Kuva: http://pixabay.com/fi/teknologia-tulevaisuus-puhelin-512210/

Pohdimme, miltä maailma näyttää vuonna 2030.

Torstaipäivä alkoi hyvin sujuvasti. Muutamia pieniä teknisiä ongelmia lukuun ottamatta päivän aihe ja tehtävät saatiin nopeasti käytyä läpi, ja ryhmät pääsivät työn touhuun. Hyvä niin, sillä päivän aihe oli samaan aikaan sekä mielenkiintoinen että vaativa: miltä esimerkkiperheemme Virtasten elämä näyttää tulevaisuudessa, vuonna 2030?

Kaikki ryhmät kävivät heti innolla asian kimppuun ja etsimään tietoa. Terveysryhmäläiset, Tuuli ja Saana, lähtivät selvittämään eri lääkeaineiden ja erityisesti antibioottien tulevaisuutta, liikenneryhmäläiset, Jenna, Milla ja Ronja, syventyivät ekologiseen ja energiatehokkaaseen matkustamiseen tulevaisuudessa ja tekniikkaryhmäläiset, Senna ja Sophia, tutustuivat kodintekniikan ja -elektroniikan tulevaisuuteen.

Ryhmät käyttivät työssään apuna monia eri tietolähteitä, kuten internetiä, kirjoja ja asiantuntijoita, saadakseen kasaan tarvittavan tiedon. Ja koska tulevaisuuden tutkimisessa tarvitaan myös mielikuvitusta, jotkin skenaariot voivat muodostua nykyajan näkökulmasta hyvinkin mielenkiintoisiksi.

”Entä sitten teknologian tulevaisuus? Teknologiavisioiden maailma on puhdas ja älykäs: 3D-tulostus, -skannaus ja laserleikkaus siirtää materialisoinnin välttämättömyydestä mahdollisuudeksi sinne, missä tuotteita kulutetaan, keinot tuottaa ovat yhä useampien saatavilla, syntyy tulevaisuuden puuhapajoja (Makerplace), joissa DIY-hengessä (Do It Yourself) jaetaan bittejä ja myydään atomeja, koneiden äly kasvaa eksponentiaalisesti, kun ne suunnittelevat aina vain itseään älykkäämpiä koneita, kaksisuuntaiset älykkäät energiaverkot tekevät kuluttajista energian tuottajia, netti yhdistyy reaalimaailmaan, kun tavarat (koneet ja laitteet) ja ihmiset ovat merkityksiä ymmärtävän verkon kautta yhteydessä toisiinsa, ja halutessaan kulkija pystyy yhdistämään edessään näkyvän reaalimaailman ja pilvisen bittiavaruuden, missä ja milloin tahansa, jäljelle jäävissä tuotantolaitoksissa valvomot korvaantuvat mukana kannettavilla virtuaalivalvomoilla, jotka kertovat työntekijöille, mitä tapahtuu ja miten olisi nyt hyvä toimia (jos työntekijöitä enää on automatisoiduissa tehtaissa). Nano-, bio-, materia- ja geeniteknologia jne. mahdollistavat parempaa ja enemmän kuin koskaan ennen – teknologian runsaudensarvi tyydyttää tarpeita ja luo uusia.”

Näin kertoi Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkija Marko Ahvenainen Sennan ja Sophian haastattelussa.

Ryhmät saivat jälleen nähdä toistensa tulokset kello kahden iltapalaverissa. Vaikka tämän päivän työ oli vaativa, oli hauskaa nähdä mahdolliseen tulevaisuuteen ja kuvitella, mihin suuntaan asiat voisivat kehittyä.
Tältä siis näyttää Virtasten vuosi 2030 TETiläisten tarinoissa:

Tekniikka

Iiris ja Santeri ovat nyt aikuisia. Iiris opiskelee parhaillaan kansainvälisen oppilaitoksen virtuaalisessa oppiympäristössä yhdeksi maailman ensimmäisista biosairaanhoitajista. Santeri taas on jo löytänyt työn yrityksestä, joka kehittää viihde-elektroniikkaa ja pyrkiii hyödyntämään mahdollisimman paljon kestäviä ja ympäristöystävällisiä raaka-aineita ja tehokkaita sekä uusiutuvia energialähteitä. Tällä hetkellä Santeri kehittelee silmien räpäytyksistä energiaansa saavia piilolinssejä.

Perheen vanhemmat, Pekka ja Pirjo asuvat nyt kahdestaan. Nokia on lähtenyt uuteen nousuun, ja Pekka on saanut sieltä töitä. Palkka on hyvää, ja Pirjon ei tarvitse käydä töissä. Hän leipoo kotona, ja kodinhoidossa hänellä on apuna robotti, joka on yhteydessä langattomasti kodinkoneiden kanssa ja auttaa kodin askareissa.

Liikenne

Pääkaupunkiseudulla vuonna 2030 Virtasten perheen vanhemmat suunnittelevat matkaa Lappiin sukulaisten luo. Mukaan lähtisivät myös Santeri ja Iiris.

Virtaset eivät ole aikaisemmin käyneet Lapissa, koska he ovat hyvin ekologisia ja matkustaminen on aiempina vuosina tuottanut paljon päästöjä. Nykyaikaisilla keinoilla matkustaminen on kuitenkin helppoa ja ympäristöystävällistä, joten Virtasten perheen isä Pekka ostaa koko perheelle matkaliput Enontekiölle.

Matkalla luotijunassa Iiris lukee taitettavalta kosketusnäytöltä artikkelia, joka käsittelee ilmastonmuutoksen matkaa parempaan suuntaan. Pekka ja Santeri keskustelevat maanalaisen luotijunan teknisistä ominaisuuksista. ”Tää meidän juna kulkee jopa 500 kilometriä tunnissa pelkästään lähtöasemalla tankatun aurinkovoiman avulla!” Santeri ihmettelee.

Terveys

Pirjo Virtanen heräsi tänään todella aikaisin. Hänellä oli varattuna aika haiman siirtoon. Hän sairasti kakkostyypin diabetesta, ja hän oli päättänyt hankkia uuden haiman, vaikka se tulisikin kalliiksi.

Ennen sairaanhoitokin oli niin halpaa. Vielä viisitoistakin vuotta sitten synnyttäminen oli ilmaista eikä polven tekonivelleikkaus maksanut 170 euroa enempää. Nykyään leikkaus saattoi maksaa jopa 10 000 euroa.

Pirjon vuoro oli jo kello neljältä aamulla, koska sairaanhoito oli niin kiireistä nykyään. Tämänkin ajan hän varasi jo kaksi vuotta sitten. Haima oli Pirjolle jo valmiina laboratoriossa kasvatettuna ja valmiina siirtoon.

Leikkaus sujui nopeasti ja huolellisesti ja tietenkin kokonaan koneellisesti. Kukaan ei enää edes halunnut ajatella ihmislääkärin valitsemista robotin sijasta. Ihmiset olivat niin kömpelöitä.

Jo kymmenen minuutin kuluttua tepasteli Pirjo ulos uuden haiman kanssa. Vain virtuaalikuitti takasi hänelle vakuutukset mahdollisista ongelmista, mutta niiden pelkoa ei Pirjo tuntenut. Mikä muka voisi enää mennä pieleen?

Tällaiselta siis tulevaisuus voisi näyttää. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan tulevaa.

Senna, Espoo, ja Sophia, Mikkeli

Kommentit (1)

Seuraa 

Tutkijatarha

Nuoret kirjoittavat löytöretkistään tieteen parissa.