eri asia onko se järkevää tai mahdollista.

Näkemieni revontulten värittömyys viittaisi ehkä niiden epätavalliseen syntyprosessiin. Joko auringosta tulevat hiukkaset olivat erilaisia tai törmäsivät magneettikenttään epätavallisella korkeudella, esimerkiksi lähempänä maan pintaa, jolloin kenttäkin olisi voinut olla voimakkaampi. Tavallista voimakkaampi hiukkasvirta taas olisi voinut aiheuttaa kentässä muodonmuutoksia. Jos osa varauksellisista hiukkasista olisi päässyt kentän läpi aivan lähelle maan pintaa,  kenttäviivojen heilahtelujen aiheuttamat maan lähellä olevien kenttäviivojen heilahtelut olisivat iskeneet näihin hiukkasiin, jotka puolestaan olisivat iskeneet ilmahiukkasiin ikään kuin mattoja puistellessa. Koska koko mg-kenttä heilahtaisi yhtä aikaa, humahdus ja voimakas leimahdus sattuisivat samalla hetkellä.

Tosin useimmat kai eivät usko koko kenttäviivoihin pitäen niitä vain heuristisena apukäsitteenä. John Wheeler tosin jossain vaiheessa uskoi kenttäviivojen olemassaoloon pitäen esim. sähkökentän kenttäviivoja pieniin mustiin aukkoihin kuten elektroneihin johtavina tunneleina.

Toinen mahdollisuus voisi olla erityisten sähkönpurkausten yhteydessä mahdollisesti ilmakehään syntyvien maaperäisten muodostelmien kohina ja pauke. Tiedetään, että jopa useita päiviä ennen voimakasta maanjäristystä ilmakehään syntyy ilmeisesti maaperäisiä muodostelmia. Niitä voisi syntyä myös voimakkaiden auringonpurkausten yhteydessä tai jälkeen..

Opettaja
Liittynyt22.7.2011
Viestejä1828
psv

 Tosin useimmat kai eivät usko koko kenttäviivoihin pitäen niitä vain heuristisena apukäsitteenä. John Wheeler tosin jossain vaiheessa uskoi kenttäviivojen olemassaoloon pitäen esim. sähkökentän kenttäviivoja pieniin mustiin aukkoihin kuten elektroneihin johtavina tunneleina.

 

 

Minä ainakin uskon niihin tähtiä yhdistäviin katkoviivoihin, joten ei kai tuokaan mahdotonta ole.

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä241
Jukka Ruukki Editor in Chief

Hieno havainto psv. Unto Laineen sivuilla kerätään vielä silminnäkijähavaintoja. Sinne vaan. Löytyy haulla revontulet ja Aalto-yliopisto.

Pistin havainnon menemään. Nyt yritän pohtia lisää äänen syntymahdollisuuksia. Tosiaan, ilmassahan esiintyy mm. uuden venäläisen tutkimuksen mukaan paljon geomagneettisia ja geosähköisiä ilmiöitä jo useita päivia ennen voimakkaita maanjäristyksiä; niiden perusteella varmaan eläimetkin vaistoavat maanjäristysten tulon. Olisiko niillä yhteys myös auringon aktiivisuuteen ja revontuliin?

Myös Tunguskan räjähdystä ennakoi suuri määrä erilaisia geomagneettisia ja geosähköisiä ilmiöitä. 

Toistaiseksi kannattaisin vielä kuitenkin hieman enemmän "mattojenpuisteluhypoteesia", johon saattaisi liittyä mg-kentän huomattavakin tilapäinen muodonmuutos.

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä7948

No niin tekevät.

Pidin vuosikausia tuota ääntelyä ihan itsestään selvänä, kuten monia muitakin luonnonilmiöitä. Ihmettelin aikanaan kun aihetta väitettiin perättömäksi.

Nyt iäkkäähkönä en noita enää kuulisi, mutta nuorena ja nättinä se kuului asiaan.

psv
Liittynyt27.11.2013
Viestejä241
syytinki

No niin tekevät.

Pidin vuosikausia tuota ääntelyä ihan itsestään selvänä, kuten monia muitakin luonnonilmiöitä. Ihmettelin aikanaan kun aihetta väitettiin perättömäksi.

Nyt iäkkäähkönä en noita enää kuulisi, mutta nuorena ja nättinä se kuului asiaan.

Revontulitutkija Unto Laine olisi varmaan hyvillään jos täyttäisit hänen kyselykaavakkeensa, johon Editor in Chief Jukka Ruukki viittaa 

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä7948
psv
syytinki

No niin tekevät.

Pidin vuosikausia tuota ääntelyä ihan itsestään selvänä, kuten monia muitakin luonnonilmiöitä. Ihmettelin aikanaan kun aihetta väitettiin perättömäksi.

Nyt iäkkäähkönä en noita enää kuulisi, mutta nuorena ja nättinä se kuului asiaan.

Revontulitutkija Unto Laine olisi varmaan hyvillään jos täyttäisit hänen kyselykaavakkeensa, johon Editor in Chief Jukka Ruukki viittaa 

No niin teinkin. Tuskinpa kuitenkaan on hyvä havainto koska pidin änntä asiaan kuuluvana enkä muistiin jäävänä harvinaisuutena.

Muistan vain yhden lapsuudesta ja senkin siksi, että tulet säikäyttivät. Ampuivat äkkiä terävän kielekkeen alas ja se tuntui tulevan suoraa kohti. Melkein lensin istualleni.

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat