Me viikon 40/2014 kymmenen TET-ryhmäläistä perehdyimme biotalouteen. Tässä tutkimusraporttimme.

Kaikkien aikojen ensimmäisellä TiedeTET-jaksolla tutkittiin erityisesti biotaloutta ja sen erilaisia muotoja. Biotalous tarkoittaa taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja tuotteiden valmistukseen. Virtuaalinen tiedeTET on TET-viikko, jonka aikana tutustutaan tutkijan työhön ja tehtäviä tehdään etätyönä tietokoneella.

Viikon alussa jokaiselle annettiin toiselta paikkakunnalta pari, jonka kanssa etsittiin tietoa yhteisestä biotalouteen liittyvästä aiheesta netistä. Pääaihealueita oli viisi: ruoka, koulu, vaatteet ja pukeutuminen, liikenne sekä kierrätys. Kun tietoa oli haettu, alettiin perehtyä tarkemmin aiheeseen.

Mukana ensimmäisellä Virtuaalisella TiedeTET-jaksolla oli kymmenen nuorta neljältä eri paikkakunnalta, Pyhäjärveltä, Ylivieskasta, Imatralta sekä Pyhäjoelta. 14-vuotiaat Ville, Konsta ja Ellinoora sekä 15-vuotias Santeri olivat Pyhäjärveltä. Ylivieskasta mukaan päässeitä olivat Venla, 15 vuotta, ja Teemu, 14 vuotta. Imatralta osallistujia oli yksi, 15-vuotias Minja, ja Pyhäjoelta mukaan pääsivät 15-vuotiaat Hanna-Sofia, Jesse ja Olga. TiedeTET-jaksolle haettiin mukaan, ja osallistujat valittiin hakemuksen perusteella.

Tiedealan ammattilaisia toimi mentoreina, jotka ohjasivat nuoria tehtävissä. Osallistujat myös haastattelivat mentoreita heidän työstään ja koulutuksestaan. Virtuaalicoachina toiminut Sara Peltola avusti nuoria sekä tehtävissä että tekniikassa ja toi mukavaa mieltä tutkijan työhön tutustuessa!

Virtuaalicoachimme Sara Peltola työn touhussa:

  • Olga tutki biotaloutta asumisena ja pääsääntöisesti kierrätystä yhdessä parinsa Minjan kanssa.
  • Santerin ja Teemun aiheena olivat vaatteet, tarkemmin muuntokuitujen valmistaminen ja ominaisuudet sekä vaatteiden tekeminen eläinten karvoista.
  • Venla tutki koulunsa kierrätystoimintaa haastattelemalla Jokirannan koulun apulaisrehtoria aiheesta.
  • Myös Villellä oli aiheenaan kierrätys. Hän tutki kierrätyksen eri toimenpiteitä sekä sitä, kuinka kierrätyskeskus toimii, välillä myös Venlan parina.
  • Hanna-Sofian ja Ellinooran aiheena oli ottaa selvää kouluruokailusta ja kuinka biotalous näkyy keskuskeittiöissä ja niiden toiminnassa.
  • Konsta tutki uusiutuvia luonnonvaroja ja bioekonomiaa.
  • Jessellä taas oli aiheenaan Suomen sähköautojen historia sekä polttokenno- ja hybridiautot.

Kaiken kaikkiaan viikko on ollut täynnä mielenkiintoisia asioita.

Selville saadut asiat

Viikon aikana tehdyistä tutkimustöistä saatiin paljon hyviä tuloksia. Kaikki saivat vastaukset etsimiinsä kysymyksiin. Tietenkään viikon aikana ihan kaikkea ei keritty selvittämään, mutta pääpiirtein tehtävien suorittaminen onnistui erinomaisesti.

Kuluneen viikon aikana tutkittiin koulun kierrätystä ja ruokailua. Tutkimustuloksista selviää, että koulun ruokailussa syntyy yllättävän vähän ruokahävikkiä. Kuitenkin syntynyt ruokajäte päätyy koululla isoon biojäteastiaan, joka tyhjennetään viikoittain ja päätyy lopulta Vaasaan.

Samalla selvisi myös, että mahdollisuuksien mukaan keskuskeittiöllä hyödynnetään lähiruokaa ja biotaloudellisia ja ekologisia menetelmiä ruoan valmistuksessa ja jälkikäsittelyssä.

