Soittamisesta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

En ollut varma minne tämä aihe kuuluisi, mutta laitoimpa sen tänne.

Lähinnä tämä kysymys koskee pianonsoittoa. Olen huomannut, että kun ottaa soitettavaksi uuden kappaleen, niin vähän ajan kuluttua ei enää tarvitse katsoa nuotteja, sormia tai edes kuunnella soittoaan. Aivan kuin sormet liikkuisivat itsestään, vaikka et ajattelisi edes mitään? Hyvääkö kuulomuistia?

Eli jos olen harjoittanut tätä harrastusta muutaman vuoden niin samalla olen harjoittanut kuulomuistia ja parhaiten opin asiat kuulemalla?

Tulipa sekavasti selitettyä, mutta sekava oli tämä päiväkin..

Kommentit (7)

Vierailija

Itse nimitän asian niin, että sormet muistavat.

Olen kovin unohteleva tyyppi, usein pankkikortin tunnuslukukin on unohduksissa. Joten kun menen automaatille, huomaan että sormet muistavat tämän (liiankin) usein toistetun numerosarjan. Samalla tavalla usein soitettu kappale syöpyy "lihasmuistiin" josta se sitten helposti tulee kun saa sopivan vastineen, elikkäs pianon. Eri asia on sitten että jos kuuntelee meneekö soinnut oikein, silloin tekee enemmän aktiivista työtä. Silloin on kyse "kuullun ymmärtämisestä", meneekö kipale niin kuin sen on oppinut kuulemaan.

Soitan itse kitaraa ja olen huomannut saman.

Vierailija

Meikällä on niin huono muisti, että tartten tapikat/nuotit nenän eteen, jos piisissä on sointujen rämpyttelyä. Riffit joissa joutuu tekemään jotain jää yleensä paremmin muistiin, ehkä ne liikeradat just syöpyy lihasmuistiin niinkuin Neiti ilmaisi.

Joskus käy niin, että kun ottaa jonkun tietyn otteen, siitä muistuu joku biisi mieleen, jota ei ole pitkään aikaan tullut soitettua.

p s
Seuraa 
Viestejä107
Liittynyt26.3.2005

Soittaessa instrumenttia ulkoaoppimiseen ja -osaamiseen vaikuttaa monet tekijät, kuten esimerkiksi liikuntasuorituksessakin. Lyhyesti sanottuna tärkeintä on fiksu ja niin pitkäaikainen harjoittelu, että homma sujuu täysin luontevasti eli käytännössä lihasjännitykset eivät sodi toisiaan vastaan ja liikeradat ovat optimaaliset. (Huomionarvoista on, että esimerkiksi autisti, joka muistaa jokaisen kuulemansa kappaleen - hänellä ulkoaosaaminen perustuu tavallisesta tapauksesta poikkeavaan prosessiin, jossa pitkäaikaisen muistin käsittely on erilaista.)

Musiikin ollessa kyseessä tärkeintä ulkoaosaamisessa on ehkä päästä musiikin tunnemaailmaan sisään. Tähän taas auttaa ratkaisevasti teknisen puolen vaivattomuus. Kun suorittamiseen ei tarvitse käyttää voimavarojaa, on helpommin mahdollista käsitellä musiikkia suurempina paloina, melodisena tarinana, joka jatkuu tunnemaailman voimalla. Silloin riittää vain musiikin kokeminen, ja kaikki muu syntyy melkein itsestään.

Täysin "tuuliajolla" jos harjoittelee, niin sillä on kylläkin tuhoavat seuraukset. Kun esiintyessä itsekriittisyys kasvaa, niin silloin analysoikin soittoaan eri tavalla, ja tämä johtaa suorituksen toteuttamiseen niin eri tavalla kuin harjoitellessa, että kappale ei vaan löydy sieltä kohtaa aivoista mistä sitä hakee, jolloin ulkoaosaaminen hajoaa käsiin.

Ulkoaosaamiseen soittamisessa sisältyy olennaisina tukevina tekijöinä ainakin:

- soittotekniikka on hyvä, jolloin muistin toiminta paranee
- musiikin tunnetilojen muistaminen ajassa etenevinä tapahtumina
- visuaalinen muisti (nuottikuvan näkeminen päässään)
- harmonioiden muistaminen sointu- ja asteikkoilmiöinä
- toiston aiheuttama tottuminen, jonka ansiosta soittaja voi vaikka mennä ajatuksissaan täysin sekaisin, mutta kädet jatkavat silti sitä mitä ovat tottuneet tekemään ("lihasmuisti")
- rytmien, melodioiden, tempojen, muotojen, hahmojen, linjojen, soittotekniikoiden, erikoisefektien, soittoasentojen, tasapainon, kuulokuvan, nyanssien jne. muistaminen omina ilmiöinään

Tämä kaikki auttaa siis siihen, että pystyy mielessään kokemaan, mitä seuraavaksi musiikissa on tulossa ja pystyy elämään kokonaisvaltaisesti musiikin mukana ja sen ohjaamana.

Vierailija
Puolihullu
Joskus käy niin, että kun ottaa jonkun tietyn otteen, siitä muistuu joku biisi mieleen, jota ei ole pitkään aikaan tullut soitettua.

Ja tästä seuraa minulla useinmiten se etten oikein saa rämpyteltyä kokonaista kipaletta omissa oloissani, vaan hypin kuin juopunut basisti biisistä toiseen.

Vierailija

Joo, kiitos hyvistä vastauksista.

Puolihullu

Joskus käy niin, että kun ottaa jonkun tietyn otteen, siitä muistuu joku biisi mieleen, jota ei ole pitkään aikaan tullut soitettua.

Sama asia mullekkin käynyt.

Vierailija

Kun jotain taitoa harjoittelee tai tekee usein, sehän automatisoituu. Tällöin ei tarvita tietoista ohjausta, ts. joka liike pitää ajatella erikseen, vaan homma sujuu "selkäytimestä". Aivojen hermosolut muodostavat yhteyksiä keskenään kun opetellaan uutta asiaa, ja sitten kun sen osaa tosi hyvin, se "polku" aivoissa toimii niin hyvin ettei sen toteuttamiseen tarvita tietoisuutta. Voi esim. soittaa pianoa ja ajatella jotain aivan muuta. Sekin muuten onnistuu, jos jokin puheenparsi tai lause on "selkäytimessä" niin voi puhua täysin ymmärrettävästi sitä opittua lausetta ja silti ajatella jotain muuta

Uusimmat

Suosituimmat