Kuva: Rachel Calamusa, Wikimedia Commons.

Suomi nukkuu huonosti. Satojentuhansien päivä käynnistyy puoliunessa.

Tunnustan. Olen puutteessa. Viime aikoina on tullut nukuttua vähemmän kuin lääkäri määrää.

Psykiatri ja tutkimusprofessori Timo Partonen käskee uudessa kirjassaan Lisää unta (Duodecim) nukkumaan vähintään 7–8 tuntia yössä. Lapsen ja nuoren annos on vielä selvästi enemmän.

Monella suomalaisella luontainen unentarve jää täyttymättä, ja päivä starttaa puoliunessa. Arviolta 15 prosenttia aikuisista potee jatkuvaa univelkaa. Mikä huolestuttavinta, suomalaisten vuorokaudessa nukkumiseen käyttämä aika on kutistunut parilla tunnilla viime vuosikymmenien aikana. Liekö oireellistä, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedotti tänään koululaisten uniongelmien peräti kaksinkertaistuneen 20 vuodessa.

Tokkuraisista aamuista ja pysyvästä univelasta maksetaan kova hinta. Unenpuute vie työtehoa, nakertaa luovuutta ja sairastuttaa — jopa tappaa.

Lista unen puutteen terveysriskeistä on yhtä pitkä kuin se kuuluisa Ruususen uni: stressi, lihavuus, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, tartuntataudit, tapaturmat, masennus, dementia, syöpä…

Haitallisinta on, jos valvomisesta tulee elämäntapa, mutta jo yöunien lyhytkin laiminlyönti tuntuu aivoissa ja kehossa. Kokeista tiedetään, että kun ihmisen annetaan nukkua enintään viisi tuntia yössä viitenä päivänä peräkkäin, paino nousee kilolla. Jatkuessaan tilanne rassaa sydäntä ja verisuonia.

Uusin unitutkimus tuo jobinpostia myös koululaisille ja heidän vanhemmilleen: lyhyiden yöunien ja iltakukkumisen kurjin puoli ei olekaan se, että herääminen kesken makeimpien unien on kurjaa, vaan se, että huonosti nukkunut lapsi tai nuori helposti alisuoriutuu, kärsii keskittymisvaikeuksista, ahdistuksesta ja masennuksesta.

Timo Partosen mukaan suomalaiset tarvitsisivat oivalluksen siitä, että yöuni on sitä oikeaa laatuaikaa. Se lataa meidät seuraavaan päivään ja pitää terveenä. Myös kauneusunet ovat fakta. Uskokaa tai älkää.

Unen kurjistumisessa on paljolti kyse asenteista. Unta pidetään turhakkeena, josta voi huoletta nipistää. Meillä sankari on se, joka valvoo ja saa aikaan. Nukkuminen on nynnyille.

Historia on täynnä unen vähättelijöitä. Britannian entinen pääministeri Margaret Thatcher oli Rautarouva myös öisin – nukkui vain nelisen tuntia. Maggien kerrotaan patistaneen alaisiaan vähäunisten muottiin. Palaverit buukattiin pikkutunneille, ja aamulla kokoonnuttiin uudestaan sianröhkäisyn aikaan. Uni kaipaa nimekkäitä puolestapuhujia. Mitä ylempää yhteiskunnan portailta, sen parempi. Kuinka sinä nukut yösi, Alex?

Kommentit (5)

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2234

 

Itse tuppaan nukkumaan kahdessa osassa, illalla ja aamuyöstä. Keskiyöllä voipi valvoa :D
Jos ilta jää nukkumatta niin kärsin unenpuutteesta, päänsärkyä ym.

Sittemmin olen kuullut historioitsijalta (tai tutkijalta?) radiosta että keskiajalla muinaissuomalaiset nukkui todella kahdessa osassa, keskellä yötä herättiin juttelemaan, tekemään pikku puuhaa ja sitten taas uudelleen nukkumaan.

 

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

SamikoKu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä5366

Mielenkiintonen juttu toi kaksosanen nukkuminen. Tänään tein itekkin niin. Yöunet jäin kuuteen tuntiin. Laitoin pojan aamulla kouluun ja kävin lenkillä sekä söin aamupalaa. Sen päälle menin takas goisaamaan pariks tuntia ja olo oli taas superia. Ei oo välttämättä huono juttu tuo periodinen nukkuminen, kuhan tunnit vaan tulee riittävän täyteen. Riskinä tietty on että ne pikkutirsat venyy liikaa ja koko päivä pilalla. Jos yöunet jää lyhkäseksi niin ei kai parin tunnin siesta päivällä olis ollenkaan paha. Kannatan päiväunia. Duunissa ovi kiinni ja sohvalle goisaamaan. Sovitaan vaan työnantajan kanssa että kumpi maksaa tirsat.

Pätkissä nukkuminen rikkoo tosin unirytmin helpommin kun yhdet pitkät unet.

6 plus 2 tuntia vois olla ihan hyvä jaksottaminen.

Uskomalla tieteeseen voi olla vain hetkittäin oikeassa.
"Olet väärässä: Kirjoitusoikeutesi on peruttu."

Minijehova
Liittynyt10.10.2011
Viestejä480

Minäkin nukun lähes aina 2 osassa:

Yöunet ovet 4-6h ja nokoset 30-90min. Hyvin pärjää, mutta univelan puolesta puhuu se, että kerran viikossa uni venyy 10 h ja siihen aina 2-3h päikkärit päälle. En koe itseäni juuri koskaan väsyneesi ja nukahdan lähes heti niin halutessani.

Ah, this is obviously some strange usage of the word 'safe' that I wasn't previously aware of.

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2234

Blogissa: "Unenpuute vie työtehoa, nakertaa luovuutta ja sairastuttaa"

En allekirjoita nakertaa luovuutta -väitettä. Ellei ihan kroonista ole.
Itse asiassa säveltäessä uutta ja keksiessä hulluja ideoita olen ollut 95-99%:ssa tapauksista univelkainen. Kerran heräsin tuntia paria liian aikaisin ja keksin koodaussysteemin. 

 

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

Jaksoissa minäkin nykyisin. Ensin kolmisen tuntia, ja kuudelta herään, laitan lähtijät matkaan, syön ja luen noin tunnin, minkä jälkeen nukun neljä viisi tuntia, jos mahdollista - aina ei ole.

Kouluaikaan meni usein yö pienellä unella, pidin kumminkin kiinni vähintään yhden tunnin yöunesta. Uusien fysiikan ja kemian tuntien suunnittelu ja työohjeiden kirjoittaminen veivät usein liki koko yön. Silloin tarvitsin puolentoista tunnin iltapäiväunet.

Siihen aikaan kun bussiradio vielä sai soida huomasin merkillisen seikan.  Musiikki, jopa se moderni, meni aamuisin väsyneenä ollessa paljon syvemmälle mieleen ja tuli "ymmärretyksi", vieläpä koetuksi kauniina, vaikka sama musiikki päivällä olisi johtanut radion sulkemiseen.

Samoin bussipysäkillä varhain aamulla ja vähän unta saaneena saattoi mieli luoda melodioita, jollaisista päivisin ei nähnyt untakaan..

Kauan sitten ostin erään symposiumraporttikirjan ja rupesin kotiin tultua oikein väsyneenä sitä lukemaan. Jotenkin vaan lukeminen tuntui tavallista tahkeammalta. Luulin syyn olevan väsymyksessä. Meni kauan kunnes huomasin, että lukemani raportti oli saksaa..

Matematiikkaa tarvitaan yhä enemmän, mutta sitä osataan yhä vähemmän.

Kuka muistaa Lars Ahlforsia? Eikö kukaan? Autetaan hieman. Hän sai ensimmäisenä matemaatikkona maailmassa ja ainoana suomalaisena Nobelin palkintoon rinnastettavan Fieldsin mitalin vuonna 1936. Kansainvälisesti Ahlfors oli vähintäänkin yhtä arvostettu ja alansa huippua kuin myöhempi rehunobelisti A.I. Virtanen, mutta kukapa nyt sellaista jaksaisi muistaa. Nobelia Ahlfors ei voinut saada, koska Alfred Nobel jätti testamentissaan tieteiden kuningattaren vaille nimeään kantavaa palkintoa – toisin kuin esimerkiksi kemian tai fysiikan.

Ahlforsin jääminen unohduksiin kuvaa laajemminkin ihmisten suhdetta matematiikkaan: ei jaksa kiinnostaa. Tovi sitten tuttava tokaisi, ettei ole tarvinnut koulun jälkeen matematiikkaa mihinkään. Väärin. Hän ei vain ole huomannut käyttävänsä matematiikkaa. Se on nimittäin kaikkialla. Yhteiskunta ei yksinkertaisesti pyörisi ilman matematiikkaa.

Ylioppilastutkintolautakunnan pitkäaikainen puheenjohtaja, emeritusprofessori Aatos Lahtinen on puolileikillään ehdottanut, että kaikkien matematiikkaa hyödyntävien vempeleiden kylkeen tulisi lätkäistä varoitustarra — sisältää matematiikkaa! Tarran saisi joka ikinen auto, tietokone ja kännykkä sääennusteista puhumattakaan. Saisivatpa sen myös lähikaupan vihannestiskin kurkku ja tomaatti, joiden jalostamiseen on tarvittu rutkasti biomatematiikkaa.

Vaikka matematiikkaa tarvitaan yhteiskunnassa yhä enemmän, sitä osataan yhä vähemmän. Tutkimukset kertovat, että peruskoulun päättävillä on heikko numeropää. Suuri osa oppilaista ei selviydy yksinkertaisista laskutoimituksista, joita tarvitaan jokapäiväisessä elämässä.

Puutteellinen matematiikan taito näkyy myöhemmin nuorten opintomenestyksessä yliopistoissa. Korkeampi matematiikka ei mene päähän huteralta peruskoulupohjalta.

Matematiikka kiinnostaa Suomessa liian harvoja koululaisia, mutta vinoumaa on myös yhteiskunnan asenteissa. Historian ja oman kulttuurin opiskelua perustellaan yleissivistyksellä: jos et tunne menneisyyttä, et voi ymmärtää tulevaisuutta. Sen sijaan pidetään tarpeettomana ymmärtää matematiikkaa ja sen sovelluksia, vaikka ne antavat yhtä lailla meille palikoita kriittiseen ajatteluun ja maailmankuvan rakentamiseen.

Suomi-neito nilkuttaa nyt pahasti. Vientitulot hiipuvat ja suomalaisten hyvinvoinnin pohja rapautuu. Nousua ei synny ilman vahvaa koulutusta, tieteellistä tutkimusta ja siihen perustuvaa osaamista. Uusien innovaatioiden kehittämisessä matematiikka ja laskennalliset mallit ovat yhä tärkeämpiä. Suomella on periaatteessa eväät menestykseen — tekijät vain puuttuvat.

Kun nuori seuraavan kerran kysyy sinulta ammatinvalintavinkkiä, anna kuuma vihje. Ryhdy matemaatikoksi. Heille riittää työsarkaa.
 

Kommentit (23)

PSYbuse
Liittynyt10.8.2010
Viestejä1206
MrKAT

Älykännykät vie pään älyn.

 

Kännykkä vei allekirjoittaneelta ainakin numeromuistin. Aikoinaan muisti helposti parikymmentä puhelinnumeroa, nykyään vain muutaman yleisimmän. Tosin kyllähän numerotkin vaihtuvat nykyisin taajaan. Myös yksinkertaisetkin laskutoimitukset tulee nykyään laskettua kännykällä.

Mielipiteeni voi muuttua, muttei se tosiasia, että olen oikeassa.
http://www.youtube.com/watch?v=1orMXD_Ijbs

Ronron
Liittynyt10.12.2006
Viestejä9265
MrKAT

Älykännykät vie pään älyn.

 

Miten?

くそっ!

SamikoKu
Liittynyt12.7.2010
Viestejä5366

Suomi-neito nilkuttaa nyt pahasti. Vientitulot hiipuvat ja suomalaisten hyvinvoinnin pohja rapautuu. Nousua ei synny ilman vahvaa koulutusta, tieteellistä tutkimusta ja siihen perustuvaa osaamista. Uusien innovaatioiden kehittämisessä matematiikka ja laskennalliset mallit ovat yhä tärkeämpiä. Suomella on periaatteessa eväät menestykseen — tekijät vain puuttuvat.

Suomessa alkaa mennä taas hyvin kun pudotaan rupuluokkaan. Siinä vaihessa saadana taas kohtalaisen halpaa ja koulutettua työvoimaa massatuotteiden peruskehittämiseen ja valmistukseen. Samaan syssyyn suomesta kasvaa turistimaa jonne euroopan "kuningasvaltiot" ja nousevat aasian maat tulee halpamatkoille. Eli ennen nousua täytyy käydä vieläkin syvemmällä.

Uskomalla tieteeseen voi olla vain hetkittäin oikeassa.
"Olet väärässä: Kirjoitusoikeutesi on peruttu."

Hercules
Liittynyt3.10.2014
Viestejä906
PSYbuse
MrKAT

Älykännykät vie pään älyn.

 

Kännykkä vei allekirjoittaneelta ainakin numeromuistin. Aikoinaan muisti helposti parikymmentä puhelinnumeroa, nykyään vain muutaman yleisimmän. Tosin kyllähän numerotkin vaihtuvat nykyisin taajaan. Myös yksinkertaisetkin laskutoimitukset tulee nykyään laskettua kännykällä.

Mutta ei toi ole matematiikkaa. Matematiikkaa on kaikki jossa on mitään järkeä. Esimerkiksi seuraavassa otteessa yksi tuleva ekonomi tuottaa tavaraa.

https://www.youtube.com/watch?v=qzykVlctRQo

 

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2234
Ronron
MrKAT

Älykännykät vie pään älyn.

Miten?

Muistin nyt, että ennustin jo 5-10 v sitten paikallisessa tieteellisessä kerhossa että kännykät tuhoaa keksintöjen ideontikykyä. Älykännykät pahentaa sitä vielä tuomalla mukaan loputtomat rajattomat peli-,viihde-, some- ym. mahikset.

 

Älykännykät:

- keskeyttävät pitkällisen ajatuksenjuoksun jatkuvin keskeytyksin ja täten

- kuormittavat aivoja muulla työllä jota olisi tarvinnut hiljaiseen 100% keskittymiseen ideoihin

- vievät muistikyvyn koska google (osoitettu)

- vievät laskentakyvyn ja motivaation koska laskin aina mukana

- tarjoavat mukana pidettävän viihdekeskuksen joka on jännempi kuin matematiikka jne

- epäsuorasti: vievät aikaa reaalielämältä, jossa tarvitaan päätä, muistia ja laskentaa ja täten ne harjoittuvat vähemmän.

 

Äskettäin Nobelin saanut sinisen valon LEDin keksijä keskittyi vuosia yhteen asiaan. Melko yksin. Jos hän olisi ihastunut älykännykkään ja hölöttelyyn, niin olisi varmaan siniLED jäänyt tekemättä..

 

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

unbiased
Liittynyt26.12.2010
Viestejä1863
SamikoKu

Suomi-neito nilkuttaa nyt pahasti. Vientitulot hiipuvat ja suomalaisten hyvinvoinnin pohja rapautuu. Nousua ei synny ilman vahvaa koulutusta, tieteellistä tutkimusta ja siihen perustuvaa osaamista. Uusien innovaatioiden kehittämisessä matematiikka ja laskennalliset mallit ovat yhä tärkeämpiä. Suomella on periaatteessa eväät menestykseen — tekijät vain puuttuvat.

 

Suomessa alkaa mennä taas hyvin kun pudotaan rupuluokkaan. Siinä vaihessa saadana taas kohtalaisen halpaa ja koulutettua työvoimaa massatuotteiden peruskehittämiseen ja valmistukseen. Samaan syssyyn suomesta kasvaa turistimaa jonne euroopan "kuningasvaltiot" ja nousevat aasian maat tulee halpamatkoille. Eli ennen nousua täytyy käydä vieläkin syvemmällä.

Yleensä suureen muutokseen tarvitaan sota ja joutuminen häviävälle puolelle. Näin on käynyt molemmissa maailmansodissa. Voittajat rapistuvat ja häviävät voittavat. Unelmatulevaisuus ei kuitenkaan kestä kuin muutamia kymmeniä vuosia.

Syykin on selvä. Hävinnellä puolella tappioon johtaneet vanhat vallanpitäjät saavat kenkää ja uudet astuvat remmiin. Demokratiassa tätä ei voi korjata muulla tavoin, koska äänestäjät ovat poliittisesti tyhmää joukkoa. Paasikivi sanoi, että suomalaiset ovat poliittisesti typerää väkeä puhuivat suomea tai ruotsia.

Kataisen porukka ajoi Suomen konkurssin partaalle. Omasta mielestään ovat tehneet parhaansa. Minun mielestäni ovat tehneet vääriä valintoja ja hukanneet Suomen varallisuutta, siitä huono tilanne johtuu. Gallupit eivät näytä muuttavan poliittisia voimasuhteita. Kansalaiset eivät ole tarpeeksi rohkeita jättämään epäonnistuneet valehtelijat äänittä seuraavissa vaaleissa.

Zaibowski
Liittynyt5.3.2011
Viestejä1387

Niinpä niin, suomalaiset sekä ihmiset ympäri maailman arvottavat asioita ja ilmiöitä päin peetä. Meille sanotaan joka tuutista, kuinka yhdet ihmisaivot on monimutkaisempi ja tehokkaampi kokonaisuus kuin kaikki maailman tietokoneet ja supertietokoneet yhteensä, ero vain suurenee ihmisen hyväksi, kun peliin tulee ihmiskeho kokonaisuudessaan monimutkaisine toimintoineen.

Kukaan ihminen ei merkitse CV:nsä, että on päivittäin tekemisissä käsittämättömän tehokkaiden "koneiden" kanssa, tehokkaampia kuin kaikki maailman supertietokoneet yhteensä, ihmisten kanssa, ei, sitä ei mainita. Tosin se kyllä mainitaan CV:ssä, että on työskennelty hiukkaskiihdyttimien parissa yms. kanssa, tietysti. Jos Matti tuottaa Mikolle elinikäisen aivovamman, niin Matti maksaa tietyn suuruisen summan, josta voi mahdollisesti selvitäkin, mutta jos Mikko räjäyttää hiukkaskiihdyttimen maan tasalle, niin hän on velkavankeudessa tuhansien vuosien ajan siitä huolimatta, että hänen aivonsa on tehokkaampi kokonaisuus kuin kaikki maailman tietokoneet yhteensä.

Tulisiko ihmisten otsaan tatuoida teksti: "sisältää erittäin korkeatasoista matematiikkaa"?

Ehkä tulisi opettaa täysin toisella tavalla, jotta oppilaat "kiinnostuisivat" matematiikasta, mitä se sitten ikinä olisikaan, kun kuitenkin yksien ihmisaivojen älyllinen potentiaali on suurempaa kuin kaikkien maailman hyperkoneiden yhteensä.

Minä sanon älyllisestä potentiaalistani käsin (joka väistämättömästi on suurempaa kuin kaikkien tietokoneiden yhteensä), että peruskouluissa tulisi opettaa kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa näkemystä maailmastamme ja siinä havaittavasta suunnitelmallisuudesta.

Fyysikon artikkeli teologiasta poiki vastineita Euroopassa

Niin, mitäs sitten, kun kaikilla ihmisillä on päässään google-lasit (tahi linssit), tiedon valtameri avautuu silloin kaikkien ihmisten silmille vauvoista vaariin, jolloin jo esikouluikäiset voivat virtuaalisesti opiskella matematiikkaa leikin varjolla virtuaalisessa leikkipuistossa. On se varmasti mielenkiintoista, kun tulevaisuuden lapset matkustavat virtuaalisesti historian näyttämöillä kuin sen itse kokien tai vaihtavat ajatuksia virtuaali-Einsteinin kanssa.

z
Liittynyt8.9.2011
Viestejä2918
MrKAT

Muistin nyt, että ennustin jo 5-10 v sitten paikallisessa tieteellisessä kerhossa että kännykät tuhoaa keksintöjen ideontikykyä. Älykännykät pahentaa sitä vielä tuomalla mukaan loputtomat rajattomat peli-,viihde-, some- ym. mahikset.

Höpö, höpö.

IL: Älypuhelinpaussit voivat piristää työpäivääsi

"Kansasin yliopiston tuore tutkimus antaa hyvin mielenkiintoisen ohjeen työntekijöille: jos haluat olla tuotteliaampi ja onnellisempi työntekijä, pidä pieniä taukoja, jolloin viestittelet ystäväsi kanssa, pelaat peliä tai selaat sosiaalista mediaa. Kuulostaa hassulta, mutta yliopiston psykologi väittää, että se saattaa lisätä tehokkuuttasi ja parantaa työmoraaliasi."

Oikeastihan aivotyötä ei kannata yrittää tehdä kuin joku 25 minuuttia putkeen pitäen pieniä taukoja "putkien" välissä - http://en.wikipedia.org/wiki/Pomodoro_Technique

...ja 5 min taukohan on aivan optimaalinen pariin Änkkärikenttään tai yhteen Boom Beach -hyökkäykseen...

MrKAT

Äskettäin Nobelin saanut sinisen valon LEDin keksijä keskittyi vuosia yhteen asiaan. Melko yksin. Jos hän olisi ihastunut älykännykkään ja hölöttelyyn, niin olisi varmaan siniLED jäänyt tekemättä..

Mitähän kaikkea se sinisen LEDin keksijä olisikaan saanut tähän mennessä kehitettyä, jos olisi osannut työskennellä tehokkaasti...

zz

z
Liittynyt8.9.2011
Viestejä2918
MrKAT

Älykännykät:

- keskeyttävät pitkällisen ajatuksenjuoksun jatkuvin keskeytyksin ja täten

- kuormittavat aivoja muulla työllä jota olisi tarvinnut hiljaiseen 100% keskittymiseen ideoihin

Keskittyminen on yliarvostettua. Tärkeintä on osata katsoa asiaa erinäkökulmista, hakea kritiikkiä ideoilleen jne. Muuten on vaarana se, että ajatukset jäävät kiertämään kehää ja pahimmillaan pyörimään toimimattomien ideoiden parissa.

- vievät muistikyvyn koska google (osoitettu)

Joo. Niinhän kirjoitus- ja lukutaitokin veivät muistin, kun tarinoita ei enää tarvinnut muistaa ulkoa...

"Yet perhaps as we become parts of the “Inter-mind,” we will also develop a new intelligence, one that is no longer anchored in the local memories that are housed only in our own brains. As we are freed from the necessity of remembering facts, we may be able as individuals to use our newly available mental resources for ambitious undertakings. And perhaps the evolving Inter-mind can bring together the creativity of the individual human mind with the Internet's breadth of knowledge to create a better world—and fix some of the set of messes we have made so far.

As advances in computation and data transfer blur the lines between mind and machine, we may transcend some of the limits on memory and thought imposed by the shortcomings of human cognition. But this shift does not mean that we are in danger of losing our own identity. We are simply merging the self with something greater, forming a transactive partnership not just with other humans but with an information source more powerful than any the world has ever seen."

The Internet Has Become the External Hard Drive for Our Memories

- epäsuorasti: vievät aikaa reaalielämältä, jossa tarvitaan päätä, muistia ja laskentaa ja täten ne harjoittuvat vähemmän.

Pah. Playing Video Games Could Actually Change Your Brain—But Not in a Bad Way

The Surprising Connection Between Playing Video Games And A Thicker Brain

zz

Jodi
Liittynyt27.2.2014
Viestejä2187

Matemaattiset haasteet täytyy sopia yksilön tasoon. Prosenttilaskuissa kompuroivalle ei ydinfysiikan koukeroiden autistin tekemä esittely ole innoite vaan lannistava temppu. Yksi keino lisätä motivaatiota olisi konkreettisten hyötyjen saanti kun käyttää matemaattisia välineitä. Kaupalliset toimijat eivät tietenkään halua vaatia mitään suorituksia kaupan yhteydessä. Veroale olisi hyvä innoittaja vaikka siinä heikommat jäävät heikoille ellei sitä kompensoida. Tärkeässä koulunkäyntivaiheessa matematiikkaan perehtymisestä pitäisi palkita heti, ei tulevalla YO-paikalla sitten ehkä joskus.

Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112
Jodi

Matemaattiset haasteet täytyy sopia yksilön tasoon. Prosenttilaskuissa kompuroivalle ei ydinfysiikan koukeroiden autistin tekemä esittely ole innoite vaan lannistava temppu.

Ylipäänsä monet matikanopettajat eivät omakohtaisesta kokemuksesta tiedä, millaista on matematiikka "hitaalle oppijalle" tai vaikkapa jostain syystä mita asioita tunnilla ajattelevalle. Yleensä koulun matematiikka on ollut heille helppoa, ja mahdolliset vaikeudet yliopistossa ovat samoin kuin kurssien sisällöt tyystin unohtuneet.

Monen kohdalla edistystä saavutettaisiin harjoittelemalla tiettyjä vaativahkoja kurssin asioita niin hyvin, että niistä tulisi oppilaan tai opiskelijan "omaisuutta". Tällaiset rutiinilla menevät vaativat toimitusryhmät loisivat itseluottamusta ja toimisivat "kiintopisteinä" uusia asioita joukkoon liitettäessä.

Kun vielä 70-luvulla lukion laajassa matikassa riitti yksi kirja (vai oliko niitä kaksi, en muista), niitä tarvitaan nykyisin yli kymmenen. On selvää, että moni, jolla olisi edellytykset oppia tuon tasoista matematiikkaa, menettää pelin, kun harjoitteluaikaa ja yllämainitsemiani kiintopisteitä ei anneta, ja kaikkkien aineiden opettajat yrittävät saada opiskelijat opiskelemaan juuri omaa ainettaan.

Eräässäkin koulussa  äskettäin laajan matikan aloitti yli seitsemänkymentä ja vuoden lopulla joukko oli kutistunut pariinkymmeneen.

Harvoinpa matikan tunti on sellainen, että opiskelijat tekisivät itsenäisesti harjoituksia esim. parittain tai kolmistaan, juttelisivat tarvittaessa opettajan kanssa ja rutiinin kasvaessa innostuisivat osaamisesta..

Omilta matikan tunneiltani yli kuudenkymmenen vuoden takaa muistan elävästi, kun ajatukset kiertelivät ihan muualla ja sitten nostin katseeni opettajan täyteen kirjoittamaan tauluun ja kuulin hänen sanovan "ja tästä tulee yhä mielenkiintoismpaa ja mielenkiintoisempaa.." Kokeesta sainkin sitten muistaakseni yksi miinus ja sanoin luokan parhaalle matikistille, etta saat viitosen jos opetat tän asian. Niin hän sanoi, että avaa kirja siltä ja siltä sivulta, siellä se sanotaan.

Matematiikkkalehti Solmun yleispalstalla olen vähän esitellyt kehittämääni ja jonkin verran käytännössä soveltamaanikin kokeellisperustaista yläkoulun matematiikan opetusta, jossa algebra lasketaan ensin pelkillä luvuilla ja todetaan päteväksi ja sitten vasta liitetään mukaan symbolit kuten x.

Opettaja
Liittynyt22.7.2011
Viestejä1828
aggris aggris

Harvoinpa matikan tunti on sellainen, että opiskelijat tekisivät itsenäisesti harjoituksia esim. parittain tai kolmistaan, juttelisivat tarvittaessa opettajan kanssa ja rutiinin kasvaessa innostuisivat osaamisesta..

Omilta matikan tunneiltani yli kuudenkymmenen vuoden takaa ...

Et sitten ole sen jälkeen lukion matematiikan opetusta seurannut?

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

Laskin väärin, se tapahtuma oli vuodelta 1958, jolloin olin lukion ekalla. Siihen aikaan en tosiaan seurannut lukion matematiikan opetusta, mihin viittaavat lukion tokalla saamani armoviitonen algebrasta ja ehdot geometriasta. Tutustuin siis varsin perusteellisesti matikkaa osaamattoman perspektiiviin, joka tosin oli melko tuttu jo kansakouluajoilta.

Sittemmin yliopistossa sain elämäni ainoan kiitettävän (3/3) funktioteorian jatkokurssista, jota pidettiin sihen aikaan aika vaikeana ymmärtää ja oppia. Nevanlinna -Paatero Funktioteoria -kirja oli kuitenkin mielestäni tosi hieno, liki Lindelöfien luokkaa.

Lukion laajaa matematiikkaa opetin noin 70 - 76 ja satunnaisesti yksityisesti 80-luvulla. Sittemmin kiinnostuin fysiikan opetuksen kehittämisestä ja 2000-luvulla opetin vain fysiikkaa ja kemiaa. Äskettäin 2008-2011 kuitenkin opetin eläkkeelle jäätyäni yksityisesti laajan matematiikan kurssin, jolloin tutustuin tämän hetken tilanteeseen, joka oli hyvin erilainen kuin Väisälän kirjan aikoihin 70-luvulla..

MrKAT
Liittynyt16.3.2005
Viestejä2234
NieVei3a
MrKAT

Muistin nyt, että ennustin jo 5-10 v sitten paikallisessa tieteellisessä kerhossa että kännykät tuhoaa keksintöjen ideontikykyä. Älykännykät pahentaa sitä vielä tuomalla mukaan loputtomat rajattomat peli-,viihde-, some- ym. mahikset.

Höpö, höpö.

IL: Älypuhelinpaussit voivat piristää työpäivääsi

No niin, mitäs minä sanoin !

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2014/10/31/nama-nortit-luottavat-vanhoihin-nokialaisiin/201415208/12?pos=luetuimmat

"Nämä nörtit luottavat vanhoihin nokialaisiin
..
Se riittää sydneyläiselle järjestelmänvalvojana työskentelevälle Chris Woolmerille, 34.
..
Verkkosuunnittelija Richard Gill, 35, käyttää hänkin vanhaa nokialaista kapulaa.
..

Samaa sanoo robotiikan professori ja tutkimusyhtiö NICTA:n toimitusjohtaja Hugh Durrant-Whyte. Hän julistaa ylpeänä kuuluvansa siihen kutistuvaan kansanosaan, jolla ei ole kännykkää ollenkaan.

Durrant-Whyte uskoo pystyvänsä keskittymään paremmin tärkeisiin asioihin, kun puhelin ei vie hänen huomiotaan. Ja kun häntä ei aina saa kiinni, hänen tiiminsä oma päätöksentekokyky kehittyy, Durrant-Whyte sanoo."

 

 

Homeopatia-skandaali A-talkissa: https://www.youtube.com/watch?v=qXLTz5LhHMU

z
Liittynyt8.9.2011
Viestejä2918
MrKAT

"

Samaa sanoo robotiikan professori ja tutkimusyhtiö NICTA:n toimitusjohtaja Hugh Durrant-Whyte. Hän julistaa ylpeänä kuuluvansa siihen kutistuvaan kansanosaan, jolla ei ole kännykkää ollenkaan.

Durrant-Whyte uskoo pystyvänsä keskittymään paremmin tärkeisiin asioihin, kun puhelin ei vie hänen huomiotaan. Ja kun häntä ei aina saa kiinni, hänen tiiminsä oma päätöksentekokyky kehittyy, Durrant-Whyte sanoo."

Herra isä, mikä idiootti. Suomeksi sanottuna ilmeisesti mallia "maailman paskimmat johtajat". Johtajan tehtävä on johtaa eikä leikkiä prinsessaa - tätä tämä Hugh-tyttönen ei ilmeisesti ole vielä kerinnyt tajuamaan. (Sinänsä professorikunnassa tällaisia ääliöitä kyllä löytyy ihan kotimaastakin enemmän kuin tarpeeksi...)

zz

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1112

From 1995-2010 he was Professor of Mechatronic Engineering at the University of Sydney, where he played a critical role in raising the visibility of Australian robotics internationally and was named "Professional Engineer of the year" (2008) by the Institute of Engineers Australia Sydney Division and NSW "Scientist of the Year" (2010)..[2]

Ihan pätevä alallaan näyttäisi olevan, noin niinkuin asiantuntijoidenkin mielestä..

Mutta tuollainen kännykkä kyllä sammuttaa osalta kansalaisia matematiikan oppimisen ilon. Iloa matematiikasta koin nuorena harvoin, kun yleensä en juuri seuraillut opetusta ja olin lisäksi melko numerotaidoton. (esim. ensimmäisen oikein menneen prosenttilaskuni laskin yo-kirjoituksissa). Mutta kun keskikoulussa alkoi Eukleideen geometrian lauseiden todistaminen, niin avasin jopa kirjankin joskus kotona. Oli nautinnollista olettaa, väittää ja todistaa, oivaltaa, millä lauseilla todistus meni. Vieläkin tunnen kihelmöintiä noita onnellisia aikoja muistellessa.

Vielä nytkin esim. opettaessani matematiikkaa yksityisesti lasken paljon käsin, koska koen näin tekemällä olevani lähellä matematiikan perustusta. Pelkään, että monimutkainen laskin estäisi tämän kokemuksen. tuollainen satasen funktiolaskin riittää täysin.

......

Toinen asia, joka on pyörinyt päässäni kymmeniä vuosia, on kysymys, miten lukion matematiikan ja fysiikan tasoa voisi kohottaa ja tehdä niistä nautinnollisempia. Nyt vain matematiikasta.

Ensimmäinen askel olisi kurssien osittelu eri lukuvuosille. Esimerkiksi derivaatan ja määrätyn integraalin sekä vektorilaskennan periaatteet voisi ottaa jo ensimmäisenä syksynä ja täydennellä niitä vähin erin lukukausien aikana.

Kokeilin tätä kerran eräällä yläkoulun ysiluokalla, ja kaikilta sujui sekä määrätyn integraalin periaatteellinen laskeminen että muutama keskeinen vektorilasku.

Kun opiskelu olisi spiraaliperiaatteella tapahtuvaa, ei opiskelijoiden tarvitsisi ottaa kymmentä kylmää suihkua aina uuden, usein ennalta tuntemattoman aineiston parissa.

Vimeinen askel olisi ikävä kyllä työllisyyspoliittisesti ja tasa-arvon kannalta mahdoton. Opiskelijoille annettaisiin suuri määrä vaikeita, ratkaistuja laskuja (Schaum Spiegelin tapaan) joista esim. kaksi kysyttäisiin yo-kokeessa, toinen suurehko määrä vaikeita laskuja, joista taas kaksi kysyttäisiin jne.

Näin saataisiin aikaan suuren märän erilaisia tasokkaita laskuja koskeva täydellinen hallinta, jollaiseen nykymenetelmällä monen kohdalla ole toivoakaan päästä. Hallinta yleistyisi kyvyksi edetä yhä esim. yliopistossa. Osa yo-kokeeseen harjoiteltavista laskuista suunniteltaisiinkin korkeakoulukursseihin valmentaviksi ja niitä ennakoiviksi. 

z
Liittynyt8.9.2011
Viestejä2918
aggris aggris

From 1995-2010 he was Professor of Mechatronic Engineering at the University of Sydney, where he played a critical role in raising the visibility of Australian robotics internationally and was named "Professional Engineer of the year" (2008) by the Institute of Engineers Australia Sydney Division and NSW "Scientist of the Year" (2010)..[2]

Ihan pätevä alallaan näyttäisi olevan, noin niinkuin asiantuntijoidenkin mielestä..

No, voihan kyseisellä prinsessalla olla ääoo vaikka 257 ja se varmaakin syö aamupalaksi mahdottomia ongelmia ja paskantaa illalla mullistavia patentteja ja noopelin arvoisia julkaisuja. Aivan täydeltä idiootilta tutkimustiimin vetäjänä mokoma molopää kuitenkin edelleen kuulostaa.

Joo'o - päätöksenteko kehittyy... "hitsi, tutkimusmäärärahahakemus on ollut jo viikon päivät valmis ja vain proffan nimmari uupuu - eikä kukaan tiedä missä äijä luuraa" --(luovaa päätöksentekoa)--> "ok, mä väärennän sen nimmarin tähän - ja jos joku kysyy, niin kukaan ei tiedä mitään tästä..."

No... näinhän ne hommat monasti reaalielämässä oikeasti pyöriikin...

zz

Hercules
Liittynyt3.10.2014
Viestejä906
MrKAT

Vielä pahemmaksi on tilanne muuttuva:

http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/73381-tassa-voi-olla-oppilaiden-uusi-salainen-ase-opettajien-kauhu

" Teknologia on jälleen helpottamassa 2010-luvun ihmisen elämää. Nyt kyseessä on älypuhelinsovellus, joka vapauttaa laskutoimitusten vaatimasta aivotyöstä."

Syy sille miksen pitänyt koulumatematiikasta, oli juuri se, että se oli pelkkää laskentoa ja kaikkialla annettiin ymmärtää sen olevan pelkkää laskentoa. Ehkäpä juuri sen takia geometria olikin mielekkäintä.

Jos opettajia tuollainen sovellus kauhistuttaa, niin vika ei ole sovelluksessa.

Kuten olen aiemmin sanonut, kun laskeminen alkaa, ajattelu loppuu.

Ainakaan sitä ei saa myydä luomuna.

Aina valpas Elintarviketurvallisuusvirasto Evira muistutti äskettäin sosiaaliseen mediaan välittämässään viestissä luomu-sanan oikeasta käytöstä. Kaikki ei nimittäin ole sitä miltä näyttää – varsinkaan luomussa.

Viranomaisen mukaan lyhenteitä ja ilmauksia luomu, bio, org tai eko käytetään tuotteiden pakkausmerkinnöissä ja markkinoinnissa usein harhaanjohtavasti. Sama koskee sanaa luonnollinen, joka viittaa luonnolliseen alkuperään. Sitä ei Eviran mukaan kuitenkaan pidä sotkea luomuun, jossa on kyse tarkoin valvotusta tuotannosta ja elintarvikkeista. Esimerkiksi luomukinkun voi silpaista vain sellaisesta eläimestä, jonka tiedetään varmuudella popsineen luonnonmukaisesti tuotettua rehua.

Entä villinä ja vapaana laiduntavat metsän eläimet? Riista jos mikä lie luomua tässä maailmassa – vai kuinka? Eviran ahtaan tulkinnan mukaan ei. 

Ajatellaan vaikkapa hirviä (Alces alces), joita tänäkin syksynä jahtaa lihan himossaan yli satatuhatta oranssinuttuista asemiestä ja –naista. Sarvipäät syövät lähinnä puiden ja pensaiden oksia ja versoja, mutta se ei Euroopan unionin luomulakeja noudattavaa viranomaista vielä vakuuta. Kukaan ei nimittäin pysty valvomaan ja vahvistamaan, mitä hirvi metsässä suuhunsa oikeasti pistää.

Aina on mahdollista, että metsän eläin käy epäluomullisuuttaan ruokailemassa maatilan isännän tehokasvatetussa kaurahalmeessa. Hirvi voi myös vahingossa hotkaista retkeilijän repusta pudonneen omenan, jolta puuttuu luomu-status. Jos villi sarvipää eläisi aitauksessa Eviran valvovan silmän alla, luomun kriteerit saattaisivat täyttyä.

Vastaava tapaus löytyy merestä. Verkolla pyydetty villi lohi ei ole pykälien mukaan luomua, mutta sellaiseksi saa kyllä kutsua norjalaista lohta, joka elää epäluonnollisesti kassin vankina ja syö luomurehua.

Luomusta liikkuu paljon kummallisia käsityksiä. En enää ihmettele miksi.

Kommentit (15)

käyttäjä-5875
Liittynyt13.10.2014
Viestejä3

Oliko kirjoituksen tarkoitus alentaa luomutuotannon arvoa? Miten se *ei* olisi hyvä asia, että luomutuotantoa ohjaa tiukat kriteerit? Ihminen on erittäin innovatiivinen keksiessään keinoja kiertää sääntöjä päästäkseen helpommalla ja halvemmalla.

Lisäksi kun miettii viimeaikaista norjalaista uutista porojen radioaktiivisuudesta hurjan sienikauden jäljiltä, ja metsästäjien haulilisiä lihassa (ehkei hirvissä; ehkei kaikessa riistassa; mutta hauli ei ole terveellisestä ja silti sitä kummasti maastoomme viljellään), en yhtään ihmettele, ettei villille eläimelle voi antaa luomustatusta.

Kirjoitus maistui metsästävän ihmisen, tai metsästystä kannattavan ideologian värjäämältä. Jos näin on, olen erityisen pahoillani. Metsästys on varsinainen kuuma peruna, iso Tabu, vaikea keskustelun aihe, mutta silti se pitäisi joku päivä ottaa kunnolla käsittelyyn. Ei kategorisen kieltämisen merkeissä, vaan kunnollisen, maltillisen ruotimisen merkeissä. Paljon mätää metästyksessä, mitä nyt ei haluta nähdä eikä myöntää, ehkä siinä pelossa, että tulee iso paha kukkahattuinen kaupunkilainen, joka kieltää kaiken kivan. Kohta muuten voi tullakin, jos metsästävä yhteisö ei itse hilaa itseään tälle vuosikymmenelle.

Lohiesimerkki oli toinen helppo hutaisu. Kalabisnes, ja hupikalastus, ovat niiiiiiiin vaikeita asioita, ettei uskoisi noin fiksun ihmisen olevan noin heppoisilla heitoilla liikenteessä.

Ehkä ymmärsin sinut väärin, Juha Ruukki. Ehkä itse luin värjättyjen lasien läpi. Toivottavasti korjaat virheeni.

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä7948

Ei hirvi tietenkään ole "luomua". Eikös "luomu" ole lyhenne määritteestä "luonnon mukainen".

Hassu määrite sinällään. Sisältää jo luonnostaan tiedon, että esim. kasvatustapa ei ole luonnollinen vaan keinotekoisesti pyrkii siihen suuntaan.

Hirven tappotapakaan ei ole luomua. Siihenhän pumpataan usein puolivaippainen teollisuustuote, jossa ruhoon siirtyy kupari ja lyijyäkin. Voipi olla ruutijäämiäkin joukossa.

Luomusikahan voidaan tappaa sähköllä, joka matkii luontoa eli salamaa.

---

Jaa. Lisäänpä vielä.

Ei tuo juttu taida olla luomukielteinen. Saattaa oll enemmän esimerkki rakkaiden viranomaistemme surkeasta nipotuskultturista ja väärinymmäretystä byrokratiasta.

Opettaja
Liittynyt22.7.2011
Viestejä1828
syytinki

Ei tuo juttu taida olla luomukielteinen. Saattaa oll enemmän esimerkki rakkaiden viranomaistemme surkeasta nipotuskultturista ja väärinymmäretystä byrokratiasta.

Onkos sitten parempi, että tällaisia käsitteitä saa tulkita niin kuin kukin parhaaksi näkee?

Virallisestihan luomu on selvä käsite, sen paha puoli on vain, että pelkän sanan "luonnonmukainen" perusteella voi tietysti keksiä mitä tahansa merkityksisiä.

Näillä palstoilla esiintyy aivan vastaavia ilmiöitä esimerkiksi fysiikassa, kun tarkasti määriteltyjä käsitteitä tulkitaan vain sen mukaan, miltä ne kuulostavat ja miten ne joskus arkikielessä ymmärretään.

 

käyttäjä-5875
Liittynyt13.10.2014
Viestejä3

Joo, voi olla ettei ole luomukielteinen, mutta kun (aiheellisestikin) valitamme byrokratian väärinymmärryksistä, toivoisi, ettei lapsi lennä pesuveden mukana. Eikä kaikki meidän viranomaiset ole pahoja, väitän, että maailmassa ilman viranomaisia niitä voisi olla ikävä. Ihminen vaan on usein raivostuttava, oli se sit viranomainen tai ei ;)

En tiedä, että määrite olisi hassu. Päinvastoin, eikö se ole aika täsmällinen? Luomussa ihminen yrittää mukailla luonnonmukaisia prosesseja ilman kemikaaleja tai muita tehdasmaisen tehotuotannon keinoja.

Mut nää on näitä, sanoilla on erilaisia kaikuja eri ihmisille ja sitten tuon tiedemaailman termit on vähän kuin byrokratia... Mielenkiintoisia.

 

käyttäjä-5875
Liittynyt13.10.2014
Viestejä3

Opettaja kysyi "Onkos sitten parempi, että tällaisia käsitteitä saa tulkita niin kuin kukin parhaaksi näkee?"

Viranomainenkin tulkitsee; me kaikki tulkitsemme. Ja me tavikset viranomaistemme ja tiedeyhteisöjemme kanssa yritämme ymmärtää. :)

Perusteita keskusteluille on minusta kaksi. 1) ymmärrämme kuinka eri lailla toinen voi nähdä/kokea/tajuta asiat ja siten laajentuu oma näkemyksemme 2) asiat pääsevät ilmoille ja niillä on mahdollisuus tuulettua ja jalostua.

Välillä tuntuu, että näitä tavotteita harvoin saavutetaan mutta ehkä kuitenkin.

Joku kaunis päivä tulevaisuudessa osaamme auttaa luontoa tuottamaan tarvitsemamme siten, että ympäristömme voi hyvin ja tuottaa innokkaasti, ja osaamme ehkä tehotuottaa siten, ettemme samalla tärvele luonnollista ympäristöämme.

Siinä maailmassa eläimillä on samanlainen oikeus olla yksilö, jolla on oikeus hyvään elämään kuin me ihmiset annamme itsellemmekin, sen sijaan, että hirvi olisi vain metsässä liikkuva pihvi, josta pohdimme onko se luomua vai ei.
Näine naiivin terveisin...

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä7948
Opettaja
syytinki

Ei tuo juttu taida olla luomukielteinen. Saattaa oll enemmän esimerkki rakkaiden viranomaistemme surkeasta nipotuskultturista ja väärinymmäretystä byrokratiasta.

Onkos sitten parempi, että tällaisia käsitteitä saa tulkita niin kuin kukin parhaaksi näkee?

Virallisestihan luomu on selvä käsite, sen paha puoli on vain, että pelkän sanan "luonnonmukainen" perusteella voi tietysti keksiä mitä tahansa merkityksisiä.

Näillä palstoilla esiintyy aivan vastaavia ilmiöitä esimerkiksi fysiikassa, kun tarkasti määriteltyjä käsitteitä tulkitaan vain sen mukaan, miltä ne kuulostavat ja miten ne joskus arkikielessä ymmärretään.

 

Kyllä luomukäsitettä saa puolestani tulkita kuinka itsekukin tahtoo.

Siitä huolehtiminen ei oikeastaan ole virkakoneiston tehtävä. Pitäisi siellä vallan sfääreissä olla tärkeämpääkin tekemistä. Luomutuottajat ja sen markkinoinnin asianosaiset pystyvät kyllä hoitramaan hommansa ilman byrokratian nipotuksia.

Nipotus kielteisyyden taustaksi olisi ehkä hyvä kerrata hiukan historiaa. V. 1860 julkisia virkoja arvioidaan olleen n. 3 400. Kovasti on siitä edistytty.

Vuonna 1860 virkamiehet hoitivat asioita kirjeellä - jos katsoivat tarpeelliseksi. Virkamatkat kestivät viikkoja jne. Koko homma perustui käytännössä luottamukseen eli edellytettiin, että korvessa toimivat virkailijat hoitavat hommansa ja hallintoalamaiset osaavat myös kantaa vastuun asioistaan.

Ja muuten osasivat. Muuten ei oltaisi tässä.

Haile Selassie jr
Liittynyt13.3.2014
Viestejä611

Hirvi oli suomalaisten kotieläin ennen aikaan hevosten. Esihistoriallisella ajalla, rauta-ajalla idässä kiersi kauhukertomukset suomalaisista, jotka ratsastivat hirvien selässä taisteluissa.

Hirvien sarvet kun olivat hyökkäjälle iso etu.

Sittemmin hevonen korvasi hirven koti- je työeläimenä Suomen aluella. Kalevalassakin kuvataan miten Väinämöinen ratsastaa hirvellä: "Vaka vanha Väinämöinen, ratsasti laulellen hirvellä..."

Opettaja
Liittynyt22.7.2011
Viestejä1828
syytinki

Kyllä luomukäsitettä saa puolestani tulkita kuinka itsekukin tahtoo.

Siitä huolehtiminen ei oikeastaan ole virkakoneiston tehtävä. Pitäisi siellä vallan sfääreissä olla tärkeämpääkin tekemistä. Luomutuottajat ja sen markkinoinnin asianosaiset pystyvät kyllä hoitramaan hommansa ilman byrokratian nipotuksia.

Siis olet sitä mieltä, että mitä tahansa elintarviketta saa luomuna myydä, jos vain myyjä on sitä mieltä?

En nyt jaksa tuota juttua uudestaan lukea eli en tiedä, mistä blogin kirjoittaja on raivostunut, mutta veikkaisin, että virkakoneistolta ei hirveän monta työtuntia ole mennyt siihen, että joku on jossain tiedottanut, mitä elintarviketta myydessä luomulla säädösten mukaan tarkoitetaan.

jil
Liittynyt20.6.2012
Viestejä1

Taasen "nokkela" toimittaja yrittää väen väkisin keksiä jotain epäkohtia.

Luomu on tietyntyyppiselle TUOTANNOLLE, tässä tapauksessa lihan tuotannolle annettu sertifikaatti.

Vapaana juokseva hirvi ei ole TUOTANTOA, eikä TUOTANTOeläin eli sille ei voi sertifikaattia antaa.

Jos hirveä tarhataan, kuten esimerksi ruotsissa tehdään, siitä tulee TUOTANTOeläin ja sille on

mahdollista hakea luomu-sertifikaattia.

Jos tulkitsin kirjoittajaa oikein, niin villin lohen pitäisi saada automaattisesti luomu status, mikä tietysti herättää  seuraavan:

Käsite villi- on varsin mielenkiitoinen, kauanko säkkilohen pitää päästä uimaan säkin ulkopuolella, että siitä tulee villi? Tunti, päivä, viikko, vuosi?

Eli eiköhän jätetä luomu termi sertifioidulle TUOTANNOLLE, eikä sekoiteta villieläimiä siihen. 

 

Jukka Ruukki Editor in Chief
Liittynyt27.11.2013
Viestejä60
jil

Taasen "nokkela" toimittaja yrittää väen väkisin keksiä jotain epäkohtia.

Luomu on tietyntyyppiselle TUOTANNOLLE, tässä tapauksessa lihan tuotannolle annettu sertifikaatti.

Vapaana juokseva hirvi ei ole TUOTANTOA, eikä TUOTANTOeläin eli sille ei voi sertifikaattia antaa.

Jos hirveä tarhataan, kuten esimerksi ruotsissa tehdään, siitä tulee TUOTANTOeläin ja sille on

mahdollista hakea luomu-sertifikaattia.

Jos tulkitsin kirjoittajaa oikein, niin villin lohen pitäisi saada automaattisesti luomu status, mikä tietysti herättää  seuraavan:

Käsite villi- on varsin mielenkiitoinen, kauanko säkkilohen pitää päästä uimaan säkin ulkopuolella, että siitä tulee villi? Tunti, päivä, viikko, vuosi?

Eli eiköhän jätetä luomu termi sertifioidulle TUOTANNOLLE, eikä sekoiteta villieläimiä siihen. 

 

Villi luonto jo mukana luomussa - ei pelkkää tuotantoa: http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/lomakkeet_ja_ohjeet/luomuohje_5_keruutuotanto__netti_190809.pdf

BCK
Liittynyt9.7.2010
Viestejä5700

^^ Tuo taitaa koskea vain kasveja, ei eläimiä, koska puhutaan "keruusta".

syytinki
Liittynyt18.8.2008
Viestejä7948
Opettaja
syytinki

Kyllä luomukäsitettä saa puolestani tulkita kuinka itsekukin tahtoo.

Siitä huolehtiminen ei oikeastaan ole virkakoneiston tehtävä. Pitäisi siellä vallan sfääreissä olla tärkeämpääkin tekemistä. Luomutuottajat ja sen markkinoinnin asianosaiset pystyvät kyllä hoitramaan hommansa ilman byrokratian nipotuksia.

Siis olet sitä mieltä, että mitä tahansa elintarviketta saa luomuna myydä, jos vain myyjä on sitä mieltä?

En nyt jaksa tuota juttua uudestaan lukea eli en tiedä, mistä blogin kirjoittaja on raivostunut, mutta veikkaisin, että virkakoneistolta ei hirveän monta työtuntia ole mennyt siihen, että joku on jossain tiedottanut, mitä elintarviketta myydessä luomulla säädösten mukaan tarkoitetaan.

 

 

No en. Kyse ns. maalaisjärjestä eli luomuilijat kyllä osaavat pitää huolen laadustaan ja oikeuksistaan siihen. Jos joku myy tuotettaan väärillä määritelmillä, astuu voimaan rikoslaki ja jumalaton määrä muita lakeja valittavaksi asti.

Eviran duuni on käsittääkseni kärjistäen pitää huoli siitä, että kansalle ei myydä ruokana myrkkyä eikä laatia ohjeita ja vahtia niitä porukalle, joka pystyy tuotantonsa edellytykset laatimaan itsekin. Hankkimaan myös oikeudet niihin.

Opettaja
Liittynyt22.7.2011
Viestejä1828
Jukka Ruukki Editor in Chief

Onneksi pidin "suuni kiinni", kun ajattelin edempänä kirjoittaa, että "sittehän kaikkea metsästä poimittuakin voisi luomuksi sanoa". Ajattelin mielessäni, että eihän sitä ns. pirukaan voi tietää, mistä myrkytysalueelta tai tienpientareelta nuokin puolukat on kerätty tms.

Mutta ei tuonkaan mukaan ihan kuka tahansa mistä tahansa keräiltyä tavaraa saa luomuksi sanoa. Pikaisella vilkaisulla tuossakin näyttää olevan jonkinsortin sertifioinnista kyse.

Itse asiassa yllättävää, että ihan EU-tasolla metsämarjoille annetaan luomustatusta. Tuntemani saksalaiset eivät uskalla metsästä poimittuja mustikoita suuhunsa panna, kun pelkäävät ekinokokkeja.

naddis
Liittynyt8.9.2006
Viestejä116

Joo marjojen (villimarjojen esim. mustikka,puolukka) poimimiseen luomuna pitää olla luomuhyväksytty poimija, ja käytännössä pitää poimia jonku luomutilan mailta, jalostaessa sitten pitää puhdistaa kaikki koneet välissä jos on naapurin puolelta poimittuja jalostettu ennen sitä, siksipä nuo marjafirmat ei luomu marjaa ostakkaan. Karpaloa ei suomesta voi kukaan poimia luomuna koska oli sota joskus 50 vuotta sitten. 

Jodi
Liittynyt27.2.2014
Viestejä2187

Luomu on kaupallinen arvonlisä: Kuka saa tuotantotukia, elättää valvojia ja saa parempaa hintaa kuin sekatuottajat. Hirvestäjä ampuu vapaana ruokailleen eläimen ja tulee vaatiimaan etuuksia ilman työtä ja lisäkustannuksia. Hirveltä kielletään luomustatus koska virkakunta ei tunne harmaata vyöhykettä jota ei voi jättää luokittamatta ja päätösvaltaa osallisille. Niille joille se on elukka joka veti naamaansa tuoreen taimikon latvat ja missasi auton senteillä ja toi hirvikärpäsriesan ja sai lyijyä lopulta. Se maksoi tihutöistään hengellään. Tasapeli.

Mutta tässä oli mies, jolta puuttui aivoista yli puolet, ja kaikki oli normaalisti. Miehen ÄO oli 75, eli normaalin alarajoilla. Hän työskenteli valtion virkamiehenä, oli naimisissa ja hänellä oli kaksi lasta. -Jani Kaaro