Emilia

Opimme, että kaikkea ei tarvitse osata etukäteen, kunhan vain lähtee yrittämään.

Keskiviikkona päivän haasteena oli Fibonaccin lukujono, ja tehtäviä oli paljon, mutta niistä selvittiin jotenkuten tarkkojen ohjeiden avulla.

Muutama tekninen ongelma oli kuoppina matkassa, mutta ei niin haastavia, ettei niistä olisi selvitty. Tiukkojen ja hankalien tilanteiden tullessa vastaan onnistuttiin aina keksimään sopiva sovellettu ratkaisu.

Uusia asioita opittiin. Yksi esimerkiksi oli tietotekniikan käyttö ihmisten auttamiseen, kuten värisokeiden, kuurojen ja niiden, joilta on jouduttu amputoimaan raaja.

Myös Fibonaccin lukujono oli monille uusi juttu ja hauska oppia.

Keskiviikkona haastattelut vietiin loppuun, ja nekin, jotka olivat vasta edellisenä päivänä suunnitelleet haastatteluna, saivat sen tehtyä.

Tettiläiset pääsivät käyttämään taulukkolaskentaohjelmaa lukujono-ongelman ratkaisussa. Myös simuloitiin vähän monimutkaisempia luonnontieteellisiin ongelmiin liittyviä malleja.

Fibonaccin lukujonon ansiosta opimme myös, että eläinten lisääntymisnopeutta voidaan tutkia ja ennustaa mallien avulla. Myös monia muita asioita voidaan tutkia soveltamalla niihin erilaisia malleja.

Opimme paljon monista mielenkiintoisista ja hauskoista tehtävistä sekä mentorimme artikkeleista laskennallisesta tieteestä ja laskennallisesta akustiikasta. Opimme myös, että kaikkea ei tarvitse osata etukäteen, kunhan vain lähtee yrittämään ja kohtaa ongelmat. Oppimisen ilo on tärkeä ominaisuus.

Päivässä mukavinta olivat monet asiat: matemaattiset laskut, uudet asiat, artikkelien lukeminen ja interaktiivisten nettisivujen käyttö ongelmien ratkaisuun. Kaiken kaikkiaan kaikilla oli hyvä fiilis.

Oona ja Noah, Kirkkonummi

Kommentit (0)

Seuraa 

Tutkijatarha

Nuoret kirjoittavat löytöretkistään tieteen parissa.