Kuva: Wikimedia Commons

Tässä hiilidioksidipäästöihin perehtyneiden tiede-tettiläisten tutkimusraportti.

Etsimme vastausta hiilidioksidipäästöihin ja siihen, miten menisimme kohti puhtaampaa liikenteen tulevaisuutta.

Mukana oli Riihenmäen koulun tettiläisten eli Josefiinan, Iinan, Leevin, Samulin, Saaran, Rayn ja Juliuksen lisäksi ohjaajat/mentorit Sara, Hannes, joka on töissä Itä-Suomen yliopistossa, Seppo joka on on töissä Itä-Suomen yliopistossa professorina, ja Toni, joka on Neste Oilin ryhmäpäällikkö.

Asiantuntijahaastatteluissa asiantuntijoina toimivat Maria Uusimaa (tuotepäällikkö), Ulla Kiiski, Simo Ellilä, Pasi Vahimaa ja Seppo Honkanen.

Riihenmäen koulusta oppilaat lähtivät tähän mukaan luultavasti sen takia, että aihe kuulosti mielenkiintoiselta ja tettiläiset halusivat oppia aiheesta jotain, mitä eivät vielä tienneet.

Vastausta etsittiin mittaamalla hiilidioksidipitoisuutta mittalaitteella. Laitteen akku loppui välillä kesken mittausten. Vaikeuksia oli myös mittaustuloksien koneelle siirtämisessä. Alussa hankaluuksia tuottivat myös tekniset ongelmat, esim. mikrofonien käyttö ja äänien kuuleminen. Haastattelut eivät tuottaneet mitään ongelmia.

Tutkimusta voidaan käyttää apuna erilaisten paikkojen hiilidioksidin sekä ilmankosteuden määrittämiseen, ja tällä tavalla saadaan tarkkoja tietoja, kuinka paljon hiilidioksidia on tietyissä paikoissa ja kuinka kosteaa siellä on.

Tutkimuksesta on hyötyä, koska näemme, paljonko ihmiset ja autot tuottavat hiilidioksidia tietyissä paikoissa ja tällä tavalla voimme ehkä tulevaisuudessa vähentää hiilidioksidin määrää.

Hyödyllistä on se, että saa hyvin vertailtua eri paikkoja hiilidioksidipitoisuuden suhteen ja hyvää testausta, miten tällainen etä-TET toimii käytännössä. Opimme tiede-elämää ja vastuullista työntekoa yksin esimerkiksi tietokoneella tai muun elektroniikan parissa.

Päästöjen vähentämiseen pitäisi reagoida vakavasti, koska päästöt ja etenkin hiilidioksidi ovat syynä ilmastonmuutokseen. Hiilidioksidipäästöjä pitäisi alkaa vähentää, ja pitäisi keksiä ja alkaa ottaa käyttöön uusia liikkumistapoja, joissa ei tule niin paljon hiilidioksidia. Ja koska fossiilista polttoainetta ei riitä loputtomiin, on tämä pakollista. Keksimällä uutta ja ”vihreää” saataisiin ilmastonmuutos kuriin.

Jos voisimme aloittaa viikon alusta, tekisimme töitä ahkerammin ja aktiivisemmin ja mittaisimme enemmän hiilidioksidituloksia. Mittalaitteen akun ja tietokoneohjelman kanssa oli joitain ongelmia, jotka olisi voinut selvittää ennen mittausten aloittamista.

Tutkimusta voisi jatkaa mittaamalla tarkempia hiilidioksidimittauksia ja enemmän tuloksia erilaisista paikoista. Saa vertailtua erilaisten paikkojen hiilidioksidipäästöjä tarkemmin sillä tavalla.

Mitä saatiin selville?

– Hiilidioksidipitoisuus ilmassa siten, että ihmiset tai kulkuneuvot eivät vaikuta hiilidioksidin määrään, on noin 400 ppm (parts per million).
– Parkkihallissa ilman hiilidioksidipitoisuus on noin 1 000 ppm.
– 10 000 ppm = 1 %
– ppm = kuinka monta miljoonasosaa jokin jostain
– Mittalaitteen akkua pitää muistaa ladata riittävän usein.
– Pellolla on pienempi hiilidioksidipitoisuus, koska se ei ole suljettu alue.

Kirjoittaneet Ray, Julius, Leevi, Samuli, Iina, Josefiina ja Saara, Riihenmäen koulu

Kommentit (2)

unbiased
Liittynyt26.12.2010
Viestejä1863

Luonnollisinta olisi ollut mitata hiilidioksidipitoisuutta luokassa ja arvioida ilman laatua ja raikkautta. Aina ei tarvitsisi olla jokin opettavainen trendi, varsinkin kun trendi perustuu uskomuksiin.

Kadulla ei hiilidioksidista ole haittaa, eikä nykyään häkästä eikä hiilivedyistä. Autojen katalysaattorit pitävät tasot alhaisina. Kadulla on sen sijaan piki, kumi ja noki hiukkasia ja nyt nastarengasaikana kivipölyä. Nämä ovat autoliikenteen pahimmat ilmanlaadun pilaajat.

Tässä mielessä hiilidioksidipitoisuusmittauset menivät pieleen.

Neonomide
Liittynyt23.6.2005
Viestejä13271

Hiilidioksidipitoisuuksia on mitattu luokissa ja alustavat tulokset ovat olleet hälyttäviä kognitiivisten kykyjen (strateginen ajattelu ja päätöksentekokyky) kannalta:

"

The role-playing tests are more complicated than most used to measure cognitive abilities, notes epidemiologist and coauthor Mark Mendell of Lawrence Berkeley. But they offer a gauge of important real-world skills, he says. “And the magnitude of effects measured at 2,500 ppm was astonishing — so astonishing that it was almost hard to believe,” he says.

If these trends are confirmed in follow-up studies, Hedrick says, “it would be very strong evidence that ventilation rates need to be increased.” Carbon dioxide standards were developed largely with the aim of controlling body odor, he notes. High levels of CO2 were viewed as suggesting occupancy levels were climbing to where “a place may begin smelling bad.”

Classrooms are fairly densely occupied, he notes, so their carbon dioxide frequently exceeds 1,000 ppm. With an increasing push to reduce heating and cooling costs, “there are plenty of school districts using lesser amounts of ventilation,” he says. “So I would not be at all surprised to find 2,500 ppm in a lot of school districts.”

"

https://www.sciencenews.org/article/elevated-carbon-dioxide-may-impair-reasoning

Kokoteksti.

Olen mittaillut parisen vuotta Withingsin älyvaa'alla makkarini CO2-pitoisuutta. Hyvin tuuletettuna ollaan 400 ppm pinnassa eli ulkoilman hujakoilla, mutta tuhtien 4 hengen leffasessioiden jälkeen 1500 ppm ei tällaisessa läävässä ole ollenkaan tavatonta. Eilen huippu oli 1515 ppm klo 1:30.

Kirjojen pänttäilyn kannalta mittari on muuttanut asennoitumista tuuletukseen aika lailla.

Ydinsukellusveneissä pitoisuudet voivat olla jopa 10500 ppm mutta ei ole näyttänyt haittaavan(?).

http://wattsupwiththat.com/2012/10/17/claim-co2-makes-you-stupid-as-a-su...

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Seuraa 

Tutkijatarha

Nuoret kirjoittavat löytöretkistään tieteen parissa.