Gammakvantit ja sidosvoima ydinhiukkasessa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ei ole mitään syytä epäillä, että ydinenergia, joka siis fuusiossa vapautuu gammakvantteina, ei olisi laadultaan samaa kuin avaruuden vapaa
sm- ja fotoninen säteily. Ja tässä kohdassa me vetoamme itseensä Einsteiniin. Hän ei keksinyt kaavaa E = mc^2. Mikäli olen lukenut tässä kohdassa historiankirjoituksen oikein, hänen ansiotaan kyllä oli kaavan soveltaminen ydinnenergiaan, siis ydinhiukkasten gammakvantteihin.

SIDOSVOIMA ydinhiukkasessa, johon vasta nyt olen päässyt, etsiessäni syytä gammakvanttien lujaan pysymiseen ydinhiukkasessa. Fuusiohan on varsin kova juttu, se vaatii miljoonien astien lämpötilaa ja kovaa painetta.Luonossa tuo purisstus saavutetaan tähdissä, kova lämpötila varsin ilmeisesti raskaampien aineiden rajalla tapahtuvissa sähköpurkauksissa. Laitostiedehän on tuntenut sidosvoiman jo vuosikymmeniä. Ja se on levittänyt yleiseksi käsitystä, että ydinenergia olisi juuri sidosvoiman vapautumisesta. Varsin ilmeisesti käsitys on
johtunut myös ydinhiukkasewn sisäisen tilan ja sen tiheydenmuodostuksen väärin käsittämisestä. On ajateltu, että ydinhiukkanen olis sisältä hyvin harvaa, ja sidosvoima pitäsi osaset koossa. Nythän avaruuden romahtanutta aineta eli tiheämassoje koskevat havainnot osoittavat niiden noudatavan ydinhiukkastiheyttä. Tästä vastaavasti johdamme, että ydinhiukkane on täynnään vieri vieressä olevia pienosasia. Sidosvoima ei ole varsinaisesti ydinhiukkasta koossa pitävä voima, vaan gammakvanttien ja ydinhiukkasen perusosasien yhteen sitova voima. Omasta puolestaan gammakvantteja kantavat hiukkaset käyttäytyvät tässä vastahiukkastensa vetovoiman antifotonien tavoin. Tuloksena on kuin molekylimaailman betonmi kaltaine aine, jossa
perusaine on kuin sementtiä ja gammahiukkaset itse raudoitusta.

Ajattelin itse enne sen suuntaisesti, että perusaine pidättelisi kooltaan, vert. valon massa, siehn verrattuan kaksi kertaa tai miljoonakin niin suuria fotoneja. Ydinhiukkanen kuitenkin elää vuorovaikutuksessa ympäristöönsä: sen sähköinen vaikutus ynnä käytös vetovoimassa.
Tämän takia sen pitäisi vuotaa. Näinhän ei tapahdu, paitsi radioaktiivisessa aineessa. Siis perustekijä ydinhiukkasesa on gammakvanttin sidosvoima ympäröivän perusaineen kanssa.

Kommentit (8)

Vierailija

JATKOA.

Mitä siis tapahtuu fuusiossa? Ydinhiukkasen ominaisuus on säättä, yhdessä
sisälle sidottuejn gammakvanttien kanssa, säätää itselleen tiukka määräkoko. Fuusiossa toinen ydinhiukkane painuu toisen sisään, ottaen osan tämän määrätilasta. Samalla tämä toine muuttuu neutroniksi tai on jo sisään tulleessaan neutroni. Vrt. yhdyntä eläinten maailmassa. Protonin pysymiseksi määärmittaisena vastaavasti vaaditun tilan täyttävien gammakvanttien on lennettävä ulos. Eli lapsi syntyy saman tien.
Näin jatkuu linjalla rautaan asti. Ei voida todiastraa, etteikö vielä raudankin protoneissa olsi ydinenergiaa. Se loppu vain ei voi vapautua.

Radiokaktiivisuus. Ensinnäkin useiden ylimääräisten neutronien takia sidokset nukleonilevytangossa ovat löysemmät. Fissiossahan irtoaa neutroneja. Toiseksi, ytimellä on taipumus puristua tiheämpään, ja sen onnistuessa jälleen osa tilaa täyttävistä gammakvanteista taaskin lentää ulos. Sehän sinänsä näyttää sattumilta, joita tihennetään ihmisen laatimassa ketjureaktiossa. Jos n yut ajatellaan radioaktiivisen aineen koko molekyyliainetta, tälle voidaan johtaa yleien ytimiin kohdistuva puristus tiheämpään. Ainnee puoliintumisen mukaisesti joissakin ytimissä puristus vuorollaan voittaa. Siten tämäkään juttu ei ole varsinaisia sattumia, vaan ihan täsmällistä determinismiä.

Avaruuden supernovissa romahtanut aine eli tiheämassat. Ne ovat
ydinhiukkasia vieri viressä, eli kuin yhtä suurta ydinhiukkasta. Taivaankappaleita ja kvantteja vettää lähelle tietenkin vetovoima ja läheisyydessä mahdollisesti myös sähköine vaikutus. Ydinhiukkasta vastaavasti päästyä kosketukseen vaikuttava tekijä on sidosvoima.
Kohdattu aine imeytyy romahtaneeseen aineeseen, siis kuin jättiläisprotoniin. Kohdattu energia puolestaan täyttää köyhiä protoneja.
Nämä lentäsät ulos, Supernovistahan tiedämme, ja " mustien aukkojen"
suihkuista, että vety ja heliiumkaan eivät pysy romahtaneen aineen kuopassa. - Ajattelen, että tiheämassan pinta on vastaavaa kuiin molekyylimaailmassa aktiivisen hiilen pinta. Kuten hiilipinta halukkaasti imee erilaisia aineita, myös suolistoon otetut hiilitablettit, samoin
jättiläisprotonien pinta halukkaasti imee ainetta ja kvantteja.

Vierailija

Valtatiede on torjunut ydinhiukkasten ja elektronien osittamisen perushiukkasiin, pienhiukkasiin, vakiohiukkasiin. Sehän on Demokritoksen atomiajatus jo 2500 vuotta sitten, hän oli kumouksellinen, kuten itse Marx ja kerran neukkukommaritkin sanoivat, hyi, hyi, ei me semmoista! Ärriimiasin laitostiedehän kuten Kosh ja Arla ovat ilmoittanuut, torjuu varsinaisen aineenkin, se nääs on vain eräs energia muoto.

Vastakohta tuolle epäatomoksisuudelle, vakiohiukkasiin jakamattomuudelle on kuitenkin suuri määrä erikoishiukkasia, luotu joka lähtöön ja tapaukseen. Mitäs niitä onkaan: kvarkit, gluonit, baryonit. mesonit, leptonit, bosoneja useaakin lajia, myonit, ja vielä Koshin mainmitsemat valoa nopeaammat, ( siihenkin on varauduttu) takionit.
Flogistoneja vain puuttuu, mutta saatta luettelostanikin puututa jokin.
Tuo kokoelam on varsin moniselkoine, josta kukaan ei saa selvää.
Niin, ja sitten toisaalta olipa 1960-lvulta vakiohiukkasia paljon pienmmät Venezianin säiuehiukkaset.

Ja verratkaapa sitten esittämääni malliin, jossa koko aineen ja nergian maaiklma esitetään yksien ainoiden vakiohiukkasten mekaanisilla kvanteill ja niiden eri kokoonpanoilla. Tarkkaan ottaen se on vain selitys.
Mutta verrattuna tuohon hirmuisen kompleksiin, josta moni sa sielullisenkin kompleksin, selitys on erittäin yksinkertaine ja toimiva.
Jos viime vuoden lopullakin, mutta nyt vielä paremmin, kun olemme saaneet mukaan gammakvanttien ja ydinhiukkasen perusaineen välisen sidosvoiman, ja kun olemme selittäneet sillä uudestaan myös jmusta-aukkoilmiön.

Onhan toki kysymys sekä sotilaallisista ja teollisuussalaisuuksista että poliitisesta vallasta. Tuon viidakon tarkoitus on sekä hämätä kutsumattomia kuokkavieraita että pitää asia kansalle hämäräksi, jotta tyhmää kansaa voidaan hallita. Ja tyhmiä maailman kansoja. Ja tuo suuremmoinen kompleksi tyydyttää myös ponssarien itsetuntoa.

____________________

"- - - väärin vaikka vastaatkin, rikkaan miehen sanaa kuunnellaan." Viulunsoittaja katolla.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä8006
Liittynyt16.3.2005

Gammakvantit ovat sähkömagneettista energiaa, eikä niitä mikään
sido ytimeen. Kun ne ovat kerran syntyneet, ne etenevät valon
nopeudella, kunnes törmäävät johonkin kohteeseen, joka pystyy
niiden energian absorboimaan. Tällöin niiden energia muuttuu toiseen
muotoon ja ne lakkaavat olemasta olemassa.
Ydinreaktioissa vapautuu energiaa muutenkin kuin gammakvantteina.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.

Vierailija
o_turunen
Gammakvantit ovat sähkömagneettista energiaa, eikä niitä mikään
sido ytimeen. Kun ne ovat kerran syntyneet, ne etenevät valon
nopeudella, kunnes törmäävät johonkin kohteeseen, joka pystyy
niiden energian absorboimaan. Tällöin niiden energia muuttuu toiseen
muotoon ja ne lakkaavat olemasta olemassa.
Ydinreaktioissa vapautuu energiaa muutenkin kuin gammakvantteina.

Haluan vielä kerran huomauttaa, että matkallaan fotonit ja myös yksinkertaiset sm-hiukkaset ovat hyytyneinä valon nopeuteen, ovat
jähmeitä kiteitä, eikä ne vaikuta mihinkään mitenkään. Kaikki vaikutukset, sähkäinen, lämpöt, kemiallinen, toisintovalo ym. johtuvat vaikutuksesta kohdattuun aineeseen.

Jos gammakvantteja ei mikään sitoisi ydinhiukkaseen, se vuotaisi. Sidosvoima selittää niiden pysymisen ydinhiukkasessa, siis perusaineen ynnä vetovoimaominaisuuden tapauksessa saavan fotonin välinen.
Yhteensä tuo sidosvoima on tärkeä osa myös seluitystä, miksi ydinhiukkanen on tiukasti määrmittaien ja - massainen.

Fotonihiukkasen energia kyllä voi siirtyä toiseen ja muututa toiseen muoton. Itse hiukkanen ei katoa, vaikka menettäsi lähes koko energiansa.
Aine on ikuista, sitä ei voida luoda eikä hävittää. Mutta siis sen massakin
on suhteellen käsite.

Fuusioreaktiossa energiaa vapautuu vain gammakvantteina, mihin muotoon se nopeastikin muuttuu, se on jo toinen asia. Fissiossahan
gamman lisäksi energiaa vapautuu lennähtävinä neutroneina ja myös joissakin tpauksissa alfasäteilynä eli helium-ytiminä. Beetasäteilynä eli vapaina elektroneina myös. Kylläkin tähtien hiukkassäteilyssä ulos on myös protoneja ja alfa- ja beetasäteilyä.

Vierailija

Ydinenergiaa sisältävän ydinhiukkasen tarkastelua. Esitämässäni muodossa sehän muistuttaa kemiallisia räjähdysaineita. Vrt., dynamiiitissa, jonka keksi Nobeleista eräs, nitroglyseriini imeytetään piimaahan. Energiahan kyllä on ihan toista luokkaa kemialliseen verrattuna. Korjaanpa vielä valon nopeuden neliön. Se on
90 000 000 000 000 000 m^2/s^2, siis 90 000 biljoonaa eli
9*10^16. Vasdtaavasti kilon massalle vapautunutta energiaa, siis nettomassalle, brutostahan täytyy erottaa nukleoniperusaine, noin monta joulea J.

Mutta tarvitaanhan myös kova nalli, miljoonia lämpöasteita ja myös puristusta.

Vierailija

Tuommoisia käsittelin toukokuun 15. päivä viime vuonna. Mitähän Eniron ArKos puuhasi, missä oli hoidossa, siihen aikaan.

GAMMAFOTONIT PAKASTEESSA. Se olisi käyttämäni otsikko nykyään.
Siis fotonien A-0 eli Kelvin-0 sitoo ne sinne. Na niiden nopeusliikevoiam ilman mitään sidettä paiskaa niitä ulos, jos protoni avautuu.

Siiehn aikana en ottanut huomioon, en laskenut, että protoniakin sitoo
sen pinnassa suunnilleen pienen asteroidin luokkaa oleva vetovoima.

Laskelma kilon nettomassan tuottamasta energiasta 9*10^16 J. Se on myös 2.5*10 kWh. Vuodessa on noin 8760 tuntia. Eli vuoden keskeytmättömänä tehona onkos noin 2.9 miljoonaa kilowattia. Se siis olisi nettomassa. Bruttomassasta voi vapautua noin 1/45, mutta ottaen huomioon syntyvät neutromit vain prosentti. Ja tästäkin reaktiossa deuteriumista helium4ksi vain puolet. Eli kilo nettomassa = 200 kg deuteriumia. Eli yksi kilo deuteriumia riittää vuoden tehoon 14 500 kW.

Vierailija

En vaikuta laajalla rintamalla, kun ei ole varoja eikä joukkoja. Ei ole tuttuni, koska en ole ollut " hoidossa". Sinun tuttusi ehkä, vaikutatten myös samalla roskapalstalla

Uusimmat

Suosituimmat