Lapsityövoima on hyväksi kehitysmaissa

Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005

Itse en hyväksy että länsimainen yritys käyttää lapsityövoimaa eikä maksa heille riittävää palkkaa.

Mutta sen on monelle kehitysmaan yritykselle hyväksi käyttää lapsia töissäm monesti ei ole varaa ostaa koneita ja laitteita jolla voitaisiin tehdä työt. On helpompi käyttää lapsia ja nuoria jota on paljon yleensä eivätkä kaikki käy koulua tai ole sinne mahdollista edes päästä.

Lapset pystyvät helposti pienillä sormilla tekemään töitä jota aikuiset eivät pysty tekemään ja ovat niissä hommissa nopeampiakin ja yrityksen tuotta tällä tavalla kasvaa.

Esim Finlaysonilla käytettiin paljon lapsityövoimaa 1800 -luvulla sellaisissa hommissa jossa aikuiset eivät pystyneet työskentelemään.

Lapset pystyivät hyvin ryömimään kutomakoneen alta ja viemään puolat toiselle puolelle, yleensä aikuiset eivät tätä homma pystyneet tekemään ne jäivät kiinni puristuivat kuoliaaksi koneeseen.

Eli köyhyys on se syy miksi lapsiatyövimaa käytetään, se ei ole ilkeyttä tai ahneutta.

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija
tiäremiäs
.
Eli köyhyys on se syy miksi lapsiatyövimaa käytetään, se ei ole ilkeyttä tai ahneutta.

Niin se monesti on ja on ollut, Suomessakin. Itse olen vain tyytyväinen että olin lapsityövoimaa noin 7-vuotiaasta asti kotitilalla. Ei siitä traumoja jäänyt, paremminkin realiteettitajua siitä mistä se raha tulee, ja epäilemättä myös parempi peruskunto kuin kotonaan makoileville porvariskakaroille. Mutta olisipa se ollut toista olla vieraalla töissä, tehtaasta tms. puhumattakaan, vaikka jossain pumpulitehtaassa 100 v sitten - tuskin olisin nyt terveenä viittäkymppiä lähestymässä.

Vierailija

Lasten oma
työmarkkinajärjestö

Lapsityö on kehitysmaiden suurimpia ongelmia. Eniten lapsityöläisiä on väkirikkaassa Aasiassa, mutta tilanne on silti vaikein Afrikassa.

Siellä kaksi viidestä, 80 miljoonaa, 5-14-vuotiaasta raataa pienestä pitäen. Toisin kuin Aasiassa (21%) ja Latinalaisessa Amerikassa (17%), suhdeluku ei viime vuosikymmeninä ole laskenut, vaan kasvaa.

Teollisuusmaissa vallitsee käsitys, että ongelma voidaan ratkaista vain kieltämällä lapsityön tekeminen.

"Ei se ole realistinen vaihtoehto. Afrikka on täynnä nuoria, jotka työskentelevät ansaitakseen joko elantonsa tai maksaakseen koulunkäyntinsä. Monet perheet ovat todella köyhiä. Lapsi, jolle kukaan ei tuo syötävää, kuolee jos ei itse hanki sitä. Älkää kieltäkö meiltä työntekoa, jos ette pysty antamaan mitään tilalle", puuskahtaa Aimé Bada.

Bada on entinen lapsityöläinen joka nykyään ajaa heidän etujaan. Hän on nuorten itsensä perustaman ja ylläpitämän Afrikan lapsityöläisten liikkeen AMWCY:n perustajajäseniä.

AMWCY on kuin lasten oma työmarkkinajärjestö. Se neuvottelee hankalien työnantajien kanssa, lobbaa viranomaisia ja tukee oikeuksistaan tietämättömiä lapsityöläisiä.

Järjestö syntyi toistakymmentä vuotta sitten Dakarin kotiapulaisten aloitteesta.

Mielenilmaus herätti huomiota muuallakin kuin Senegalissa. Syksyllä 1994 Bada oli jo Norsunluurannikolla perustamassa järjestöä. Siellä laadittiin lista lasten perusoikeuksista.

"Niitä ovat oikeus oppia ammatti, pysyä halutessaan kotikylässään, levätä sairaana, oppia lukemaan, saada leikkiä ja tulla kuunnelluksi. Niin myös turvallinen työympäristö, kevyt ja säädelty työ sekä mahdollisuus oikeusapuun", Bada luettelee.

Nyt AMWCY:llä on 18 Afrikan maassa 400 osastoa ja 60 000 jäsentä. Osastot työskentelevät katutasolla, arjen ongelmien parissa.

"Jäsenmäärän kasvu on lisännyt vaikutustamme. Ei kotiapulaisia voi piiskata siten kuin ennen, nyt he tietävät mihin valittaa. Ja työnantajat tietävät myös, että he valittavat. Ansiotkin ovat parantuneet", miettii Bada.

http://plus.kaleva.fi/cf/juttu.cfm?j=477087

Suomen Plan tukee lapsityöläisten järjestöä.

Vierailija
patse
Niin se monesti on ja on ollut, Suomessakin. Itse olen vain tyytyväinen että olin lapsityövoimaa noin 7-vuotiaasta asti kotitilalla. Ei siitä traumoja jäänyt, paremminkin realiteettitajua siitä mistä se raha tulee, ja epäilemättä myös parempi peruskunto kuin kotonaan makoileville porvariskakaroille. Mutta olisipa se ollut toista olla vieraalla töissä, tehtaasta tms. puhumattakaan, vaikka jossain pumpulitehtaassa 100 v sitten - tuskin olisin nyt terveenä viittäkymppiä lähestymässä.

Joo, elämän realiteetit ovat hyvin hanskassa, kun joutui tai siis sai tehdä työtä lapsesta lähtien. Ei valittamista vaikka raskastakin oli, pois en antaisi yhtäkään päivää.

Vierailija

Pakko myöntää, että lapsityövoima on joissain tapauksissa hyväksyttyä. Ei köyhien maitten lapset jää koulusta pois työn takia, vaan siks, että vanhemmilla ei oo varaa maksaa koulupukuja tai tarvikkeita. Ja ainaki perhe pysyy hengissä ku lapsetki käy töissä ja ansaitsee rahaa.
Se tosin on tuomittavaa, miten niitä lapsia kohdellaan.

Vierailija
Harmiton
Teollisuusmaissa vallitsee käsitys, että ongelma voidaan ratkaista vain kieltämällä lapsityön tekeminen.

"Ei se ole realistinen vaihtoehto. Afrikka on täynnä nuoria, jotka työskentelevät ansaitakseen joko elantonsa tai maksaakseen koulunkäyntinsä. Monet perheet ovat todella köyhiä. Lapsi, jolle kukaan ei tuo syötävää, kuolee jos ei itse hanki sitä. Älkää kieltäkö meiltä työntekoa, jos ette pysty antamaan mitään tilalle", puuskahtaa Aimé Bada.

Tuo on kyllä yleistä. Itsekin olen miettinyt, että paljonko hyvää saavat aikaan ihmiset, jotka lapsityövoimalla tehtyjä tuotteita boikotoivat. Jos lapsityövoima ajetaan pois markkinoilta, niin riistofirmat kyllä porskuttavat siinä missä ennenkin, mutta köyhien maiden lapset menettävät senkin vähän mitä heillä on. Ehkä parasta olisi vain pyrkiä kehittämään lapsityön uhrien asemaa työoloja ja oikeuksia parantamalla. Tähän ei kyllä yksittäinen kuluttuja hirveästi voi vaikuttaa ja asia jää enemmänkin YK:lle, EU:lle ja muille vastaaville poliittisille tahoille.

Vierailija

Aime Bada on oikeassa. Moni lapsi elää katulapsena ja elättää itsensä eikä työn kielto olisi siksi ratkaisu mihinkään. Lasten tulisi olla koulussa, mutta toiseksi parasta on tehdä työtä, jos koulunkäyntiin ei rahkeet riitä.

Tieto motivoi ihmistä haluamaan parempia elinolosuhteita ja siksi köyhyys ei poistu rahalla. Hyvinvointivaltiot vain "lääkitsevät" huonoa omaatuntoaan antamalla kehitysmaihin rahaa - rahan antaminen kun on niin helppoa, mutta köyhyys vähenee vain lukutaidon myötä. Lukutaidon omaavaa ei niin vaan höynäytetä. Hyvinvointivaltioissa on unohdettu oma historia, ei enää tajuta "selkärangan" kautta, että köyhyys on ollut kerran esim. Suomessakin vieraana samalla tavalla, kuin se nyt on kehitysmaissa". Hyväosaiset esittävät kaikenmaailman tekosyitä olemassaolevalle köyhyydelle, esim. köyhyyden syynä pidetään rikollisuutta, mutta ojaan menee .. lukutaidon tärkeydestä ei pääse yli eikä ympäri. Kannettu vesi ei kaivossa pysy ... tieto on "valuuttaa", joka
puhuu puolestaan. Esim. Intiaan luotuun kastijärjestelmään "puree" tieto ja raha vain pitkittää kehitysmaiden kärsimystä.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

tiäremies

Juuri tuossa toisessa keskustelussa totesit, että lapiotyöt eivät ole ihmisarvoista hommaa. Olit myös kovin huolissasi alkeellisista ja kovista työoloista ja niissä mahdollisesti syntyvistä onnettomuuksista.

Ono nyt tulkittavissa niin, että sinun mielestäsi kehitysmaan lapsilla ei ole ihmisarvoa?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
tiäremiäs

Lapset pystyvät helposti pienillä sormilla tekemään töitä jota aikuiset eivät pysty tekemään ja ovat niissä hommissa nopeampiakin ja yrityksen tuotta tällä tavalla kasvaa.

---

Eli köyhyys on se syy miksi lapsiatyövimaa käytetään, se ei ole ilkeyttä tai ahneutta.

Lasten pienet kädet ovatkin haluttuja varsinkin monissa tekstiilitehtaissa. Mutta lapsen kasvettua hänet korvataan nuoremmalla ja pienempikätisellä. Ja siitä alkavat uudet ongelmat. Mistä uusi elanto kun ei osaa mitään muuta kuin sen mitä on tehnyt tehtaassa? Silloin tulevaisuus on kadulla. Sen vuoksi järjestö jolle työskentelen neuvottelee tehtaanomistajien kanssa mahdollisuutta järjestää lapsille osan työajasta koulutusta, pelkkä lukutaitokin ja muut osaamisen alkeet riittävät kehitysmaissa pitkälle, ja mahdollistavat että lapsi voisi jatkossa päästä opiskelemaan jotain ammattia, eikä jäisi yhteiskunnan väliinputoajaksi.

