Kuvat vasemmalta oikealle, ylhäältä alas: LED-katuvalo, Äänekosken kaupungintalo, Oulun joukkoliikenteen bussi, Ruskotunturin laskettelukeskus. Kuvien lähde: Wikimedia Commons.

Tutkimme, miten kotikaupunkimme toimivat ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

TET-viikon aikana selvitimme, miten Oulun kaupungin ja Äänekosken kunnan toimesta hillitään ilmastonmuutosta ja sopeudutaan siihen.

Mukana olivat TETtiläiset Anna-Kaisa Korhonen, Julius Välimaa ja Santeri Nissinen Oulusta Pohjankartanon yläasteelta sekä Roope Huttunen Äänekoskelta Telakkakadun koulusta.

Mentoreina olivat Atte Harjanne, Juha Karhu ja Väinö Nurmi Ilmatieteen laitokselta. Mukana oli myös virtuaalicoach Sara Peltola.

Etsimme vastausta kysymyksiin, mitä ilmastonmuutos on, miten kotikaupunkimme saa hillittyä ilmastonmuutosta ja miten kaupunki sopeutuu siihen. Vastauksia etsittiin eri tietolähteistä, kuten internetistä, lehdistä ja haastattelemalla asiantuntijoita puhelimitse. Tutkimme muun muassa Oulun ilmasto- ja kaupunkistrategiaa.

Aluksi oli jonkin verran vaikeuksia tekniikan kanssa, sillä virtuaaliympäristö, minkä ympärillä työskenneltiin, oli oppilaille uusi asia. Tekstiä oli välillä vaikea kirjoittaa, sillä aina aiheesta ei löytynyt tarpeeksi tietoa, mutta loppujen lopuksi saimme kirjoitettua ison määrän tietoa ja materiaalia. Olimme tyytyväisiä tulokseen.

Mitä saimme selville?

Aluksi selvitimme, mitä ilmastonmuutos oikeastaan on.

Ilmastonmuutos tarkoittaa sitä, miten ilmasto muuttuu tietyn aikajakson aikana esim. lämpenemällä, jäähtymällä, kuivumalla, kosteutumalla tai jollain muulla tavalla. Ilmasto muuttuu koko ajan monella eri tavalla, mutta ihmiset ovat fossiilisten polttoaineiden ja metsien hävityksen mukana tulleiden päästöjen kautta aiheuttaneet nopean lämpenemisprosessin.

Sopeutuminen

Ilmastonmuutoksen sopeutumiseen kuuluu se, mitä ihmiset, kunnat ja valtiot tekevät välttääkseen ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot. Esimerkkinä tällaisesta voisi olla rakennusten rakentaminen kauemmaksi tulvariskialueilta.

Hillintä

Ilmastonmuutoksen hillinnällä tarkoitetaan valtioiden tai kuntien toimintaa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja pienentämiseksi. Tähän kuuluu esimerkiksi päästöjen vähentäminen ja energiatehokkaampien rakennusten rakentaminen sekä uusiutuvien energianlähteiden käyttö.

Selvitimme pääasiassa kuitenkin paikallisempaa tietoa:

Oulu on sitoutunut vähentämään asukaskohtaisia kasvihuonekaasupäästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kuvan lähde.

Oulu

Oululaiset tutkivat ensiksi yhdessä Oulun seudun ilmastostrategiaa, joka kattaa Oulun ja sitä ympäröivät kunnat. Sieltä he löysivät paljon hyvää yleistietoa, kuten että Oulun päästötavoitteeksi on asetettu vuodelle 2020 5,1 tCO2-ekv. asukasta kohden. Yhteisen työskentelyn jälkeen jokainen syventyi omaan aiheeseen, jotka sovittiin yhdessä mentorien kanssa.

Anna-Kaisa selvitti, että Oulussa ei ole panostettu paljoakaan sopeutumiseen mutta hillintään senkin edestä. Hän kuitenkin löysi tiedon, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on otettu huomioon Oulussa ainakin Ruskon jätekeskuksessa, jossa vuonna 2012 valmistuneen lajitteluareena Laren katosta on tehty viherkatto.

Julius sai selville, että Oulussa on alettu vaihtaa tämän vuoden aikana katuvaloja. Vanhojen elohopealamppujen tilalle on vaihdettu LED-valoja energian säästämiseksi. Vaihdot on hoitanut Oulun Energia Urakointi OY. Sähköä säästetään lisäksi sammuttamalla katuvalot asuinalueilla arkisin klo 23–05.

Santeri etsi tietoa Oulun joukkoliikenteestä, ja hänelle selvisi, ettei Oulu ole panostanut paljoakaan joukkoliikenteen lisäämiseen, vaikka muutoksia onkin tapahtunut. Oululaisista 5 % kulkee pääasiassa julkisilla ajoneuvoilla, ja vuoteen 2020 mennessä osuutta pitäisi nostaa kahdella prosentilla.

Äänekoski

Roope selvitti, ettei Äänekoskella ole suunnitelmissa paljoa, mutta keskustan suunnitelman perustana on muuttua autoriippuvaisemmasta keskustasta jalka- ja pyöräystävällisemmäksi. Lisäksi keskustassa ollaan rakennettu ja rakennetaan edelleen uusia asuinrakennuksia vanhojen tilalle. Paremmat ja energiatehokkaammat rakennukset vähentävät Äänekosken päästöjä ja energiakuluja.

Mihin tätä tutkimusta voi käyttää, ja kenelle siitä voisi olla hyötyä?

Oulu ja Äänekoski voisivat vaikka parantaa tilannetta tutkimuksessa selvinneiden toimintapuutteiden suhteen. On hyödyllistä tietää, mitä tietoja aiheesta vielä puuttuu, mistä pitäisi ottaa lisää selvää ja mitä toimia pitäisi vielä tehdä. Lisäksi huomasimme esimerkiksi, että viherkatot ovat Suomessa vielä aika uusi asia, joten ihmisten ja kaupunkien pitäisi osata lähteä rohkeasti mukaan tällaisiin uusiin hankkeisiin. Tutkimuksemme pohjalta myös päättäjät voisivat ottaa kuntalaisten mielipiteet huomioon päätöksiä tehdessään.

Miten joku toinen voisi jatkaa tekemäänne tutkimusta?

Jokin toinen tiedeTET-ryhmä voisi vaikka vuoden päästä selvittää, mikä on muuttunut vuoden aikana, ja sen voisi tehdä melkeinpä joka vuosi, sillä olisi mielenkiintoista tietää, mitä on vuoden aikana saatu aikaan. Tutkimusta voisi jatkaa vaikka syventymällä aiheeseen vielä hieman tarkemmin esimerkiksi käyttökokemuksista.

Mitä tekisitte toisin, jos saisitte palata maanantaihin ja aloittaa alusta?

Jos voisimme palata takaisin maanantaihin ja aloittaa alusta, emme tekisi paljonkaan toisin. Ehkä tekisimme parempia muistiinpanoja haastatteluista tai hyppäisimme suoraan perehtymään omaan aiheeseemme emmekä ensin kokeilisi muuta.

Santeri, Oulu

(Tekstejä korjattu 27.11. klo 14.35: ilmastonmuutoksen määritelmää, ilmastonmuutoksen hillinnän määritelmää ja oululaisten aiheiden sopimista.)

Kommentit (0)

Seuraa 

Tutkijatarha

Nuoret kirjoittavat löytöretkistään tieteen parissa.