Einsteinin valinta 1905 ja suhteellisuusteorian harharetki

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Einsteinin varsinainen työhän oli, jatkona Planckille ja hänen vaiktuskvantilleen, valon hiukkasluonteen toteaminen, kun se aiemmin oli esitety, ja esitetään vieläkin, aalloiksi. Nimenomaan siitä hän sai Nobelin palkinnon 1921. Myönsi Ruotsi itse, ei Saksa tai USA. - Ja minähän omasta puolestani olen tällä aina esittänyt valon ja yleensä fotonit hiukkasina, samoin vetovoiman, antifotoneina. Ne kantavat kvantteja
eli energian paloja eli paketteja. Myös nukleonit eli ydinhiukaset muodostavat odaset ovat kukin mekeaanista kvanttia kantavia pienhiukkasia, samoja tai ainakin samanlaisia kuin fotonit ja antifotonit.

Kuuluksi nostetu suhteellisuusteoria, se alkujaan syntyi pienestä sivupolusta. E. nimittäin huomasi, että valon nopeus oli vakio. Puolittain ammattitaidottomana hän ei kuitenkaan kysynyt, miksi näin on. Vaan hän ryhtyi asiasta rakentamaan kaikkeuden suhteelisuusteoriaa.

Se kuvasui oikein eri ilmiöitä, suuren avaruuden, tai sitten ei. Ja
se nostettiin suureen arvoon varsinkin USAssa. Saksassakin, mutta natsismi merkitsi asiassa 12 vuoden välivaihetta. Ja Einstein puolestaan
sanoi, että tehkääpä USAlöaiset atomipommi. Sitä ei sitten välttämättömästi tarvittukaan, vaan siten oli aloitettu suurenmoinen asevarustelu.

Miksi valon nopeus on ylittämätön? Ja lähtökohta, jonka Einstein ehkä jopa tiesi, oli, että aineen värinä valon nopeudessa saavuttaa maksiminsa ja hyytyy siihen. Ja tästä olis avautunut polku koko kaikkeuden, ja koko aineen, ja koko energiankin, selittämisenä pienhiukkaisina ja niiden ominaisuutena mekaanisina pienkvantteina. Ja kun suhteellisuusteoria oli munittu ilmoille, ponssarit ja ponssarien rengit tekivät siitä ihmekeksinnön, vaikka se oli vain jäljittelyä ainoana faktanaan vain valon nopeuden vakio. Tai siis siitä tuli aksioonma. Ei pitänytkään ksyyä, mistä se johtui. Einstein purjehti julkisuuteen virran mukana. Kuin lottovoitto patenttiviraston virkamiehelle, jolla oli myös perhe.

Kaava E = mc^2, se kuulemma on suhteellisuusteorian ihan ehdoton peruskaava. Jo kauan ennen minua on sanottu, että kyse on massan kaksinkertaistumisesta sen nopeuden kasvaessa nollasta valon nopeuteen.
Ja tätenhän se ei olekaan mikään Einsteinin ehdoton suhteellisuus, vaan se on muunnelma Newtonin liike-energian kaavasta nollanopeuden
lähellä E = ½mw^2. Muta tätähän on ponssareiden ja heidän renkinsä mahdoton ymmärtää. Ja onhan kaava siihenkin, miten massa tuossa muuttuu nopeuden kasvaessa.

________

- - - väärin jos vastaankin, rikkaan miehen sanaa kuunnelllaan. Viulunsoittaja katolla. - Myös se kertoi köyhästä juutalaisesta perheen päästä.

Sivut

Kommentit (30)

Sepi
Seuraa 
Viestejä3231
Liittynyt16.3.2005
ArKos itse
Kaava E = mc^2, se kuulemma on suhteellisuusteorian ihan ehdoton peruskaava. Jo kauan ennen minua on sanottu, että kyse on massan kaksinkertaistumisesta sen nopeuden kasvaessa nollasta valon nopeuteen.

Kukahan noin väärin on sanonut lisäksesi?

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
ArKos itse
Nimenomaan siitä hän sai Nobelin palkinnon 1921. Myönsi Ruotsi itse, ei Saksa tai USA.

Niin, ja sitten? Oliko tuossa tiedossa olevinaan jotakin uutuusarvoa, että (luonnontieteiden) Nobelit myöntää Ruotsi?

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
ArKos itse
Kaava E = mc^2, se kuulemma on suhteellisuusteorian ihan ehdoton peruskaava. Jo kauan ennen minua on sanottu, että kyse on massan kaksinkertaistumisesta sen nopeuden kasvaessa nollasta valon nopeuteen.



Juu muistan kymmeniä vuosia sitten lapsena, kun ukki-vainaa puhui jotain tuommoista, mutta hänpä ei ollut maan suurimpia fyysikkoja, vaikka tekniikan päälle paljon ymmärsikin. Todennäköisesti joku lehtineekeri oli joskus aikoinaan käsittänyt asian väärin ja kirjoitti sen lehteen. Näköjään tuo virhe elää yhä.

ArKos itse
Ja tätenhän se ei olekaan mikään Einsteinin ehdoton suhteellisuus, vaan se on muunnelma Newtonin liike-energian kaavasta nollanopeuden
lähellä E = ½mw^2. Muta tätähän on ponssareiden ja heidän renkinsä mahdoton ymmärtää. Ja onhan kaava siihenkin, miten massa tuossa muuttuu nopeuden kasvaessa.

Tuo kaava E = mc² on massan ja energian vastaavuus ja Newtonin kaava E = ½mv² on liike-energian verrannollisuus nopeuteen ja massaan. Ne eivät ole samaa energiamuotoa. Jos suurilla nopeuksilla halutaan esittää vastaava liike-energian kaava, niin se olisi

E = m*c² - m0*c²

missä m0 = lepomassa ja m = m0/√(1-v²/c²), siis ns. liikemassa nopeudessa v. Toisin sanoen kappaleen kokonaisenergiasta vähennetään sen lepoenergia, jolloin jäljelle jää liike-energia.

Vierailija

Nin Kale, tulkinta, että nopeuden kasvaessa valon nopeuteen nopeudesta = 0, oli yleine tai jopa julkisesti vallitseva 1960-luvulla. Ja oletan, että käsityksen esitti kvanttiteoreetikkojen koulukunta jo 1920-luvulla.
Kun sitten tiedettä yhdenmukaistettiin Länneessä ja kai Breezhnevin porvaristuvassa idässäkin USAn johdolla, otettiin viralliseksi jälleen Einsteinin ehdoton. Massa on ehdoton, se ei voi muuttua. Mutta ristiidan välttämiseksi samalla otettiin käyttöön kvanttieteorian aineeton tulkinta, etytä valolla ei ole massaa ollenkaan. Ja sitä varten on myös tietty kaava, joka johtaa massattomuuten.

Kaavat E= ½mv^2 ja E = mc^2. E tiettääkseni tarkoittaa ENERGIAA ja se on näiden kummankin nopeuden energia. Jokin vastaavuus tulee tulon muodostavista tekijöistä. Edellisessä Newtonin kaavassa yksiselitteisesti
kyse on massatekijästä m. Ja minä sanon, että Einsteinin jälkimmäinen kaava on vain massan kertoimen muutos kaksinkertaiseksi. Hän ei asiassa ole keksinyt yhtään mitään, kunnia siitä on aiheeton. Ainoastaan havainto, että valon eli tuo nopeus on ylin mahdollinen. Mutta miksi, siitä hänen olisi pitänyt alkaa, reaaliteorian kannalta. Hänen suhteellisuusteoriansa on ideaalimatemaattinen nopausaksioomaan perustuva teoria. jolla ei ole suoraa yhteyttä todellisuuteen. Se kylläkin on selittänyt sitä.

Kaava E = mc^2 yleisesti han peruskaavaksi todettu ydinnergian vapautumisessa, ja tässä Eionsteinillakin lie ansiota. Vaan katsotaanpa asiaa hiukkasteorian kannalta. Kaava on ihan sama kuin valoenergian.
Ja niinpä jatkuvasti esitän ydinnergiasta tulkinna, että se onkin
ydinhiukkasperusaineen sisäsän ladattua fonista energiaa., ei tosin valon, vaan gamman. Ydinenergian vapautuessa fuusiossa ja osin fissiossakin nuo fotoniset eli valottajahiukkaset purkautuvat.

En periaatteessa muokkaile viestejä jälkikäteen, mutta täytyi sentään otsikon painovirhje korjata.

Vierailija

Vielä huomautus siihen, miksi massa havaitaan nopeuden kasvaessa valon nopeudeksi kaksinkertaiseksi. Minä olen jo vime vuoden lopula selittänyt, että kyse ei ole massasta suoraan, vaan MASSAULOTTUUVUDESTA. Pienhiukkanen näyttää leviävän nopeuden kasvaessa. Ja mistähän se johtuu, sille annan saman syyn kuin valon ylittämättömälle vakionopeudellekin. Nopuden kasvaessa värinä kasvaa, kunes valon nopeudessa hyytyy maksimiinsa ( eli kiteeksi). Mutta tämä
hyytyminen ja ulottuvuus, sehän mahdollistaa fotonin massaulottuuden kasvun hyytyneinä kierteinä mikrosäteilyn alarajalta valon yläräjalle
jopa miljoonakertaiseksi. Ja tätäkin kautta tultiin valtatieteessä yleiseen päätelmään, että valolla ei olis massaa.

Valosädeteho, valottajateho eli fotoniteho, sen jakso ja sen mukainen energia koostuu fotonihiukkasten säteessä aikayksikössä yhdessä kantamasta jaksosta ja tehosta.

" Valon aaltoliike", sehän on fotonisätreiden rinnlkkain muodostama rintama eli vaikutusmassapinta.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
ArKos itse

Kaavat E= ½mv^2 ja E = mc^2. E tiettääkseni tarkoittaa ENERGIAA ja se on näiden kummankin nopeuden energia.

E toki tarkoittaa yleensä energiaa (huomaa, että kaavojen symbolit ovat nekin mielivaltaisia ja usein näkyy vaihtoehtoisia symboleita; symbolit eivät ole mitään luonnonlakeja, eikä symbolien samankaltaisuudesta varsinkaan voi vetää johtopäätöstä symbolien merkityksen vastaavuudesta), mutta tällä kertaa kyse ei ole samasta energiasuureesta näissä tapauksissa, vaan toinen on Newtoniaalinen liike-energian kaava ja toinen on suhteellisuusteoriasta johdettu massan ja energian vastaavuuden kaava. kaavalla E=mc² ei ole MITÄÄN tekemistä minkään nopeuden tai liikkeen kanssa, vaan se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, kuinka paljon energiaa sisältää tietty massa ja päinvastoin.

Tämä on kyllä sinulle selitetty tuhanteen kertaan, mutta eihän puupääsi mitään opi.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
ArKos itse
Vielä huomautus siihen, miksi massa havaitaan nopeuden kasvaessa valon nopeudeksi kaksinkertaiseksi.

No ei muuten varmana havaita. "Liikemassa" kasvaa kohti ääretöntä kun nopeus kasvaa kohti valonnopeutta. Tarkkaan ottaen kyse on liike-energian kasvusta, mutta sitä voidaan kuvata näppärästi suureella liikemassa. Ja tämän äärettömyyteen kasvun takia mikään massallinen ei sitten sitä valonnopeutta ikinä saavutakkaan.

Jos väität moisia kummajaisia havaitunkin jossakin, niin sitten vähän äkkiä sitä maailmaa ja fysiikkaa mullistavaa kokeellista näyttöä pöytään ja Noobelia jonottamaan niinkuin olis jo!

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
ArKos itse
Kaavat E= ½mv^2 ja E = mc^2. E tiettääkseni tarkoittaa ENERGIAA ja se on näiden kummankin nopeuden energia. Jokin vastaavuus tulee tulon muodostavista tekijöistä. Edellisessä Newtonin kaavassa yksiselitteisesti
kyse on massatekijästä m. Ja minä sanon, että Einsteinin jälkimmäinen kaava on vain massan kertoimen muutos kaksinkertaiseksi. Hän ei asiassa ole keksinyt yhtään mitään, kunnia siitä on aiheeton.

Osoitetaanpas nyt esimerkillä, että olet väärässa. Otetaan 10kg kappale, jonka nopeus on 30m/s ja lasketaan sen liike-energia. Klassisen mekaniikan mukaan

E = ½mv² = ½*10kg*(30m/s)² = 450J

Samaan lopputulokseen päädytään relativistisen tarkastelun kautta. Merkitään aluksi c = 300 000 000 m/s, v = 30m/s = 0,0000001c ja M = m/√(1-0,0000001²). Nyt

E = Mc²-mc² = c²(M-m) = c²{m[1-√(1-0,0000001²)]}/√(1-0,0000001²) ≈ 450J.

Kannattaa kokeilla itse kaavan toimivuutta vähän isommalla nopeudelle, koska laskin saattaa tehdä tässä virhepyöristyksen. Hyvä nopeus voisi olla vaikkapa 30 000 m/s.

Vierailija
Kosh
ArKos itse

Kaavat E= ½mv^2 ja E = mc^2. E tiettääkseni tarkoittaa ENERGIAA ja se on näiden kummankin nopeuden energia.



E toki tarkoittaa yleensä energiaa (huomaa, että kaavojen symbolit ovat nekin mielivaltaisia ja usein näkyy vaihtoehtoisia symboleita; symbolit eivät ole mitään luonnonlakeja, eikä symbolien samankaltaisuudesta varsinkaan voi vetää johtopäätöstä symbolien merkityksen vastaavuudesta), mutta tällä kertaa kyse ei ole samasta energiasuureesta näissä tapauksissa, vaan toinen on Newtoniaalinen liike-energian kaava ja toinen on suhteellisuusteoriasta johdettu massan ja energian vastaavuuden kaava. kaavalla E=mc² ei ole MITÄÄN tekemistä minkään nopeuden tai liikkeen kanssa, vaan se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, kuinka paljon energiaa sisältää tietty massa ja päinvastoin.

Tämä on kyllä sinulle selitetty tuhanteen kertaan, mutta eihän puupääsi mitään opi.

Että jokin ei olisi tekemisissä minkään todelisen kanssa, sen kohtasimme jo vanhalla palstalla, kun Arla tuputti Planckin vaikutuskvantin laatua Js ehdttomana ja samalla julisti, etä se ei ole tekemiissä minkään todellisen kanssa. Tämän hän huomasi kiireesti heti sen jälkeen, kun sanoin, että laatu pitikin olla J, eli energiaa suoraan. Kaavassa E = mc^2 valon ja yleensä fotonisen säteilyn tapauksessa valon nopeus nimenomaan on liikettä, m liikkuva massa ja energia suomeksi liikevoimaa ja on näiden tekijöiden tulo. Kosh on lainannut käsityksensä vapautuvasta ydinenergiasta, ihan laitostieteenkin mukaan. Tässähän on kyse siitä, että myös se laadultaan on fotonista energiaa. Miten fotonit pysyvät siellä, sen selittänee käsite SIDOSVOIMA. Se pitää fotonit ydinhiukkasen sisässä, vaika valtatulkinnan mukaan se nääs on juuri ydinnergiaa. Peruskaava, joka myös 1905 keksittiin ensin, on kaavan selitys fotoniseen nergiaan.
Joten Kosh kumoaa myös historiallisen järjestyksen.

Ja siis Einsteinin valon nopeusnergiakaava, joka soveltuu myös ydinnenergiaan, on vaoin muunnelma Newtonin kaavasta. Tarvitsee
vain muuttaa massa valon nopeuteen kaksinkertaiseksi. Kukahan tässä on rautapää?

Vierailija
Kosh
ArKos itse
Vielä huomautus siihen, miksi massa havaitaan nopeuden kasvaessa valon nopeudeksi kaksinkertaiseksi.



No ei muuten varmana havaita. "Liikemassa" kasvaa kohti ääretöntä kun nopeus kasvaa kohti valonnopeutta. Tarkkaan ottaen kyse on liike-energian kasvusta, mutta sitä voidaan kuvata näppärästi suureella liikemassa. Ja tämän äärettömyyteen kasvun takia mikään massallinen ei sitten sitä valonnopeutta ikinä saavutakkaan.

Jos väität moisia kummajaisia havaitunkin jossakin, niin sitten vähän äkkiä sitä maailmaa ja fysiikkaa mullistavaa kokeellista näyttöä pöytään ja Noobelia jonottamaan niinkuin olis jo!

Että ainemassa kasvaisi äärettömäksi lähestyttäessä valon nopeutta, se on kummajainen, jota ei ole havaittu koskaan eikä missään, vaan on oma rautapäätulkintasi. En tilaa Koshilta edes näyttöä, koska sitä ei täysjärkinen voi tilatakaan, eikä yrittääkään antaa. Ja että aine ei voisi saavuttaa valon nopeutta, se on pelkkä todistamaton ja mahdton todistaa aksiooma, joka sekään ei kuulu todellisuuteen. Eintein, ei hänkään nopin sanonut, vaan ettäå valon nopeutta ei voi ylittää. Hän ei sanonut, mutta minä olen, miksi ei voi: koska tuossa nopeudessa nopeudesta johtuva ainevärinä hyytyy maksimiinsa. Ja kyllä itsekseen sen saattoi huomata jo Einstein itse. On pelkkää oman käden oikeutta julistaa, että aine ei saavuttais valon nopeutta eli se hyytymisen sijasta päinvastoin räjähtäisi.
Minä kerron, että valon nopeuden ylittämine se räjähdystä vaatisi.
Laitat rajan väärään paikkaan, joka käytännössä tosin tarkoittaa vain muutaman sadan kilometrin/s nopeuseroa. Mutta kun rautapää välttämättä haluaa hangata - - -.

Pitänee kai kerrata, että massa m ei kaavassa E = mc^2 tarkoita
vetovoimassa ilmenevää massaa, vaan aivan selvästi ja suoraan massavaikutusta. Eli kun laukaiset vaikka luodin aseesta, ei suoraan ole merkitystä sillä, mitä se painaa punnittuna, vaan mikä on sen vaikutusvoima eli -energia. et ole kai koskaan kuullu käsitteestä säteilypaine? Siis säteiden hiukkarintama liikkeessä valon nopeudella.
Ja vain sitä tarkoitaa " valoin aaltoliike".

Kalehan vain tulee todistaneeksi meille, että Newtonin kaavasta Einsteinin on vain muunnelma. Einsteinin oma osuus tulee mukaan vasta kun kaava
sovellettiin päteväksi myös ydinenergiaan, jossa siis vapautuu tyypiltään ihan samioja fotonihiukkasia ja niiden kvantteja kuin säteilyssä avaruuteen.

Ruotsissa tiedettiin, mistä myönttää Einsteinille Nobel, se oli valon hiukkasteoria, joka kumosi siihensastisen aaltoliiketeorian, tai selitti sen hiukkasrintamaski, miten vain. Tämä ei kuitenkaan tullut selväksi ponssareille suurissa maisa, jotka ovat tavoitelleet jopa maailmanherruutta. Ja niin suhteellisuusteoria, joka on vain aksiomaattista ideaaliteoriaa, nostettiin korkealle jalustalle. Eikä asioiden järjestys ja paimotus ole selvä myöskään Koshille. Hänkion ajattelee aksiomaattisesti, vaan aksioomansa ovat virheellisiä.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
ArKos itse
Kosh
ArKos itse
Vielä huomautus siihen, miksi massa havaitaan nopeuden kasvaessa valon nopeudeksi kaksinkertaiseksi.



No ei muuten varmana havaita. "Liikemassa" kasvaa kohti ääretöntä kun nopeus kasvaa kohti valonnopeutta. Tarkkaan ottaen kyse on liike-energian kasvusta, mutta sitä voidaan kuvata näppärästi suureella liikemassa. Ja tämän äärettömyyteen kasvun takia mikään massallinen ei sitten sitä valonnopeutta ikinä saavutakkaan.

Jos väität moisia kummajaisia havaitunkin jossakin, niin sitten vähän äkkiä sitä maailmaa ja fysiikkaa mullistavaa kokeellista näyttöä pöytään ja Noobelia jonottamaan niinkuin olis jo!




Että ainemassa kasvaisi äärettömäksi lähestyttäessä valon nopeutta, se on kummajainen, jota ei ole havaittu koskaan eikä missään,



Ei niin. Kysehän olikin liikemassasta. Ja se on tosiaankin paitsi monasti havaittu, erinäisillä tieteen ja tekniikan aloilla suorastaan arkipäiväinen ilmiö.


Ja että aine ei voisi saavuttaa valon nopeutta, se on pelkkä todistamaton ja mahdton todistaa aksiooma, joka sekään ei kuulu todellisuuteen.



Ja taas väärin. Kyseinen seikka, eli se, että tarvittava energia lähestyy asymptoottisesti ääretöntä, kun nopeus lähestyy c:tä, on jälleen kerran täysin kiistatta todistettu fakta ja käytännön arkipäivää monissa tieteissä.


Eintein, ei hänkään nopin sanonut, vaan ettäå valon nopeutta ei voi ylittää.



Noh, Einsteinhan puhui lähinnä kaavoin, ja niistä voi toki tehdä yhtäpitävästi ja oikein molemmat johtopäätökset tietyin varauksin. Periaatteessahan suhteellisuusteoria sallii myös valoa nopeammat hiukkaset, joita kutsutaan takioneiksi. Ne ovat kuitenkin puhtaasti teoreettisia ja hypoteettisia, eikä niiden olemassaolon varmistaminen liene lähivuosisatoina jos koskaan edes mahdollista. Se on kuitenkin varmaa, että suhteellisuusteorian valossa mikään massallinen ei voi sen enempää saavuttaa kuin ylittääkään valon nopeutta (kumpaankaan suuntaan ylittää).


Pitänee kai kerrata, että massa m ei kaavassa E = mc^2 tarkoita
vetovoimassa ilmenevää massaa

Ei niin, vaan se tarkoittaa aineen sitä määrää, jota suure massa tarkoittaa. Massa on massa, olipa läsnä gravitaatiota missä tahansa määrin tai ei. Massa ilmenee monissa muissakin yhteyksissä kuin vain vetovoimasa vaikuttavana tekijänä. Se on olennainen suure kaikessa mekaniikassa ja liikkeessä.

Eli kun laukaiset vaikka luodin aseesta, ei suoraan ole merkitystä sillä, mitä se painaa punnittuna, vaan mikä on sen vaikutusvoima eli -energia.

Tarkoittanet liikemäärää ja -energiaa? Totta. Mutta niissä molemmissa nimenomaan massa on olennainen vaikuttava tekijä. Molemmat suureet ovat suoraan verrannolliset massaan.


et ole kai koskaan kuullu käsitteestä säteilypaine?

Toki, ja näytät sinäkin sen viimein oppineen. Sehän vain kertoo, että fotoneilla on energiaa, ja siten myös liikemäärää. Tämä energia ei kuitenkaan tarvitse massaa, se on sähkömagneettisen säteilyn energiaa.


Siis säteiden hiukkarintama liikkeessä valon nopeudella.



Jep.


Ja vain sitä tarkoitaa " valoin aaltoliike".

No ei, vaan se tarkoittaa niiden hiukkasten aalto-ominaisuutta.


Kalehan vain tulee todistaneeksi meille, että Newtonin kaavasta Einsteinin on vain muunnelma.

Ei, vaan Kale tuli todistaneeksi, että Einsteinin liike-energian kaava on oikea liike-energian kaava, koska se antaa saman järkevän tuloksen kuin Newtonin, TOISIN kuin sinun väärinkäyttämäsi ja -väittämäsi massan ja energian yhteyden kertova kaava. Tietysti epärelativistisilla nopeuksilla molempien kaavojen tuleekin antaa sama likiarvo. Oleellisinta onkin se, että relativistisissa nopeuksissa Newtonin kaava alkaa heittää ja on lopulta ihan väärä, kun Einsteinin kaava pitää kutinsa niissäkin. Ja se ei ole muunnelma, vaan se on tyystin uusi tapa lähestyä samaa asiaa. Oikeampi tapa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
ArKos itse

Että jokin ei olisi tekemisissä minkään todelisen kanssa, sen kohtasimme jo vanhalla palstalla, kun Arla tuputti Planckin vaikutuskvantin laatua Js ehdttomana ja samalla julisti, etä se ei ole tekemiissä minkään todellisen kanssa.

En nyt tajua tämän vuodatuksesi yhteyttä aiemmin sanomaani, mutta se ei ole uutta. Yhtä kaikki, jos nyt faktoista lähdetään, niin tuon "tuputtamisen" aloitti kyllä itse Max Planck ja nimenomaan silloin kun laati kvanttiteorian perustan luoneen fotonin energian kaavansa. Ja koska on itsestään selvä fakta, että Planckin vakion laatu on Js, niin eipä tuota nyt tarvitse eriksene miksikään totuudeksi julistaa. Siinä missä SI-järjestelmässä alon tyhjiönopeudne laatu on itsestäänselvästi [m/s], niin samaan tapaan Planckin vakion laatu on väistämättä [Js]. Muu ei ole mahdollista, johtuen yksikköjärjestelmästä ja ko. vakioiden merkityksetsä ja käytöstä.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Otsikon aihe oli Einsteinin harharetki suhteellisuusteoriaan, joka kasvoi ponssaroideun tiedemaailman suuremmoiseksi harharetkeksi. Perustana oli yksi ainoa havaittu asia, valon nopeuden ylittämättömyys. Tästä vedettiin, ei suinkaan suhteellisa, vaan ehdottomia johtopäätöksiä.
Ja edelleen ihan ponsaritieteen päättämä oli antaa Einstreinilel kunnia kaavasta E = mc^2. Ei se ole mitään muuta kuin muunnelma Newtonin kaavasta tapauksessa, että nopeus on valon. Massan kerroin muuttuu kaksinkertaiseksi. Mistähän M. Kosh muuten luulee Einsteinin keksineen kaavansa, jos sen alkuperä ei olis Newtonilta? Iyhmeelistä, että Newtoniin verrattuna kerointa lukuunottamatta ihan sama kaava olis Einsteinin ihan oma tekemä, ilmahn mitään yhteyttä Newtoniin. Ja te väitätte tulkintaanne niin tarmokkaasti, että te te teete Einsteinista plagioijan, joka
ei edes myönnä plagiointiaan. On siinä tieteenm etiikkaa. Miten ne kaksi kaacvaa sattuvatmkin olemaan niin toisiaan muistuttavia.

Te olette Einsteinjin ehdottoman suhteeloisuusteorian puolsta. Minä sanoisn sen paikknasapitävyyttä nimenomaan suhteelliseksi. Ja silloinpa onkin kerrottabva, mikä on sen suhde todellisuuteen. Esimerkiksi, miten perustelette valon nopeuden ylittämättömyyden.

Einsteinin harharetki kuitenkin täydentyy ponssaroidun tieteen onmalal harharetkellä, ja täsäs aiheessa Koshin. Eintein sanoo, että valon nopeus on YLITTÄMÄTÖN. MKosh sanoo, että se onkin SAAVUTTAMATON.
Ja se on ihan oma tulkintasi, se ei ole suhteellisuusteoriaakan, vaan Koshin ehdotonta teoriaa. Toiseksi, me tässä luemme taas Koshin selostusta valon aaltoluonteesta, eoli se ei olsi hiukkasia. Ja minä toistan, että Einsteinin päätyön ja Nobel-palkitun työn mukaan valo on hiukkasia.
Ja julistruksesi, että valon nopeus antaa niillee äärettömän massan, tai päinvastoin sen nopeuden savuttamien vaatii äärwettömän energian, ne ovat päläpälää kaukaisten aikojenb takaa. Varsin ilemisesti vieläkään ponssaroidussa tieteessä ei näytä käsitettävän, mitä Einteinin valoteoria, liittyen jo Palancklin aiempaan työhön, merkitsi. Sitä puolustetaan samalla kerta sekä Einsteinia että 1800-luvun fysiikkaa.

Käyttänössä Koshin teoriassa mahdollinen saavutettava nopeus hiukkaislel vain muutama sata km/s vähemmän. Jo kannattaa hangata!
Mutta kyse on myös siitä, että että hän ei käsitä hiukkasen värinän ja pyörimisenkin hyytyvän vain valoin nopeudeksi, kuin muuttumatomaksi kiteeksi. Siinä ei tapahdu mikään, siinä ei kulje aika. Jos lähdetään kiihdytyspuolelta, tuo pitää ottaa huuopmioon, siitä lopputhyyytmisestä tulevat ne viimeiset muutama sata km/s, ja sitä Kosh ei halua ymmärtää.

Vierailija

Ei ole aineetonta energiaa eli liikevoimaa, eikä sen aineetonta kvanttia, vaan sen osatekijät, joista tulee energiatgulo, ovat alkuperältään aineinen massa ynnä jokin nopeus. Sekä Newtonin pääkaavassa että Einsteinun muunnelmassa. Ja tulkinta ydinnergiallekin, joka tuli siis Einsteinin valomuunnelman jälkeen, on, että se on aineen sisässä olevia fotoneja. Gammasäteilyähän fuusiossa kerrotaan purkautuvan, vai kerrotko jostakin muusta, Kosh.

AINE ILMENEE VAIN LIIKKEENÄÄN. Ja siten kaikkikin sen havaittava massa on liikemassaa, eikä vain valon. Havaittu paino, kilon tai vaika koko maapallon, se on vetovoimassa ilmenevää liikemassaa. Painon energiahan noudattaa sekin muunnelmaa Newtonin nopeusenergian kaavasta. On siis ihan turhaa harharetkeä vängätä sen tapaista, että
valon nopeudessa olisi kyse periaatteessa jostakin ihan eri asiasta.

Valon energia todetaan täsmällisesti se vaikutuksen perusteella. Ja kun tiedämme sen jonkin energian, ja tiedämme valon nopeuden vakioksi, ei suinkaan saavuttamattomaksi, massahan tulee kaavasta ihan sujuvasti laskien. Siis m = E/c^2. Yritä väittää vastaan, rautapää! Ja jos et itse laske, kyllä palstalla moni lukija osaa.

Sen sijaan valon massan määrityksessä punnitsemisen kautta ei lie onnistuttu, vaikkakin lie saatu joitakin melko epätarkoiksi arvioitavia tuloksia. Tuosta punnitsemisesta ja sen epätarkkuudesta se tulee Koshin harhailmotus, että valolla ei olisi ainemassaa.

__________________________

Kaikki on suhteellista. - Tuo sanonta ei ole itseään Einsteinia, vaan pantu hänen suuhunsa. Einstein suhteellisuusteoriassan olikin ehdotttomuuden mies. Mutta me sanomme, vrt. Galileo Galileoi poistuessaan inkvisition kuulustelusta: KAIKKI ON SUHTEELLISTA SITTENKIN. Jankuttakoonpa
ponssaroitu tiede ehdottomuuksian ja nissä salaisesti piilevää Jtä miten paljon tahansa.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
Liittynyt11.4.2005

E = mc^2 ei ole johdettu tai plagioitu kaavasta E = ½mv^2, mikä on kineettisen energian kaava. Se on enemmän muotoa F = ma , sillä a = m/s^2 ja c^2 = n. 300 000 000 m/s^2

Kokonaisenergian "oikeampi" kaava on: E = c * sqrt(p^2 + (m_0 * c)^2) = mc^2

Kuten sanottu, se ei ole plagioitu vaan se on suoraa seurausta YST:n olettamuksista.

Valolla ei ole lepomassaa, eli sillä ei voi olla lepokoordinaatistoa, eli se on tuomittu matkaamaan maksiminopeudella mikä nyt sattuu olemaan tuo n. 300 000 km/s.

Eikä se, että ytimen hajotessa vapautuu gammasäteily -kvantteja, tarkoita että ytimessä olisi fotoneja. Sidosenergia vain vapautuu fotoneina.

Fotonilla ja kaikilla hiukkasilla on aaltoluonne. Tämä on todistettu eikä siitä kannata väitellä. Tätä hiukkasten aallonpituutta sanotaan de Broglien aallonpituudeksi. Se on kääntäen verrannollinen hiukkasen massaan.

Fotoni voidaan ajatella kahden vastakkaisten sähkövarauksien ja saman energian (eli aallonpituuden) omaavien hiukkasten (eli kvanttikenttien) systeemiksi. Kentät värähtelevät toisiaan vasten, eli liikkuvat kokoajan toisiaan vasten. Uskoakseni (en ole varma) tämä on syy sille, että valolla ei ole lepomassaa.

∞ = ω^(1/Ω)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat