Jo kuusivuotiaat tytöt uskovat, että äly on miehinen ominaisuus.

Viisi kertaa viisi on 25, siihen pitäisi lisätä 30 ja sitten jakaa vielä… Apua, mitä jos mä en taaskaan osaa tätä!”

Kymmenvuotias ratkoo matematiikan läksyjä. Tyttö kumittaa kaiken pois ja aloittaa taas uudelleen. Ärräpäät lentelevät.

Taidoissa ei ole vikaa, mutta välillä usko omiin kykyihin horjuu: ”Mulla ei ole matikkapäätä niin kuin veljellä.”

Suomalaistutkimuksissa on huomattu huolestuttava ilmiö. Kaikki ekaluokkalaiset tykkäävät matematiikasta, mutta jo kolmannella luokalla alkaa näkyä sukupuoliero: tyttöjen kiinnostus karisee, eivätkä he enää luota omiin kykyihinsä. Usko hiipuu, vaikka todellinen osaaminen olisi oivallista.

Pojat sen sijaan porskuttavat, vaikka taidoissa ei olisi aina kehumista. Todellista eroa sukupuolten keskimääräisessä matemaattisessa lahjakkuudessa ei ole.

Mitä ihmettä tytöille oikein tapahtuu? Asiaa on ihmetelty pitkään. Varmaa vastausta ei ole.

Jotain kertoo Science-lehdessä hiljattain julkaistu tutkimus. Sen mukaan jo kuusivuotiaat tytöt uskovat, että fiksuus on puhtaasti miehinen ominaisuus. Nämä varhaiset ajatukset omasta huonommuudesta menevät ihon alle ja estävät tyttöjä hyödyntämästä todellisia kykyjään. Syntyy itseään ruokkiva stereotypia.

Stereotypioiden vaikutus ihmisten käyttäytymiseen on osoitettu moneen kertaan. Jos miesten ylivertaisuutta korostetaan naisille ennen matematiikan testiä, he suoriutuvat kykyjään huonommin. Erityisen heikosti naisilla sujui eräässä tutkimuksessa, jossa heille kerrottiin ennen testiä, että matemaattinen menestys selittyy naisten ja miesten geneettisillä eroilla.

Koulussa matematiikasta ja luonnontieteistä tulee valitettavan usein poikien linnake. Tyttöjen kiinnostus laskee. Moni lakkaa panostamasta aineisiin ja sulkee samalla ovet usealta ammatilta.

Opiskelu ei ole kiinni pelkästään älyn lahjoista. Itseluottamus ratkaisee paljon.

Itseensä luottavat kilpailuhenkiset pojat valitsevat vaativampia oppimispolkuja kuin tytöt. Keskinkertaisesti matematiikkaa taitava poika ei epäröi lähteä opiskelemaan diplomi-insinööriksi, mutta ysin tyttö luulee olevansa siihen liian huono.

Meidän vanhempien, sukulaisten, kavereiden ja tuttavien pitäisi toitottaa tytöille, että heistä voi tulla mitä vain. Lapsi, jota palkitaan yrittämisestä, oppii luottamaan siihen, että hän voi itse vaikuttaa pärjäämiseensä.

Kehutaan tyttö päivässä!

Kommentit (8)

Vierailija

Totta toinen puoli. Tytöt tarvitsevat kannustusta matemaattisiin aineisiin, mutta pojat lähes kaikkiin muihin. Erityisesti kielellisiin.

TomiP

Pisa-tulosten perusteellahan tytöt pärjäävät poikia paremmin matematiikassa (niin kuin kaikessa muussakin). Siispä mistä huoli tyttöjen puolesta tulee? Pojistahan meidän huolissaan pitäisi olla. Matematiikka ei ole poikien linnake vaan ainoa aine, jossa pojat joten kuten pärjää tytöille.

Vierailija

Huoli tyttöjen ja naisten hyvinvoinnista ja pärjäämisestä tulee syvältä ihmisen biologiasta, yhtä syvältä kuin piittaamattomuus poikien pärjäämisestä. Sitähän tämäkin blogi kuvastaa. Ihmiset elävät kullttuuristen narratiivien varassa, ja ne taas saavat aineksensa usein siitä, mikä tuntuu oikelta, ei  siitä mikä on totta. Tuntuu oikelta välittää tytöistä. Jälkikäteen keksitään mukarationaalisia syitä, kuten nyt vaikka se harhaluulo, että tytöt olisivat poikia huonompia matikassa. Oikeastihan tytöt ovat tosiaan tässä suomalaisessa peruskoulussa kaikessa parempia kuin pojat ainakin Pisan mukaan. Siis sen saman Pisan, joka kertoo, että suomalainen peruskoulu on yksi maailman epätasa-arvoisimista sukupuolten prjäämisen suhteen.

Mutta väliäkö sillä!  Kun olen huolestununt työistä, minusta tuntuu, että olen oikealla asialla ja hyvä ihminen! Mitä pojista? Syyttäköön vain itseään, jos eivät pärjää, nuo etuoikeutetut tyhmyrit.

Äänestyspäivän aatton kunniaksi: Päätin, että en äänestä ennen kuin joku ehdokas ottaa tämän Suomea uhkaavan häpeäpilkun asialistalleen. Ei vain tunnu oikealta tukea systeemiä, joka ei toimi näin keskeisessä asiassa.  Taitaa käydä niin että en äänestä enää koskaan. :)

käyttäjä-3779
Liittynyt12.5.2014
Viestejä1265

Tulin juuri kirjoittaneeksi näkemyksiäni (ja kokemuksiani)  tyttöjen fysiikan oppimisesta Tiedekokin blogin kommentteihin. Pääkohta siinä oli nykyisin trendiksi tulleen "hahmottavan lähestymistavan" korvaaminen  kehittämälläni "matemaattisella luonnonlakinäkemyksellä" (Dimensio 2/2005).  Siitä puhutaan seuraavassa linkissä ensin olevan "vapaa tahto"-kommentin jälkeen, jonka voi ohittaa. Toinen pääkohta oli opetuksen ankkuroiminen loogis-empiiriseen näkemykseen, jolloin ei ole mahdollista sanoa, että oppilas tai edes tavallinen fyysikkokaan ymmärtäisi ajattelunsa avulla fysiikan lakeja, siis sitä, miksi juuri sellaiset luonnon lait ovat valiutuneet

https://disqus.com/by/penttisvaris/

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä2873

Evoluutiopsykologian vetäminen tällaisiin asioihin tuo minulle mieleen sen, että joillekin tiede on sellaista tästä tähän selittelyä, lähes yksinomaan.

Se on sellainen pikaselitys, jolla voi käytännössä selittää vähän kaikkea ja kenties tuntea olevansa jokseensakin tieteen harjalla. Ainoa ansio, jonka tiedän on se, että evoluutiopsykologia voi tuottaa epämukavia faktoja. Noin muutoin se on sellaista pikratuokatiedettä. Speed-metal tiedettä, jota voi käytännössä öyhöttää ja jolla voi selittää melkein mitä vain.

Tässä on siis enemmänkin pop-psykologian ja pop-evoluutiopsykologian kritiikkiä, ei tarkoitus ole edes kumota tai väittää evoluutiopsykologiaa täydeksi huuhaaksi tai edes ikävimpiä faktoja, joita se on tuottanut. Tarkoitus on sanoa, että siitä saa sellaista öyhötiedettä, jolla jokainen baarin pena selittää kaikesta kaiken.

Kasvisruoka2
Liittynyt29.8.2015
Viestejä2873

Pop-evoluutiopsykologian suurin ongelma, se kannustaa tekemään hyvin nopeita suuria johtopäätöksiä, kritiikittömästi.

Brainwashed
Liittynyt20.1.2013
Viestejä7481

Omien kokemuksieni mukaan naiset ovat tasavertaisia teoreettista matemaatiikkaa ja fysiikkaa vaativissa tehtävissä, mutta jäävät hieman miehiä heikommalle kun on kyse ns. vaativan luokan teknisestä hahmottamisesta ja lujuusarvionnista ( joka ei ole sama asia kuin nk. teoreettinen/klassinen/tekninen/ matemaattinen/ fysikaalinen lujuusoppi), jota ominaisuutta ei omaa kuin marginaalinen ryhmä miehiäkään - eli eräänlainen kyky nähdä ja hahmottaa miten jokin tulee olla toimiakseen, ns. näppituntuma - he ovat juuri niitä jotka ovat päätyneet historian kirjoituksiin suurten ja monimutkaisten rakennelmien arkkitehteina.
Sitten onkin naisten pätevyytä pönkittääkseni liuta ominaisuuksia, jotka naiset hallitsevat suvereenisti, ja joissa miehet jäävät alakynteen, ja näin tulee ollakin.
En rupea listäämään niitä tässä, koska lista olisi niiiiin pitkä. 😎

Seuraa 

Totta toistaiseksi

Jukka Ruukki on Tiede-lehden päätoimittaja, joka poistaa varmistimen kuullessaan sanan tieteellisesti todistettu. Hän jakaa pääkirjoituksensa tässä blogissa.

Teemat