Köyhyys on se syy lapsityövoiman käyttöön. Mutta tästä johdettuna myös ahneudelle on kasvualustaa. Voi olla että jossain kylässä köyhällä perheellä on 10 lasta, ja varaa elättää ja kouluttaa 3. Kylään tulee kaukainen sukulainen suuresta kaupungista joka lupaa viidelle lapsista työpaikan tuttavansa tehtaassa. Perheelle lähetettäisiin tietty summa kuukaudessa, tai maksettaisiin käsiraha lapsesta jo lähtiessä. Ja tietenkin lapsista pidetään hyvää huolta ja pääsevät myös kouluun; luvattaisiin. Ja vanhemmat olisivat tyytyväisiä. Mutta tästä eteenpäin tarina muuttuu useimmissa tapauksissa surulliseksi. Osa lapsista saattaa päästä tehtaalle, jossa työskentely voi olla pahimmillaan nälkäpalkalla, ja nukkuminen monesti kangasrievun päällä peltikupin vieressä. Osa lapsista päätyy seksiteollisuuteen, osa keskiluokkaisten perheiden koti- ja seksiorjiksi. Tämä on todella yleistä monissa maissa. Jopa Intian sirkuksiin on myyty mm. nepalilaisia tyttöjä. Afrikassapäin (mm. Norsunluurannikko) on taas yleistä lasten salakuljetus ja orjatyö pelloilla, jonka mahdollistaa se ettei moniakaan lapsia rekisteröidä syntymän yhteydessä. Tästä johtuen lapsi ei ole virallisesti olemassa, ja häntä on helppo hyödyntää tällaiseen. Tällä alueella on yleistä ja kulttuuriin kuuluvaa että sukulaisiin luotetaan ja lapsia lähetetään töihin heidän matkassaan. Nykyaika tosin on tuonut mukanaan tähän liittyvän lasten hyväksikäytön monissa eri muodoissaan. Monissa Afrikan maissa nyttemmin kampanjoidaan jopa tienvarsitauluilla että älä luovuta lastasi kenellekään vaikka mitä luvattaisiin.

Lapsityö on monesti elinehto jota ei tule kieltää, mutta siihen liittyvät väärinkäytökset täytyy estää. Lapsella tulisi työskentelystään huolimatta olla samanlaiset mahdollisuudet mielekkääseen aikuiselämään; sekä tietenkin myös mahdollisuus lapsuuteen. Lapsen elämän tulisi olla turvallista ja terveellistä, sekä jonkinasteinen koulunkäynti tulisi turvata.

Mutta nyt töihin, ehkä tekstiä tulisi lisää jos olisi aikaa kirjoittaa. =)

(Edit 2X; kirjoitusvirheitä)

Vierailija

Minusta olisi aika toivotonta ajatella, että aineellinen köyhyys olisi syy köyhyyteen. Köyhä olisi silloin kuin umpikujassa, mutta lukutaito avaa rikkaan henkisen maailman köyhällekin ja avaa siten niitä mahdollisuuksia, että voi elää tulevaisuudessa paremmin. Köyhyys sinänsä ei pane vanhempia, joilla ei ole varaa elättää edes yhtä lasta,
"tekemään" lapsia, tietämättömyydestä sekin mielestäni johtuu. Jos se köyhyydestä johtuisi ... olisi Suomessakin vielä paljon kymmenpäisiä lapsikatraita.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

qaz kirjoitti:
Minusta olisi aika toivotonta ajatella, että aineellinen köyhyys olisi syy köyhyyteen.

Toivotontahan se on, mutta usein näin kuitenkin on. Aineettomassa köyhyydessä elävät ihmiset eivät esim. kykene ruokkimaan lapsiaan, ja lapset jotka kasvavat tällaisissa oloissa eivät saa riittävästi ja oikeanlaista ravintoa, joten heidän kehityksensä ei tapahdu normaalisti, eikä kehity myöskään mahdollisuutta vastaanottaa henkistä pääomaa. Vai luuletko, että jostain niistä luurangoksi laihtuneista lapsista, joiden vatsalihakset eivät enää jaksa pitää suolia paikoillaan, joskus voisi tulla professoreita, jos heitä vain ruvettaisiin ruokkimaan ja tukemaan?

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Liittynyt3.4.2005
Aweb
tiäremies

Juuri tuossa toisessa keskustelussa totesit, että lapiotyöt eivät ole ihmisarvoista hommaa. Olit myös kovin huolissasi alkeellisista ja kovista työoloista ja niissä mahdollisesti syntyvistä onnettomuuksista.

Ono nyt tulkittavissa niin, että sinun mielestäsi kehitysmaan lapsilla ei ole ihmisarvoa?

Mutta jos on vaihtoehtoja niin onse parempi kuin katuhuora tai nälkäkuolema.

Vierailija
Aweb
Toivotontahan se on, mutta usein näin kuitenkin on.

En voi yhtyä mielipiteeseesi, keneltäkään ei tule koskaan viedä toivoa.

Aineettomassa köyhyydessä elävät ihmiset eivät esim. kykene ruokkimaan lapsiaan, ja lapset jotka kasvavat tällaisissa oloissa eivät saa riittävästi ja oikeanlaista ravintoa, joten heidän kehityksensä ei tapahdu normaalisti, eikä kehity myöskään mahdollisuutta vastaanottaa henkistä pääomaa. Vai luuletko, että jostain niistä luurangoksi laihtuneista lapsista, joiden vatsalihakset eivät enää jaksa pitää suolia paikoillaan, joskus voisi tulla professoreita, jos heitä vain ruvettaisiin ruokkimaan ja tukemaan?

Luuletko itse, ettei köyhissä oloissa elävistä ole tullut proffia.

Vierailija

Lapsityövoimaahan on aika monenlaista. Intiassa, missä itse olen aiheeseen tutustunut, on sellaista "lapsityövoiman" käyttöä, että lapsi pyörii perheyrityksessä jaloissa ja oppii siinä samassa ammatin itselleen. Tietysti tässä on se huono puoli, että lapsilta jää koulut käymättä, mutta usein on kyse myös rahasta, eli ei ole varaa laittaa tuottavia käsiä kouluun, joka nähdään hyödyttömäksi toimeentulon kannalta perinteisessä ammatissa.

Toisaalta on sitten suoranaista orjatyövoimaa, esim kaivoksilla, jossa perheet ovat syystä tai toisesta joutuneet velkasuhteeseen ja joutuvat maksamaan sitä loputtomiin työllänsä, kun korot vain kasvattavat velkaa jatkuvasti. Suurin syy Intiassa näihin velkaorjuuteen joutumisiin on tyttöjen myötäjäiset, jotka saattavat olla kohtuuttomia verrattuna perheen taloudelliseen tilanteeseen. Silloin perheen kaikki jäsenet joutuvat maksamaan myötäjäisrahoja tekemällä raskaita ja pienipalkkaisia töitä.

Muistan lukeneeni jostain, että Thaimaassa, jossa on paljon tekstiiliteollisuutta ja missä käytetään paljon lapsityövoimaa, länsimaisten asiantuntemattomat boikotit johtivat siihen, että kun tehtailta loppuivat tilaukset länsimaalaisen yrityksen herätessä eettisyyteen, lapset joutuivat kadulle ja myivät itseään.

Eli parempi olisi ehkä puuttua lasten työoloihin ja vaatia yrityksiä myös takaamaan jonkinlaisen koulutuksen lapsityöntekijöilleen. Länsimaalaiset kuluttajat voivat painostaa länsimaalaisia yrityksiä (esim. H&M, IKEA, Nike) vaatimaan alihankkijoiltaan työntekijöiden parempaa kohtelua.

Esimerkiksi Nokia lähettää omia tarkastajiaan Kiinaan alihankkijoiden tehtaille tutkimaan työoloja. Tästä tuli dokumentti taannoin televisiosta.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

qaz

On köyhyyttä ja on köyhyyttä. Kuvaamani kaltaisista kroonisista proteiininpuutteessa yms. kurjistuvista lapsista tuskin tulee professoreita.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija
Aweb
qaz On köyhyyttä ja on köyhyyttä. Kuvaamani kaltaisista kroonisista proteiininpuutteessa yms. kurjistuvista lapsista tuskin tulee professoreita.

Eipä tietysti, kukaan näivettynyt jaksa opiskella, mutta miksi olet niin toivoton, miksi et ymmärrä, ettei toivoa saa viedä keneltäkään. Niin kauan kun on elämää niin kauan on myös toivoa.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat