Kuva: Wikimedia Commons.

Mitä me pelättiin ennen, kun ei ollut punkkeja?

Jos tiedotusvälineitä on uskominen, vaarallisinta Suomen kesässä 2014 eivät ole viina ja väkivalta vaan Ixodes ricinus -punkkipuutiaiset. Ne iskevät salakavalasti, levittävät ikäviä tauteja ja jopa tappavat. Heikkohermoisimmat eivät enää uskalla astua jalallaan luontoon.

Todellisuudessa borrelioosi ja muut puutiaiskauhut ovat olleet seuranamme vuosikymmeniä, mutta silti väki on melko hyvin pärjännyt. Esimerkiksi Ahvenanmaalla, jota pidetään pahimpana tautihautomona, asukkaista 85 prosenttia on tutkimusten mukaan saanut puutiaisen puremia, moni lukuisiakin. Elossa ovat edelleen.

Se on totta, että borrelioosi- ja puutiaisaivokuumetapaukset ovat lisääntyneet Suomessa ja kaikkialla Euroopassa. Sama koskee mönkijää itseään. Ilmaston lämpeneminen luo sen levittäytymiselle ihanteelliset olot.

Silti tautisen punkin puremasta sairastuminen on edelleen sattuman kauppaa, ja vain pieni osa tartunnoista johtaa oireisiin. Tutkijoiden tekemien laskelmien perusteella Ahvenanmaalla aivokuumeen saa vasta, kun on ruokkinut ihollaan tuhat puutiaista. Sitä voi sanoa käänteiseksi lottovoitoksi. Jos ei uskalla luottaa onnettareen, voi aina turvautua puutiaisaivokuumeelta suojaavaan rokotteeseen.

Hysterian lietsonnan hienostuneinta muotoa edustavat tiedotusvälineiden julkaisemat kuntakohtaiset punkkikartat. Niiden avulla voi kuulemma välttää kotiseudun tai kesälaitumien tautisimmat paikat.

Suhtaudun punkkikarttoihin kuten savolaiseen sääennusteeseen: Suattaapi tuo olla nuinnii – vaan suattaapi se olla toisinnii. Tietämys punkkien levinneisyydestä on edelleen aika olematonta. Vielä hatarampia ovat arviot siitä, kuinka suuri osa kantaa borreliabakteeria tai aivokuumevirusta. Leimakirveen heiluttelun riski on suuri. Joillakin punkkikarttojen synkiksi maalaamilla Ahvenanmaan saarilla ei ole tavattu aivokuumetta kymmeniin vuosiin.

Jos haluaa pelätä, Suomesta löytyy paljon pöpelikköä vaarallisempia paikkoja. Toisin kuin punkkikeskittymät, ne tiedetään aika tarkkaan, koska ne on merkattu.

Suojateillä tapahtuu loukkaantumisia käytännössä joka päivä ja kuolemaan johtavia melkein yksi kuukaudessa. Tietä ylittävä hirvi törmää autoon kohtalokkain seurauksin hieman harvemmin, mutta silti turhan usein. Ja lähes aina hirvivaaramerkin kohdalla.

Borrelioosi-hysteriasta lisää Tuomas Aivelon blogipostauksessa.

Kommentit (2)

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä7936

Taas oikein hyvä ja asiaan (melkein) pureutuva teksti.

Mutta, mutta. Putosiko päätoimittaja omaan ansaansa. Juttu sanahötöstä oli myös ehtaa tekstiä, mutta mites nyt.

Jutussa kerrotaan tai mainitaan: "Ilmaston lämpeneminen luo sen levittäytymiselle ihanteelliset olot". Punkista (ei musiikkilaji) siis kyse.

Tuo "ilmaston lämpeneminen" on nykyisin klisee, jota käytetään joka paikassa vaikka todisteet ovat enimmäkseen varsin heikot.

Epäilen, että punkin leviämisen syyt eivät välttämättä johdu ilmastosta. Nykyisinhän joka paikka rehottaa. On puskaa ja heinikkoa, jota punkit tarvitsevat. Ennen lehmät ja lampaat pistivät sellaiset poskeensa - punkkeineen. Matkustaminenkin on yleistynyt.  

Yki Työmiehenhiki
Liittynyt9.2.2014
Viestejä4

"Esimerkiksi Ahvenanmaalla, jota pidetään pahimpana tautihautomona, asukkaista 85 prosenttia on tutkimusten mukaan saanut puutiaisen puremia, moni lukuisiakin. Elossa ovat edelleen"

Juu mutta jospa ahvenanmaalaisten käyttäytyminen johtuukin aivokuumeesta  :o)

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat