Mistä korot syntyvät?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mietin vaan että miten maailmantalous torjuu korkojen luoman illusorisen rahan aiheuttamat epätasapaino-ongelmat?

Jos miettii että Teppo lainaa Maijalle kympin 50% päiväkorolla, ja Maija Tepolle samalla lailla, niin sittenhän sitä on synnyttänyt koroilla vuoden päästä tolkuttomasti rahaa. Kärjistetty esimerkki, mutta näinhän siinä käy nykyäänkin, rahan "määrä" kasvaa koroista johtuen koko ajan, mutta ei sitä mistään tyhjästä voi syntyä lisää. Korot pitäis kieltää! Perkele!

Kommentit (7)

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005

Rahaa syntyy kyllä tyhjästä. Sitä mukaa, kun ihmiset tekevät työtä, he tuovat lisää työpanosta pyörimään kulloiseenkin talousjärjestelmään. Rahahan ei ole oikeastana muuta kuin vaihtoväline, jolla voidaan varastoida tehtyä työtä, tietenkin syntyneiden materiaalisten hyödykkeiden lisäksi, jotka taas nekin ovat yhtä lailla rahanarvoisia, tai oikeammin raha kuvaa niiden arvoa.

Yksinkertaisimmillaan kyse on vaikka siitä, että henkilö A kasvattaa porkkanoita ja henkilö B lampaita. Molempien tehdessä omaa työtään, he voivat vaihtaa kättensä tuotokset toistensa tuotteisiin, ja näin pysyvät tasaisesti lihassa, porkkanoissa ja villassa, ja pärjäävät paremmin yhteisen vaihtokaupankäynnin ansiosta. Mutta otetaanpa mukaan henkilöt C ja D jotka asuvat kaukana vuorten takana ja he tuottavat viljaa ja suolaa. Noh, henkilöt voivat kuljeksia tätä pitkää matkaa kantaen aina vaihtotarvikkeitaan toisillen ja vaihtaen ne käyvästä, sovitusta arvosta vastaaviin toisten tuottamiin hyödykkeisiin. Jossakin vaiheessa kuitenkin mukaan tulee henkilö E, joka erikoistuukin minkään tuotteen tuottamisen sijaan toisten tuottamien tuotteiden välittämiseen. Hän hankkii muulin, jolla kuorman kantaminen on helpompaa, ja alkaa haalia tuotteita sieltä mistä ja siltä keneltä niitä saa. Koska hänellä ei välttämättä ole mukanaan mitään minkä voisi antaa vaihdossa, hän kirjoittaa leimalla varustetun lupauksen siitä, että lupalapun haltija on oikeutettu saamaan häneltä joskus myöhemmin tietyn arvoisen käypän korvauksen tuotteistaan. Raha on syntynyt.

No, koska kauppamiehen on myös itsensä ja muulinsa elättääkseen saatava tiettyjä tuotteita, niin hän voikin vetää hiukan välistä. Hän saattaa esimerkiksi maksaa viidestä lampaasta vain neljän lampaan arvoisen korvauksen, jolloin hänelle jää yksi lammas ylimääräistä; joko itselleen käytettäväksi tahi pois myytäväksi lampaan hinnalla. Tai hän voi viiteen lampaaseen oikeuttavaa seteliä vastaan suostua antamaankin pois vain neljä lammasta jolloin seuraa sama asia. Muut ihmiset kuitenkin suostuvat tähän ilomielin, sillä näin heidän ei tarvitse itse kuljeksia ympäriinsä vaihtamassa tavaraa, eikä heillä ole ongelmaa jos hetkittäin onkin liikaa tai liian vähän jotakin tuotetta. Liika kun pilaantuisi, liian vähästä seuraisi hätä. Kauppamies tasaa yli- ja alimäärät ja hoitaa reissaamisen ja jälleenmyynnin, ja henkilöt voivat itse keskittyä tärkeimpiin töihinsä aiempaa paremmin ja tehokkaammin.

Koska nyt kuitenkin kauppamies kirjoittaa jatkuvasti enemmän maksulupauksia kuin mitä hän koskaan itse pystyy täyttämään (koska hänen on elääkseen syötävä ja käytettävä itse osa tästä arvosta), seuraa tästä väistämättä se, että yhden lampaan arvoisen lupauksen arvo laskee. Mitä ahkerammin tuottajat tuottavat uusia tuotteita ja myyjän välityksellä niitä välittävät eteenpäin, sen enemmän on myös rahaa ja tuotteita liikenteessä, ja koko ajan rahan arvo laskee. Se ei sinänsä kuitenkaan haittaa mitään, koska vastaavasti rahaa ja tuotteita kertyy kaikille koko ajan enemmän. Seuraa vain se, että hinnat nousevat; pian lampaan hinta onkin jo kaksi lammasrahaa; vähän alle myytäessä, vähän yli ostettaessa.

Jos nyt joku henkilöistämme lainaa toiselle tietyn summan rahaa - olkoon vaikkapa kymmenen lammasrahaa, ja velka luvataan maksaa kymmenen vuoden kuluttua, jää lainaaja tappiolle, koska sen kymmenen vuoden kuluttua samalla summalla saa paljon vähemmän hyödykkeitä. Siksi voidaan sopia korosta, joka takaa sen, että palautettavan summan ostovoima on sama (tai jos ammattina on pankkitoiminta eli rahan lainaaminen, niin vähän enemmän).

Tällaista se on se talouden, talouskasvun ja inflaation ihmeellisyys yksinkertaistettuna.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija

Pointti oli lähinnä se, että eihän esim. lainan korko "tuota" kellekään mitään. Rahamäärä kasvaa vaikka siihen ei ole mitään muuta syytä kuin ajan kuluminen. Eli vaikka kaikki ihmiset kuolisivat, niin periaatteessa velkakirjan määräämä summa kasvais koron takia ajan myötä, vaikka ainoa muutos maailmassa talouden suhteen olis pölykerroksen kerääntyminen sen velkakirjan päälle. Eli se on täysin irti todellisuudessa tapahtuvasta tuotosta ja sitä kautta todellisuudesta, tuo korkosysteemi. Sillä voi jotkut lierot tehdä itselleen rahaa tyhjästä, mikä on mun mielestä huutava vääryys. Yks niistä ziljoonasta siis...

Vierailija

Eikös koron yksinkertaisin idea ole, että rahan lainaaja hyötyy rahan lainauksesta. Kuka sanoikaan, ettei ketään rahaa ilmaiseksi anna. Kun rahaa on tarpeeksi liikkeellä ja useita lainaajia, niin tilanne alkaakin olla, että kaikki ovat velkaa toisille.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Liittynyt16.3.2005
Armitage
Pointti oli lähinnä se, että eihän esim. lainan korko "tuota" kellekään mitään.



Ei se itse korko varsinaisesti tietenkään mitään tuotakaan, mutta sehän onkin vain kompensaatio siitä muualla samaan aikaan tapahtuvasta tuottamisesta joka aiheuttaa lainatun rahasumman arvon alenemisen.


Rahamäärä kasvaa vaikka siihen ei ole mitään muuta syytä kuin ajan kuluminen.



Väärin. Syynä ei ole ajan kuluminen, vaan ajan kuluessa tapahtuva rahan arvon aleneminen. Käytännön syistä lainan korko usein sidotaan aikaan, koska on totuttua, että inflaatio on jokseenkin tasainen ajan suhteen. Toisaalta hyvin usein kyllä käytetään erilaisia viitekorkoja, joiden mukaan todellinen korko määrätään, ja jotka puolestaan vaihtelevat kuvastaen kulloinkin meneillään olevaa tilannetta taloudessa.

Eli vaikka kaikki ihmiset kuolisivat, niin periaatteessa velkakirjan määräämä summa kasvais koron takia ajan myötä, vaikka ainoa muutos maailmassa talouden suhteen olis pölykerroksen kerääntyminen sen velkakirjan päälle.

No joo, mutta tuo nyt on vain tapauksessa, että on tehty ainoastaan aikaan sidottu velka ilman takarajoja, ja toisaalta velka jota kukaan ei ole maksamassa eikä kukaan perimässä, on muutenkin varsin absurdi esimerkki. Eihän se kerro mitään todellisuudesta.


Eli se on täysin irti todellisuudessa tapahtuvasta tuotosta ja sitä kautta todellisuudesta, tuo korkosysteemi.

Ei kun juuri päin vastoin. Se on nimenomaan todellisuuteen sidottu, todellisuudessa tapahtuviin asioihin. Irti todellisuudetsa olisi tuijottaa vain pelkkiä valuuttamääräisiä summia, jotka eivät oikeasti ole mitään muuta kuin numeroita, siis abstrakteja käsitteitä. Koron laskeminen inflaation tai muiden syiden takia summiille sen sijaan sitoutuu todellisuuteen, yksinkertaisimmillaan sen perusteella, että mitä todellisia hyödykkeitä sillä abstraktilla rahasummalla kulloinkin saa. Koska raha menettää arvoaan eli sen ostovoima pienenee ajan myötä, on luontevaa että sille lasketaan korkoa. Sillä jos lainaat naapurillesi sian, niin oletettavasti haluat kymmenen vuoden päästä maksuna takaisin yhä kokonaisen sian, etkä vain pelkkää kärsää. Jos sama summa lainataan rahana, niin velalle on pakko laskea asianmukainen korko, jotta saisit takaisin yhtä arvokkaan suorituksen kuin alunperin lainasit.


Sillä voi jotkut lierot tehdä itselleen rahaa tyhjästä, mikä on mun mielestä huutava vääryys.

Tietenkinhän rahaa voi tehdä tyhjästäkin, jos asettaa korot tarpeeksi korkeiksi. Mutta mitäs väärää siinä on? Eihän se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa.

Vääryys sen sijaan olisi kieltää korot ja näin ollen velvoitata esimerkiksi pankit ja muut rahoittajat lainaamaan rahaa jatkuvalla tappiolla. Noh, eihän siitä edes mitään tulisi, vaan niiden toiminta loppuisi siihen paikkaan. Ja onhan sekin nyt jo selvää, että edes plusmiinusnollatuloksella ei mikään liikelaitos toimi, eli jo siksikin sitä korkoa otetaan. Ei mikään firma tyhjällä pyöri, sen enempää kuin yksityishenkilökään.

EDIT: Oleellisin pointti siis vielä lyhyesti ja ytimekkäästi osin kertauksenkin vuoksi: Rahan määrä on täysin yhdentekevä asia taloudessa. Rahan arvo on ainut millä on yhtään mitään väliä.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Vierailija
Armitage
Mietin vaan että miten maailmantalous torjuu korkojen luoman illusorisen rahan aiheuttamat epätasapaino-ongelmat?

Jos miettii että Teppo lainaa Maijalle kympin 50% päiväkorolla, ja Maija Tepolle samalla lailla, niin sittenhän sitä on synnyttänyt koroilla vuoden päästä tolkuttomasti rahaa. Kärjistetty esimerkki, mutta näinhän siinä käy nykyäänkin, rahan "määrä" kasvaa koroista johtuen koko ajan, mutta ei sitä mistään tyhjästä voi syntyä lisää. Korot pitäis kieltää! Perkele!

Ilmeisesti on olemassa negatiivista rahaa joka kasvaa korkoa!

Vierailija
Armitage
Mietin vaan että miten maailmantalous torjuu korkojen luoman illusorisen rahan aiheuttamat epätasapaino-ongelmat?

Jos miettii että Teppo lainaa Maijalle kympin 50% päiväkorolla, ja Maija Tepolle samalla lailla, niin sittenhän sitä on synnyttänyt koroilla vuoden päästä tolkuttomasti rahaa. Kärjistetty esimerkki, mutta näinhän siinä käy nykyäänkin, rahan "määrä" kasvaa koroista johtuen koko ajan, mutta ei sitä mistään tyhjästä voi syntyä lisää. Korot pitäis kieltää! Perkele!

Tuon tyyppinen koronkiskonta on jo Suomessa lailla kielletty. Noin kovaa lainakorkoa käyttää lähinnä alamaailman koronkiskurit, jotka siis rikkovat lakia.

ts. Ei se lainakorkokaan saa ihan mitätahansa olla.

Vierailija

Musta tuntuu että pienten ja suurten rahakasojen vuokrat on aika kovat, keskikokoisten sitten taas enempi edulliset, eiks vaan olekin?

Uusimmat

Suosituimmat