Yksi ryhmäläisistä selvitti lisäksi gallupin avulla koululaisten lempiruokia. Niillä voitaisiin edelleen vähentää biojätteen määrää. Lempiruokia oli muun muassa makaroonilaatikko ja puurot. Inhokkeja oli puolestaan kalaruoat ja maksalaatikko.

Koulun kierrätyskin toimii melko mallikkaasti lukuunottamatta muutamia parannuksia, joita tarvittaisiin. Esimerkiksi käytäville ja opettajainhuoneeseen pitäisi lisätä jäteastioita kierrätystoiminnan parantamiseksi.

Kierrätyksen periaatteitakin selvitettiin ahkerasti. Kuinka tärkeää kierrätys on, ja paljonko kuormittaa luontoa, jos ei kierrätä? Tutkimustulokseksi selvisi, että kierrätys on tärkeää. Kuormituksen määrä riippuu kuitenkin aineesta, jota ei kierrätetä. Esimerkiksi vaarallisten aineiden, kuten öljyn, ympäristöön päästäminen on huomattavasti kuormittavampaa kuin se, että ei laita banaanin kuorta bioastiaan. Mutta näiden kaikkien yhteisvaikutus kuormittaa luontoa, ja kierrätys vähentää kuormitusta.

  • Konsta: Sain selville, että biodieselin tekeminen maksaa noin 1€ per litra ja se on kuluttajalle hieman kalliimpaa kuin tavallinen dieselöljy. Biodieselin valmistaminen on aika nopeaa, sillä Haapajärven melko pienellä laitteistollakin voi valmistaa 200–400 litraa/päivä
  • Santeri: Sain selville että kuitujen korvaamista ja vaatteiden tekemistä eläinten karvoista tehdään jo. Kuituja korvaavia aineita on löydetty, joilla on vaatimuksia vastaavia ominaisuuksia, kuten lämpö ja hengittävyys. Suomessa jotkin koiran omistajat keräävät koiristaan saamiaan karvoja, ja tunnen henkilön, joka tekee/teki näin. Myös ammattilaisella, jolle tein haastattelun, oli koiran karvoista tehdyt sukat.
  • Jesse: Sähköautoissa on vielä paljon työtä jäljellä, ennen kuin ne voisivat olla kaikkien jokapäiväisessä käytössä. Lyijyakut, joita yleensä käytetään, ovat todella raskaita. 50 litraa bensiiniä sisältää n. 430 kilowattituntia energiaa ja painaa 40 kg. Lyijyakku, josta saisi 430 kilowattituntia energiaa, painaisi yli 12 000 kg. Tiettyyn tilaan mahtuvaa energiamäärää ei voi kasvattaa. Sähköenergiasta tosin välittyy suurempi prosenttiosuus renkaille, joten akun ei tarvitse painaa kuin 2 tkg. Pääkaupunkiseudulla on käynnissä sähköinen liikenne -hanke. Sen tavoite on mahdollistaa sähköautojen, -taksien ja -bussien käyttö Suomen suurimmissa kaupungeissa sekä kymmenkertaistaa kotimainen sähkö ja sähköautoteollisuus 200 milj.→ 2 mrd. €. Polttokennoauton (= vetymootorilla toimiva auto) käyttäminen/valmistaminen ei ole kannattavaa, koska polttoaineeksi käytettävän vedyn valmistaminen ja kuljettaminen vie liian paljon energiaa.
  • Teemu: Saatiin selville muun muassa se, että biologisia muuntokuituja voitaisiin valmistaa kotimaisesta puuaineksesta (Suomessa on paljon hyötykäyttöä vailla olevaa talousmetsää) nykyisissäkin sellutehtaissa muuttamalla prosessin olosuhteita siten, että selluloosakuiduista tulisi pidempiä ja paksumpia kuin paperiin käytettävät kuidut.

Mihin tätä tutkimusta voi käyttää?

Kun tiedeTET:ssä olevilta nuorilta kysyttiin, mihin heidän tekemäänsä tutkimusta voidaan käyttää, vastaukset olivat moninaisia. Pääosin koska jokainen tutki eri asiaa.

Suurin aihe oli kuitenkin vaihtoehtoisten materiaalien käyttö, niin energian tuottamiseen kuin kuitujen korvaamiseenkin. TiedeTET:läisten mielestä tietoja voi käyttää tekokuitujen korvaamiseen sekä niiden ja eläinten karvojen käyttämiseen vaatteissa.

TiedeTET:ssä mietittiin myös autojen polttoaineeseen tarvittavan öljyn vähentämistä muuttamalla autoja sähköisiksi, tai korvaamalla öljypohjainen diesel biodieselillä.

Meitä nuoria lähempänä kuitenkin on kouluruoan kehittäminen kestävämmäksi sekä kierrättämisen ja sen tiedostamisen lisääminen kouluissa ja kotona.
Tekemämme tutkimuksen pohjalta on myös hyvä alkaa lisäämään kestävää ja ekologista asumista.

Tutkimuksestamme voisi olla hyötyä koko ihmiskunnalle, kouluille, koululaisille, autoilijalle, sekä kelle tahansa, joka on aiheesta kiinnostunut. Se voisi parantaa asumisen laatua, kouluruoasta voisi tulla parempaa, opittaisiin ekologisemmat tavat, oppilaat ja muutkin ymmärtäisivät paremmin kierrätystä, ajoneuvot eivät tarvitsisi niin paljoa/yhtään öljyä polttoaineeksi, ja monet synteettiset tekokuidut voitaisiin ainakin osittain korvata ympäristöystävällisemmillä biokuiduilla.

Ideaa voisi kehittää tutkimalla tarkemmin koulun ja siellä olevien ihmisten toimintaa, tutkimalla fossiilisia polttoaineita, tutkimalla bioperäisiä ja synteettisiä kuituja, haastattelemalla useampia ihmisiä, katselemalla eri näkökulmista sekä konkreettisesti tekemällä asioita suunnitelmien mukaan ja seuraamalla strategioita.

Tutkimustulosten vaikutuksia elinkeinoelämään on esimerkiksi se, että tarvittaisiin lisää kestävän asumisen perustarpeita, pitäisi hyödyntää uusiutuvia energialähteitä enemmän, ja lisäksi pitäisi saada enemmän kierrätysasemia. Pitäisi saada enemmän biodiesel-asemia ja sähköautojen latauspisteitä. Kierrätykseen liittyen voisi lisätä kierrätysasemien määrää ja koululle kierrätysvastaavan. Vaatetukseen liittyen käyttämättä olevia talousmetsiä voisi alkaa käyttämään selluloosapohjaisten biokuitujen valmistuksen raaka-aineena. Erilaisia eläinten karvoja voisi alkaa keräämään talteen ja niistä valmistamaan sitten vaatteita (joku yritys tekisi tätä).

Mitä tekisitte toisin, jos saisitte palata maanantaihin ja aloittaa alusta?

Tiede-tettiläisten haastatteluissa nousi esiin muun muassa tällaisia asioita:

Yksi toteaa, että pitäisi olla tarkkaavaisempi aamusta, mutta aina ei jaksa. Muutama muukin sanoo samaa, että heti aamulla ei aina jaksa olla niin tarkkaavainen kuin pitäisi sekä tarttua heti aamusta reippaammin toimeen.

Osa on myös sitä mieltä, että olisi pitänyt olla aktiivisempi ja joissakin kohdin työskennellä rauhallisemmin.

Osa on sitä mieltä, että poistaisi epävarmuutta, että uskaltaisi puhua työkavereilleen sekä palavereissa mikrofoniin.

Tutkimusten jatkaminen ja sen tapa

Tiede-tettiläisten mielestä kuka tahansa, jolla on halua ja innokkuutta, voi jatkaa heidän aloittamaansa tutkimusta. Hän voi kehittää sitä katsomalla asiaa useasta näkökulmasta ja keskustelemalla alan ammattilaisten kanssa.

Aiheita kannattaisi tutkia tarkemmin innokkuudella ympäristön hyväksi. Tutkimuksen jatkaminen saattaisi avartaa joidenkin henkilöiden silmät kierrättämisestä ja siitä, kuinka asiaa voisi parantaa Suomessa.

Vertailujen avulla tutkija voi nähdä muun muassa kierrätyksen määrän eri paikkakunnittain ja vertailla tuloksia ja tehdä johtopäätöksiä siitä, miksi tulokset eroavat toisistaan. Mahdollisesti myös keksiä tapoja, kuinka kierrätyksen määrää voisi lisätä.

Kirjoittajina virtuaalisen tiedeTETin ensimmäisen viikon osallistujat.

Kommentit (0)

Seuraa 

Tutkijatarha

Nuoret kirjoittavat löytöretkistään tieteen parissa.